uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

5500 henkilöä on osallistunut Erätauko-keskusteluihin vuoden loppuun mennessä

Dialogia ja rakentavaa keskustelua hyödynnetään organisaatioissa ja yhteiskunnassa yhä laajemmin

Kirjoittaja

Tatu Leinonen

Asiantuntija, Luonto ja talous

Julkaistu

Dialogitaidot ja -osaaminen kasvavat vinhaa vauhtia, kun yksilöt ja organisaatiot harjaannuttavat keskustelutaitojaan Erätauko-dialogeissa ympäri Suomen. Erätauko on tapa käydä rakentavaa keskustelua, jonka Sitra on kehittänyt avoimeen käyttöön – ja kymmenet organisaatiot ovat sitä hyödyntäen järjestäneet rakentavia keskustelutilaisuuksia.

Olemme siis Suomessa laajalla rintamalla tekemässä merkittävää muutosta, sillä aiemmin emme liene olleet tunnettuja dialogitaidoistamme.

Lokakuussa tehdyn arvion perusteella yli 2500 henkilöä oli osallistunut sellaisiin Erätauko-keskusteluihin, joiden järjestämisessä Sitra on ollut mukana järjestäjänä tai mentoroijana, tai keskustelun järjestäjät ovat ilmoittaneet siitä Erätauon verkkosivun kautta. Kun loppuvuonna ollaan eri toimijoiden voimin järjestämässä vähintään yli sata keskustelua, varovaisesti arvioiden Erätaukoihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä noussee vähintään 5500:aan.

Viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriö hyödynsi dialogia kansallisen lapsistrategian valmistelutyössä lasten, nuorten ja aikuisten näkemysten yhteen tuomiseksi tasavertaisessa ilmapiirissä. Dialogin käyttö 120 osallistujan tapahtumassa keräsi kiitosta. Sen ansiosta kohtaamiset eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien välillä onnistuivat, vakiintuneista rooleista luovuttiin ja kaikki pääsivät ääneen (lue lisää OKM:n sivuilta).

Rakentava dialogi tuo hyötyjä organisaatioille ja yrityksille

Vantaan kaupungin Erätauko-keskustelussa kesäkuussa 2017 tavoitteena oli käydä rakentavassa ilmapiirissä keskustelua alueiden kehittämisestä.

”Tämähän on mitä parhain osallisuuden muoto”, kertoi Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö tapahtuman jälkeen.

Niinistön mukaan tilaisuudessa toisilleen tuntemattomat ihmiset puivat pienryhmissä, miten aluetta voitaisiin kehittää, ja lopputuloksena saatiin erittäin hyviä ideoita sekä alueiden kehittämiseksi että osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi (lue lisää täältä).

Erätauko-keskustelu tarjoaa mahdollisuuden saada parempi keskusteluyhteys sidosryhmiin ja samalla oppia heidän ajattelustaan. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi myös yrityskentän toimijat ovat olleet kiinnostuneita Erätauosta ja kokeilleet sen soveltamista (esim. Ellun kanat ja OP).

Myös yhteiskunta hyötyy dialogista

Keskusteluissa jokainen pääsee harjaannuttamaan dialogitaitojaan ja samalla osallisuuden kokemus vahvistuu. Erätauko-keskusteluiden osallistujilta kerätyssä palautteessa on korostunut hyvä ilmapiiri.

”Erittäin hyvä. Tämä on ainakin yksi konsepti sille, miten järjestöt, päättäjät ja kuntalaiset saadaan keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä”, kertoi eräs Joensuun Erätauko-keskustelun osallistuja.

Dialogin yleistyminen ei ole vähäpätöinen muutos myöskään koko yhteiskunnan kannalta, sillä rakentava keskustelu on demokratian perusedellytys. Kun ymmärrys eri osapuolten näkökulmista kasvaa keskustelun kautta, samalla kasvaa myös luottamus, jonka merkitys yhteiskuntamme ja demokraattisen järjestelmän toiminnalle on suuri.

”On hienoa, että yhä useammat tahot ja organisaatiot ovat tehneet suunnitelmia dialogin hyödyntämiseksi myös ensi vuonna ja siitä eteenpäin”, kertoo Sitran asiantuntija Janne Kareinen.

Valtakunnallisten julkisten toimijoiden lisäksi keskusteluita ovat järjestämässä joukko kuntia, järjestöjä, mediataloja ja kulttuurikentän edustajia*. Monet organisaatiot ovat myös satsanneet dialogiosaamisen kasvattamiseen hankkimalla koulutusta aiheesta. Sitra on konseptoinut kaikkien koulutustoimijoiden käyttöön avoimen Erätauko-koulutuskokonaisuuden, josta kerrotaan lisää lähiaikoina.

Jos organisaatiosi on kiinnostunut hyödyntämään Erätaukoa, katso tiedot tukimuodoista rakentavan keskustelun järjestämiseksi täältä.

*Tällä hetkellä keskusteluja on järjestämässä esim.: valtakunnallisia toimijoita (Opetushallitus, VNK), kuntia (Helsinki, Espoo, Lahti, Pori), järjestöjä (SPR, Setlementtiliitto, Mielellään-verkosto, Lapin liitto, International Organization for Migration Finland), mediataloja (YLE, Helsingin Sanomat) ja kulttuuritoimijoita (Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, Docpoint). Lue lisää verkkouutisesta.

Mistä on kyse?