Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 28.05.2019

Viisaus asuu yhdessä tekemisessä! Viisi askelta verkostomaiseen työskentelyyn

Kun eteen tulee uusi tehtävä tai haaste, mistä löytyvät parhaat vastaukset? Asiantuntijoiden, esimiesten vai johdon viisaista päistä? Vai kenties  digitaalisesta maailmasta, jossa tietoa on periaatteessa helposti ja rajattomasti saatavilla? Väitän, että oikea tieto ja osaaminen eivät löydy mistään näistä, vaan se syntyy yhä useammin ihmisten välisestä yhteistyöstä.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Milma Arola
Johtava asiantuntija, Osaamisen aika, Sitra
Milma Arola on työelämän uudistumisen, organisaatioiden kehittämisen ja yhdessä oppimisen asiantuntija. Milma työskentelee Osaamisen aika -avainalueella, jossa rakennetaan elinikäisen oppimisen Suomea.

Etenkin erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä työtä tehdään tyypillisesti yhdessä muiden kanssa, osana tiimiä tai verkostoa. Työn tavoitteet ja eteen tulevat kysymykset ovat monitahoisia, ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista osaamista ja laajaa yhteistyötä. Työtä kuvaakin yhä useammin verkostomaisuus, vastavuoroisuus ja yhdessäohjautuvuus.

Sitra järjesti viime vuonna ministeriöille ja niiden alaisille virastoille Siilonmurtajat-kokeiluhaun, josta poiki neljä poikkihallinnollista kokeilua. Kokeilut olivat hyviä käytännön esimerkkejä monialaisesta yhdessä tekemisestä, verkostomaisuudesta ja jaetusta asiantuntijuudesta.

Minulla oli ilo toimia kahden Siilonmurtaja-kokeilun luotsina. Huomasin, että resepti toimivaan yhdessä luomiseen on lopulta aika yksinkertainen.

1. Aika ja tila kohtaamiselle
Aikapaine ja tehokkuusajattelu saattavat ohjata ajattelua ja tekemistä omaan siiloomme ja kuplaamme. Uuden synnyttäminen ja yhteiskehittely vaativat kuitenkin kohtaamista ja aikaa yhteiselle ajattelulle. Yhteiseen käytetty aika maksaa itsensä monin verroin takaisin parempana ymmärryksenä, osaamisen ja tiedon kasvuna sekä sujuvana yhteistyönä. Myöskään fyysiset puitteet eivät ole toisarvoisia. Monipuoliseen työskentelyyn taipuvat ja yhdessä tekemiseen ja kohtaamiseen kannustavat tilat auttavat irrottautumaan yhteisen äärelle.

2. Jaettu, yhdessä luotu ja ymmärretty tavoite
Niin itsestään selvältä kuin se kuulostaakin, yhteistyön tulee perustua yhdessä luotuun ja kaikkien ymmärtämään käsitykseen siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Itsestäänselvyydessään, nämä saattavat jäädä puhumatta auki, ja pahimmillaan tavoite jää epämääräiseksi tai saman asian parissa työskentelevillä ihmisillä on erilainen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä. Tietoinen yhteisen ymmärryksen luominen ja tavoitteiden kirkastaminen yhdessä aika ajoin on edellytys toimivalle yhteistyölle.

3. Työvaiheeseen sopiva työskentelytapa
Varsikin silloin, kun ollaan uusien tai vaikeiden asioiden äärellä, irrottautuminen perinteisestä kokousmoodista tai työryhmätyöskentelystä auttaa edistämään asioita. Tottumus suunnitelmalliseen työskentelyyn ja raportointivelvollisuuteen saattavat johtaa siihen, että keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja on kiire hypätä suoraan ratkaisuihin. Uusien ratkaisujen etsiminen vaatii kuitenkin yhteiskehittelyä ja prosessimaista työskentelyotetta, ja siksi tarvitaan kykyä sukeltaa erilaiseen työskentelymoodiin työn eri vaiheissa.

4. Osaamisen ja tiedon haltuunotto
Monialaiseen työhön osallistuvilla on usein erilaiset tulokulmat, taustatiedot, odotukset ja intressit. Saatamme olettaa, että minulle itsestään selvä on sitä myös muille. Tai saatamme nähdä asiat vain oman työmme tai organisaatiomme näkökulmasta. Toisaalta saatamme olettaa, että kokonaisuus on jonkun muun itseämme viisaamman hallussa, vaikka itse emme sitä hahmottaisi. Tieto on kuitenkin usein hajautunutta ja kokonaisuuskuvaa käsillä olevasta asiasta ei välttämättä ole kenelläkään yksittäisellä henkilöllä tai toimijalla. Siksi tiedon, osaamisen ja odotusten aukipuhuminen ja näkyväksi tekeminen auttavat pääsemään yhteiselle kartalle ja hahmottamaan toimijoiden yhteistä kyvykkyyttä.

5. Avoimuus
On ilahduttavaa huomata, että työskentelykulttuurit ovat muuttuneet ja muuttumassa yhä avoimemmiksi. Tiedon panttaamisesta on siirrytty kohti avointa jakamisen kulttuuria, jossa keskinäinen sparraus ja tiedon jakaminen auttavat kaikkia. Ja niinhän se on, että viime kädessä kyse on halusta tehdä yhdessä ja uskosta siihen, että yhdessä olemme enemmän.

Lataa ja lue!

Verkostojohtamisen opas

Koska myös virkamiesarki on yhä useammin verkostomaista, kokeilujen jälkimainingeissa tunnistettiin tarve saada jotakin kättä pidempää verkostotyöhön. Toukokuussa 2019 julkaistiinkin Verkostojohtamisen opas osana valtioneuvoston julkaisusarjaa.

Ilmoittaudu!

Verkostojen vahvuus muuttuvassa työelämässä 7.6.

Lisää käytännön työkaluja verkostotyöhön on tarjolla 7.6.2019 Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön yhteisessä Verkostojen vahvuus muuttuvassa työelämässä -tilaisuudessa. Lue lisää täältä.

Mistä on kyse?