Yhteistyöllä reiluun datatalouteen

Kirjoittajat

Heli Parikka

Tiina Härkönen

Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Jaana Sinipuro

Johtava asiantuntija, Reilu Datatalous, Sitra

Julkaistu

Esipuhe

Data on yhä tärkeämpi raaka-aine talouden kasvulle. Tulevaisuudessa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat datan luotettavaan käyttöön ja tuottavat arvoa kaikille. Näin määrittelemme Reilun datatalouden ja eurooppalaisen datatalousmallin tahtotilan. Sitran reilua datataloutta edistävä projekti IHAN® käynnistyi keväällä 2018 Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen voimaan tullessa.

Projektissamme on luotu ainutlaatuinen yhteistyömalli kansalaisjärjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin käyttöön. Se viitoittaa tietä uudelle talous- ja politiikka-alueelle – reilulle ja ihmislähtöiselle datataloudelle. Malli kumpuaa omadata- eli MyData-ajattelusta, jossa pyritään lisäämään luottamusta ja tasapainottamaan erilaisten sidosryhmien tarpeet, intressit ja oikeudet. Ytimessä on yhteisten pelisääntöjen luonti ja datapohjaisten liiketoimintamallien uudistus.

Vielä muutama vuosi sitten tekoäly, massadatan hyödyntäminen ja lohkoketjuteknologia hallitsivat datatalouden keskustelua. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eurooppalaiset yritykset olivat jääneet datatalouden kehityksestä jälkeen yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten alustayhtiöiden menestyessä omilla datapohjaisilla liiketoimintamalleillaan.

Vuonna 2018 saimme Sitrassa pohdittavaksi, miten luoda innostava visio ihmislähtöiselle datataloudelle Suomessa ja Euroopassa. Vieläpä uudehkolle talouden osa-alueelle, josta ei juuri ollut esimerkkejä ja jota harva ymmärsi. Arviomme kuitenkin oli, että sillä olisi merkittävä vaikutus Suomen ja Euroopan kilpailukykyyn ja ihmisten mahdollisuuksiin ymmärtää rooliaan digitaalisten palveluiden käyttäjinä ja tiedon tuottajina.

Halusimme löytää teknisen ratkaisun ja kehittää mallin suostumuspohjaiseen tiedonvaihdantaan, jotta dataan liittyvien oikeuksien käyttö olisi aiempaa helpompaa ja datan liikuteltavuus avaisi uusia palveluita. Halusimme myös rakentaa kuluttajille ja kansalaisille aiempaa helpomman ja yksityisemmän digitaalisen arjen.

Kolmessa vuodessa toimintaympäristö on muuttunut valtavasti. Eurooppa on herännyt puolustamaan asemaansa datataloudessa ja reilun datatalouden rakentamisesta on vähitellen muotoutunut yhteiseurooppalainen ponnistus. Toimintaympäristöä muutetaan lainsäädännön keinoin kansallisella ja EU-tasolla samaan aikaan, kun eri toimijat ympäri Eurooppaa liittyvät yhteen rakentamaan regulaatioon pohjautuvia, datan liikuttamista ja vastuullista käyttöä edistäviä, teknisiä- ja toimintataparatkaisuja.

Lainsäädännön noudattaminen on perusedellytys kestävälle liiketoiminnalle, mutta esimerkiksi digitaalisia palveluita kohtaan koetun luottamuksen rakentaminen edellyttää muitakin kuin sääntelyn mukaisia toimia. Suuri merkitys on myös yritysten ja muiden organisaatioiden itsesääntelyllä.

Projektin ajoitus osui monella tavalla oikeaan ajankohtaan. Siinä missä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2019 edisti ihmislähtöisen datatalouden periaatteiden nousua tekoälykeskustelun rinnalle, vuonna 2020 julkaistu Euroopan datastrategia ja sitä seuranneet lainsäädäntöaloitteet ovat merkkejä siitä, että datataloudelle halutaan luoda uudet pelisäännöt.

