Arvioitu lukuaika 2 min

Datatalouden korjaaminen vaatii aikaa ja yhteistyötä

Data on uusiutuva raaka-aine, jonka hyödyntäminen edellyttää yhteistä sääntelyä ja toimintamalleja. Sitran projektissa on luotu perustuksia reilulle datataloudelle, jossa digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen. Projekti päättyy, mutta työ jatkuu uusin painotuksin.

Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Datatalous on läsnä ihmisten arjessa monenlaisina palveluina, joista osa toimii moitteettomasti, mutta liian moni hyödyntää yksilöistä kerättyä tietoa epäilyttävin keinoin. Varoittaviksi esimerkeiksi ovat nousseet digijätit, mutta myös muiden toimijoiden käytännöissä ja osaamisessa on parantamisen varaa.

Datan hyödyntämisen mahdollisuudet nähdään, mutta keinot vaativat muovaamista ja yhteisiä pelisääntöjä. Data on merkittävä ja jatkuvasti uusiutuva raaka-aine, josta reilulla tavalla käytettynä yritykset, julkishallinto ja ihmiset voivat hyötyä.

Sitran projektissa tartuttiin datatalouden haasteisiin ja lähdetiin rakentamaan reilun datatalouden mallia ja työkaluja vuonna 2018, juuri ennen Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen Tietosuoja-asetus (GDPR) Asetus (EU) 2016/679 eli Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee yksilön, yrityksen tai organisaation tekemää henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Avaa termisivu Tietosuoja-asetus (GDPR) voimaantuloa. Työtä ovat vauhdittaneet Suomen EU-puheenjohtajakausi sekä EU:n datastrategia ja sääntely.

”Olemme pyrkineet vastaamaan yritysten, päättäjien ja tavallisten ihmisten tiedontarpeeseen ja rinnalla vaikuttamaan päätöksentekoon ja rakentamaan laajojen yhteistyöverkostojen kanssa konkreettisia työkaluja nykyistä reilumpaan datatalouteen”, sanoo projektijohtaja Jaana Sinipuro Sitrasta.

Datan käytön keinot vaativat muovaamista ja yhteisiä pelisääntöjä.

Projektissa on luotu yrityksille käytännön malli, pelisäännöt ja työkalut vastuullisten ja kestävien digitaalisten palveluiden tuottamiseen. Käytännön työkaluja ovat muun muassa Reilun datatalouden sääntökirja ja IHAN-kokeilualusta, jossa kehitteillä olevia digitaalisia palveluita voidaan testata. Pk-yrityksiä autettiin IHAN-yritysohjelman pilotissa luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla ja lisättiin yritysten valmiuksia sopeutua kriisin jälkeiseen aikaan.

Kuluttajia kiusaavat epäselvät tietosuojaselosteet ja evästekäytänteet. Tätä ei yleinen tietosuoja-asetus ole pystynyt ratkaisemaan. Neljässä maassa kahdesti toteutettujen kyselyiden mukaan ihmiset kannattavat mahdollista reilun datatalouden merkkiä, vaikka merkittävä osuus yrityksistä ei ole niistä kiinnostunut.

Datan käytön läpinäkyvyys on harvinaista digitaalisissa palveluissa ja verkkosivuilla. Tavallisista ihmisistä kerätään digijälkiselvityksen (Henkilödatan jäljillä) mukaan valtava määrä dataa, jota hyödynnetään monimutkaisissa markkinointiin liittyvissä verkostoissa. Sitran tuottama digitaalisten palveluiden käyttäjien verkkotesti auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa verkkokäyttäytymistään ja antaa tukea sen parempaan haltuun ottoon.

”Epäselvät evästekäytännöt ja datan käytön läpinäkymättömyys heikentävät asiakaskokemusta ja karkottavat ihmisiä verkkopalveluista. Datan käytön soisi kuuluvan yritys- ja yhteiskuntavastuuseen. Tässä on digipalvelujen tarjoajilla muutoksen paikka”, sanoo Jaana Sinipuro.

Projektissa tuotetut julkaisut Reilun datatalouden tiekartta ja 35 ehdotusta Euroopan unionin datastrategian toteuttamiseksi tarjoavat tietoa päätöksentekijöille. Aiheista on keskusteltu vilkkaasti kaikille avoimissa Datatalouden tilannehuone -tapaamisissa.

Projektin onnistuminen on edellyttänyt laajaa yhteistyötä kolmen vuoden ajan niin päättäjien, yritysten kuin kansalaisjärjestöjen, kuten Suomesta kansainväliseksi laajentuneen MyData-yhteisön kanssa. Aiheen ympärille on syntynyt myös uusia kansainvälisiä yhteisöjä ja projekteja, esimerkiksi dataan liittyvää itsemääräämisoikeutta puolustava Data Sovereignty Now -yhteisö ja terveysdataan liittyvä EU:n yhteistoimintahanke TEHDAS Joint Action, jota Sitra koordinoi. Suomalaisten yritysten roolia ja kilpailukykyä digitaalisille sisämarkkinoille autetaan aktiivisella roolilla Gaia-X-aloitteessa, jossa Sitra koordinoi Suomen Gaia-X Hubia.

”Vaikka projektimme päättyy kesäkuun lopussa, monet Sitran uudet hankkeet nojaavat jatkossa IHANin perintöön. Tärkeimmät poiminnat kokosimme tuoreeseen julkaisuumme Yhteistyöllä reiluun datatalouteen”, päättää Jaana Sinipuro.

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-projektissa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Kirjoittaja

Kirsi Suomalainen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Lue lisää

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?