Tätä kehitystä ajavat myös kuluttajien kasvaneet huolet yksityisyydestään, ajattelu yksilön itsemääräämisoikeudesta dataan sekä isojen eurooppalaisten teollisuusyritysten järjestäytyminen rakentamaan digitaalista riippumattomuutta ja uusia datan käsittelyn arkkitehtuureja Gaia-X-aloitteessa. Tavoitteen toteutumista tukee myös vuonna 2021 Euroopan komission julkaisemat digitaaliset suuntaviivat vuodelle 2030.

Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt digitalisaatiota ja korostanut sen ja vastuullisen datan käytön merkitystä. Yhteiset pelisäännöt ja toimiva digitaalinen infrastruktuuri suosivat tulevaisuudessa erityisesti pienempiä toimijoita ja antavat toivottavasti lisää valinnanvaraa siihen, millaisia digitaalisia palveluita meille tarjotaan ja millä ehdoin dataamme hyödynnetään.

Sitran ja satojen yhteistyökumppaneiden yhteinen matka nykyistä reilumman datatalouden visiosta käytännön kokeilujen kautta kohti kannanottoja lukuisiin toimenpideohjelmiin ja lainsäädäntöaloitteisiin, on ollut rikas ja polveileva. Toteutetut analyysit, selvitykset ja tutkimukset ovat auttaneet jatkuvasti suuntaamaan projektia uudelleen. Myös toimintaympäristön nopeat muutokset ovat vauhdittaneet työtä.

Alkuperäisen vision muuttuminen toiminnaksi on edellyttänyt kokeneiden ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kansainvälistä yhteistyötä sekä rohkeita kokeiluja, joiden kautta piirustuspöydän visio on jalostunut teknisistä asiakirjoista digitaalista luottamusverkostoa hyödyntäviksi käytännön sovelluksiksi.

On ollut ilo huomata, että datatalouteen osana eurooppalaisen kilpailukyvyn kasvua on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota sekä päätöksenteon että liiketoiminnan tasoilla, kun sen suomat mahdollisuudet tulevat yhä näkyvimmiksi ja tarpeellisimmiksi yhteiskuntien toimivuuden näkökulmasta.

Eurooppalainen datatalous rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Se vaatii kuitenkin toimenpiteitä ja aktiivisuutta eri tahoilta. Päätöksenteon tulee tukea yritysten toimintatapojen ja -mallien muutosta, mutta myös vaatia sitä. Yrityksiltä tarvitaan aktiivisuutta ottaa vastuullinen datan käyttö näkyväksi osaksi strategiaansa ja toimintaansa. Kuluttajien ymmärrystä aiheen tiimoilta tulee lisätä. Lisäksi kuluttajien ja kansalaisyhteiskunnan tulee luoda painetta datan hyödyntäjien suuntaan ja vaatia nykyistä vastuullisempaa ja yksilön oikeudet paremmin huomioivaa datan käytön kulttuuria.

Sitran rooli on ollut toimia välittäjänä, keskustelufoorumin tarjoajana ja eri toimijoiden yhteen saattajana, jotta saadaan kirkastettua yhteiset tavoitteet ja muotoiltua toimenpiteet tavoitteiden pohjalta. Nykyistä helpompi ja yksityisempi digitaalinen arki ei ole vielä täällä, mutta ensimmäisiä askeleita voidaan ottaa, kunhan vahvistamme ja rakennamme tarvittavia perustuksia.

10.5.2021

JAANA SINIPURO

Projektijohtaja, IHAN® – Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

Tiivistelmä

Ihmislähtöinen ja reilu datatalous edellyttää toimiakseen kolmen näkökulman huomioinnin. Se kytkee yhteen eettiseen arvopohjaan perustuvan sääntelyn, teknologian ja uudenlaiset liiketoimintamallit. Ihmislähtöisyydessä yksilöiden ja yhteiskunnan etu määrittää liiketoiminnan lähtökohtia ja dataa hyödynnetään yksilöiden ja yhteiskunnan hyväksi.

Reilun datatalouden kehittämistyössä on haluttu hyödyntää olemassa olevia teknologioita, toimintamalleja ja konsepteja poikkileikkaavasti, eri toimialoilta. Tavoitteena on mahdollistaa paitsi uutta datapohjaista liiketoimintaa myös aiempaa helpompi digitaalinen arki, joka pohjautuu tehokkaampaan ja henkilökohtaisempaan tiedon hallintaan. Ihmislähtöisyys kytkeytyy vahvasti omadata- eli MyData-ajatteluun.

Helppokäyttöisiä ja juuri meille sovitettuja digitaalisia palveluita ei hankkeen alussa juuri ollut.  Esimerkiksi merkittävimmät datapohjaiset kuluttajapalvelut suunniteltiin suurten yritysten lähtökohdista. Kysynnän luomiseksi tuli muuttaa vallitsevia ajatusmalleja ja rohkaista päätöksentekijöitä vaihtamaan suuntaa, yrityksiä löytämään uutta liiketoimintaa uusilla liiketoimintamalleilla, ja kansalaisia vaatimaan muutosta.

Alusta- ja datatalouteen liittyvät termit ja -viitekehykset ovat vaatineet selkeytystä suhteessa reilun datatalouden kehittämistyöhön. Haimme esimerkkejä muilta toimialoilta. Määrittelevänä käsitteenä ihmislähtöisyyden rinnalle nousi reiluus, joka määriteltiin projektin keskeiseksi tavoitteeksi. Reilu malli ottaa huomioon myös taloudellisen näkökulman ja tunnistaa yritysten ja uusien palveluiden merkityksen hyvinvoinnin lähteenä.

Mutta miksi Sitra halusi alun perin tarttua haasteeseen? Tarjolla oli epäreilun datatalouden malli, johon haluttiin muutosta. Datatalouden suuntaa oli määrittänyt kourallinen globaaleja yrityksiä, joiden liiketoimintamallit perustuvat datan keräämiseen ja hallinnoimiseen omilla alustoillaan ja omilla ehdoillaan. Oli tarve kehittää vaihtoehtoinen, eurooppalainen datatalouden malli.

Tulevaisuustalon tehtävä on ennakoida tulevaisuuden suuntaviivoja, joista reilu ja ihmislähtöinen datan käyttö tunnistettiin yhtenä. Teemaa haluttiin lähestyä moniarvoisesti yhteiskunnan eri toimijoiden näkökulmista. Sitran ainutlaatuinen asema riippumattomana tulevaisuustalona mahdollisti projektin aloittamisen.

Reilusta datataloudesta on tullut yksi Sitran strategisista kärjistä ja uusi teema on julkaisun kirjoitushetkellä valmisteilla. Tähän asti saadut opit ja työkalut siirtyvät siihen ja jatkokehittelyyn sekä kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön.

1. Kohti reilua ja ihmiskeskeistä datataloutta

Reilu datan käyttö vaatii kestäviä ratkaisuja. Vastuullisesti toimivat organisaatiot pääsevät mukaan luottamuspohjaisiin datan jakamisen ekosysteemeihin, joissa datan arvo kasvaa. Yhteistyö ja eurooppalaiset arvot toimivat reilun datatalouden moottorina ja luottamus sen polttoaineena.

Reilulla datataloudella kohti kestävämpiä ratkaisuja

Datatalous on talouden osa-alue, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin. Reilussa datataloudessa puolestaan datan hyödyntäminen yhdistyy ihmislähtöiseen toimintatapaan ja malliin, jossa toimijoilla on yhteiset pelisäännöt datan jakamiseen ja käyttämiseen palveluissa (Raunio, Sitra 2020).

Sitran työssä tavoitteita oli alun perin neljä. Ensinnäkin haluttiin luoda perustukset reilulle datataloudelle eli pelisäännöt yksilödatan suostumuspohjaiseen jakamiseen sekä tekninen arkkitehtuuri ja malliratkaisut, Euroopan laajuisesti.

Toiseksi haluttiin vahvistaa yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia tekemällä kuluttajille tutuksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) takaamat oikeudet ja tarjoamalla mahdollisuutta suosia reiluja digitaalisia palveluja.

Lisäksi Suomesta haluttiin tehdä datatalouden edelläkävijä vaikuttamalla yritysten ja organisaatioiden tietoisuuteen vastuullisen datankäytön eduista, kun haetaan kilpailuetua.  Toimintamallia pyrittiin levittämään koko Eurooppaan siten, että Suomen lisäksi myös muissa maissa toimijat kannattavat ja soveltavat reilun datatalouden periaatteita.

Kuva 1. Reilussa datataloudessa hyödyt jakautuvat tasaisesti

Nykyisessä datataloudessa suuryritykset dominoivat. Reilussa datataloudessa kaikki hyötyvät datasta.

Datan arvo kasvaa ekosysteemeissä

Yksittäisissä organisaatioissa digitaalisen ajan luottamuksen ylläpito vaatii usean asian samanaikaista toteutumista. Teknologia mahdollistaa yksityisyyden suojan ja tietoturvalliset ratkaisut, sen tuottamaa dataa on käytettävä läpinäkyvästi ja yhteisin pelisäännöin, kannustimet edistävät datan jakamista ja uudelleenkäyttöä.

Kuva 2. Arvon luonti reilussa datataloussa tapahtuu datan jakamisen kautta

Datan arvoa voi kasvattaa ylittämällä organisaatiorajat ja yhdistämällä sitä muihin datoihin dataekosysteemeissä. Ekosysteemeillä tarkoitetaan tyypillisesti yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon tai kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä, sitä tukevia rakenteita sekä yhteistä arvonluontia.

Ekosysteemit houkuttelevat tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja arvioiden mukaan ekosysteemeissä mukana olevat yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin verrokkiyritykset. Niillä on myös keskeinen rooli erityisesti digitalisaation ja vihreän siirtymän synnyttäjinä ja ratkaisujen tuottajina niin kansallisessa kuin EU-tason talouspolitiikassa.

Yhdistelty, sektorirajat ylittävä tieto on arvokkainta. Tiedon parempaa yhdistelyä varten tulee uudistaa liiketoimintamallien lisäksi datan hallinnan käytännöt ja politiikat.

Erilaisia etenemiskeinoja datan liikkumisen edistämiseksi yli sektorirajojen on ehdotettu esimerkiksi Reilun datatalouden tiekartassa (2019) ja 35 ehdotusta Euroopan unionin datastrategian toteuttamiseksi -työpaperissa (2020).

Ratkaisujen löytämiseksi on tunnistettava haasteet, joita datan laajamittaiseen jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyy. Kun riskit on tunnistettu, on seuraavaksi luotava ratkaisut, joilla vahvistetaan kansalaisten ja yritysten luottamusta datan hallintaan ja sen käytön suojaamiseen, jotta dataa myös jaettaisiin.

2. Tehtävänä uuden datatalouden mallin rakentaminen

Euroopan datatalouden kehityskulku tulevina vuosina vaikuttaa koko alueen taloudelliseen menestykseen ja kansalaisten tietojen käsittelyn reiluuteen. Huomion kiinnittäminen datatalouden mahdollisuuksiin ja digitaaliseen kehitykseen tarjoaa uusia näkymiä talouden eri sektoreille.

Datatalouden eurooppalainen malli luodaan sääntelyä kehittämällä ja yhteistyöllä. Epäreilu datatalous luo epätasapainoa yksilön oikeuksien, yritysten kilpailukyvyn- ja mahdollisuuksien sekä yhteiskuntien demokraattisen kehityksen näkökulmasta. Avaimet näiden haasteiden ratkaisuun löytyvät lainsäätäjien, mutta myös meidän kuluttajien ja asiantuntijoiden käsistä.

Eurooppalaisen datatalouden kehitys on edennyt vakuuttavasti muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2018 voimaan astunut yleinen tietosuoja-asetus oli lähtölaukaus eurooppalaisille arvoille perustuvalle datataloudelle. Asetuksella parannettiin EU-kansalaisten henkilötietojen suojaamiseen liittyviä oikeuksia ja yksityisyyden suojaa sekä haluttiin lisätä luottamusta tietojen käsittelyssä. Asetuksen myötä EU:ssa toimivat yritykset saivat yhteiset säännöt henkilödatan käsittelyyn.

Odotukset asetukselle olivat korkealla, mutta puutteet huomattiin pian. Tietosuoja-asetuksen tarjoamat käytännön vaikuttamismahdollisuudet yksilöille ovat vielä rajalliset. Vaikka asetus luo hyvän pohjan yksilön oikeuksien vahvistamiselle, työkalut oikeuksien toteutukseen puuttuvat. Toisaalta havaittiin, että myös yritykset tarvitsevat laajasti tukea datataloudesta saatavien hyötyjen haltuun ottoon.

Vuonna 2020 julkaistulla eurooppalaisella datastrategialla ja sitä seuranneilla EU:n lainsäädäntöaloitteilla, kuten asetuksella eurooppalaisesta datahallinnosta, on merkittävä rooli datan yhtenäismarkkinoiden ja eurooppalaisten toimijoiden kilpailukyvyn mahdollistajana.

Kuva 3. Vireillä on useita eurooppalaiseen datastrategiaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita.

 

Lainsäädännöllä toteutetaan EU:n datastrategiaa. Tavoitteena varmistaa luottamus datan vaihdannassa, säädellä markkinavoimia, jotka rajoittavat dataan pääsyä, vapauttaa data yhteistä etua varten ja varmistaa datan arvon reilu jakautuminen.

Tuore julkilausuma Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä esittää vision lisäksi keinot, joilla Eurooppa saadaan digitalisoitua vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tehdä EU:sta digitaalisesti riippumaton viemällä eteenpäin digipolitiikkaa, joka antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden ihmiskeskeiseen, kestävään ja hyvinvoivaan digitaaliseen tulevaisuuteen.

Datatalouden kehittyminen vaatii laajoja toimenpiteitä sekä EU- että kansallisella tasolla, koska haasteet ovat moninaiset. Suomessa keskeisiä datataloutta edistäviä politiikkatoimia ovat olleet kansallisen tietopoliittisen selonteon julkaisu (VM 2018) sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätelmät ja kauden päätteeksi julkaistut datatalouden periaatteet (EU Council 2019).

Tavoite on, että data olisi yhteentoimivaa eri sektoreiden ja toiminta-alueiden välillä, ja sitä jaettaisiin nykyistä sujuvammin eri toimijoiden kesken. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja rakenteita, jotka pohjautuvat nyt valmisteltavaan lainsäädäntöön. Sääntökirjat, kuten Sitran reilun datatalouden sääntökirja luovat pohjaa yhteisille käytänteille. Pehmeä sääntely puolestaan linjaa niitä.

EU:n laajuista yhteistä datainfrastruktuuria rakennetaan esimerkiksi Gaia-X-hankkeessa, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja toimintamallit. Yhtenä keskeisenä elementtinä Gaia-X-hankkeessa ovat data-avaruudet (data spaces), joilla pyritään rakentamaan yhteentoimivuutta ja tukemaan datan jakamiseen ja hyödyntämiseen perustuvien uusien palveluiden ja innovaatioiden syntyä. Data-avaruudet ovat yleensä toimialakohtaisia, loogisesti määriteltyjä ja rajattuja kokonaisuuksia, joissa on yhteiset periaatteet ja pelisäännöt datan käsittelylle.

Myös yhteiset kannanotot, ehdotukset ja yhteistyöhön pohjautuvat aloitteet ovat synnyttäneet arvokkaita syötteitä esimerkiksi lainsäädäntöön ja virkamiesvalmisteluun. Uudet avaukset ovat tuoneet yhteen toimijoita ympäri Eurooppaa, jopa maailmaa, ja synnyttäneet myös uusia, ajattelua edistäviä ideoita.

Kansallisten sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan osallistuminen, verkostojen tukeminen ja niissä kehitettyjen ratkaisujen edistäminen organisaatioiden toiminnassa on tärkeää nykyistä reilumman ja kilpailukykyisemmän datatalouden rakentamiseksi. Verkostojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän.

Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet matkalla kohtia reilua datataloutta

Datatalouden kehittymistä ja sen haasteita tulee tarkastella eri näkökulmista ja pyrkiä vaikuttamaan politiikkaehdotuksiin. Kokonaisvaltainen tarkastelu esimerkiksi erilaisten selvitysten ja kyselytutkimusten avulla auttaa ymmärtämään, millaisia vaikutusmekanismeja tarvitaan, jotta datataloudesta saadaan sellainen, että sen hyödyt jakautuvat tasaisesti yrityksille, kuluttajille ja lopulta koko yhteiskuntaan.

Isossa kuvassa Euroopan kilpailukykyä haastaa datataloudesta saatavien hyötyjen epäoikeudenmukainen jakautuminen. Eurooppa on pitkälti riippuvainen kansainvälisten alustayhtiöiden palveluista ja datataloudessa pääosin raaka-aineen tuottajamaa. Lisäarvo syntyy muualla ja siitä saatava hyöty kohdistuu samoin muualle. (Sitra, 2020).

Nykyinen alustatalouden malli osoittaa, että kuluttajilta kerätyn datan arvo on usein suurempi kuin itse liiketoiminnan arvo ja hyödyt jäävät lopulta globaaleille alustajäteille.

Kuluttajien kannalta haasteet liittyvät erityisesti yksityisyyden suojaan liittyviin kysymyksiin, käyttäjäehtoihin sekä puutteellisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa oman datansa käyttöön. Epäreilut käyttäjäehdot, jotka ovat tyypillisesti pidempiä kuin Shakespearen näytelmät ja BBC:n vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan vaatisivat lukijoiltaan yliopistotasoista koulutusta, ovat vakiintuneet markkinoilla perusmalliksi.

Yksilöiden ei ole käytännössä mahdollista lukea läpi pitkiä ja monimutkaisia käyttöehtoja tai aikaa vaativia evästeselosteita. Kuluttajat joutuvat hyväksymään tietojensa hyödyntämisen palvelun käyttöä vastaan. Henkilödatan jäljillä -selvityksen mukaan esimerkiksi kahdessa viikossa yksilöstä kertyy dataa yli 400 000 A4-sivua vastaava määrä ja dataa siirtyy keskimäärin sadalle eri yritykselle.

Kuluttajien kiinnostus tietojensa reiluun käyttöön on vielä hapuilevaa, eikä aiheen seuranta ole kovin suosittua. Kysymys onkin, saadaanko toimintakulttuuria muuttumaan ja datan keräämisestä ja käytöstä läpinäkyvämpää ilman kuluttajilta tulevaa painetta (Sitra 2020).

Luotettavien ja vastuulliseen datan käyttöön pohjautuvan liiketoiminnan kehittymisen ja innovaatioiden synnyttäminen vaatii puolestaan nykyistä enemmän datan jakamista osapuolten kesken, sillä organisaatioilla ei yksinään ole riittävän monipuolista dataa. Datan jakaminen edellyttää luottamusta muihin ekosysteemin toimijoihin, yhteisiä pelisääntöjä ja selkeitä hyötyjä kaikille osapuolille. Toteutuksen osalta se edellyttää avoimia rajapintoja ja teknologisia ratkaisuja.

Datapohjaiseen liiketoimintaan siirryttäessä tyypillinen haaste on kannattavan liiketoimintamallin luominen. Palvelun haluttavuus tulee varmistaa, mutta lisähaasteena saattaa olla hinnoittelun vaikeus, alhainen pääoman tuotto tai kriittisen käyttäjämäärän saavuttaminen. Myös tekniset haasteet ja osaamisen puutteet ovat keskeisiä liiketoiminnan mahdollistamisen ongelmia (TEM 2021).

Yritysten välisten innovaatioekosysteemien kehittymisen suurimpana esteenä on yritysten haluttomuus jakaa dataansa muille toimijoille. Esimerkkejä laajoista datapohjaisista ekosysteemeistä on toistaiseksi vähän (Sitra, 2020).

Kuva 4. Datapohjaisen liiketoiminnan kehittymiseen liittyy useita haasteita.

Ratkaistava seuraavat haasteet: Yrityksillä ei ole näkyvättä olemassa olevaan dataan. Datan jakamisen yhteiset pelisäännöt puuttuvat. Suomi on liian pieni saadakseen suurta vaikuttavuutta aikaiseksi yksin. Liansäädäntö datan jaksamisen suhteen on epäselvä. Datan jakaminen kumppaniverkostoon on vaikeaa. Datan jakamisen liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta.

Data ei kulu käytössä, eikä vähene jaettaessa, vaan sen arvo jopa kasvaa. Tästä näkökulmasta dataa kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Toisaalta samaan aikaan tulee kiinnittää huomiota sen käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin. ICT-sektorin energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja muodostaa yhä merkittävämmän osan maailman sähkönkulutuksesta ja digitaalisten laitteiden kulutuksella on laajoja ympäristövaikutuksia.

Toisaalta digitalisaatio tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla päästöjä voidaan vähentää. Data on esimerkiksi kiertotalouden elinehto. Yhä paremmalla datapohjaisella seurannalla voidaan vähentää ilmastoa ja ympäristöä rasittavaa toimintaa. (TEM 2021).

Eurooppalaisen datatalouden mahdollisuudet ovat moninaiset

Eurooppalaisten datamarkkinoiden eli datatalouden koon ennustetaan kasvavan yli 800 miljardiin euroon seuraavan neljän vuoden aikana. Jos arvio toteutuu, se vastaa kuutta prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. (EU:n datastrategia)

Data ja tieto ovat osana lähes kaikkea ihmisten toimintaa ja olemme yhä riippuvaisempia digitaalisista ratkaisuista niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Reaaliaikainen ja luotettava data auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita palveluiden suunnittelussa, kohdentamisessa ja optimoinnissa.

Yritysten näkökulmasta datan aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen ja digitaalinen murros edistävät markkinoille pääsyä ja vauhdittavat uudenlaista liiketoimintaa. Reiluus ja luottamukseen perustuvat pelisäännöt tarjoavat eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Yritykset saavat uusia eväitä olla aiempaa ihmislähtöisempiä.

Datan yhä laajempi hyödyntäminen ja jakaminen tarjoaa mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnan uudistamiselle esimerkiksi PK-sektorilla, joka kaipaa kipeästi uusia innovaatioita ja liiketoimintanäkymiä Euroopan laajuisesti. Datapohjainen liiketoiminta vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti tulovirtoihin, vähentää kustannuksia sekä lisää paitsi yritysten ketteryyttä myös operatiivista ja organisatorista tehokkuutta. (TEM 2021, IDC 2013, 201).

Kuluttajien näkökulmasta datan yhä tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa aiempaa helpomman arjen erilaisten sovellusten ja palveluiden muodossa.

Esimerkiksi puettavien älylaitteiden kautta ihmisten itse keräämää ja luvittamaa tietoa voidaan hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden raaka-aineena. Myös yksilöiden mahdollisuus osallistua lääkeyhtiöiden ja terveyspalvelujen tuottajien ekosysteemeihin luovuttamalla vapaaehtoisesti dataansa ja tosielämän kokemuksiaan on keino, jolla voidaan luoda ihmisten terveyteen vaikuttavia sovelluksia ja tehostaa esimerkiksi lääketutkimusta.

3. Digiajan luottamusta vahvistetaan reilun datatalouden työkaluilla

Vastuullinen ja reilu datan käyttö on strateginen valinta, joka näkyy käytännön johtamisessa ja organisaatiokulttuurissa. Yhteistyön onnistuminen edellyttää teknistä toimivuutta, yksityisyydensuojan erityistä huomioimista sekä helppokäyttöisyyttä ja läpinäkyvyyttä datan käsittelyssä.

Uutta ja vastuullista liiketoimintaa datasta

Datatalouden liiketoimintamalleista erityisesti alustatalous on tuonut mukanaan menestyksen lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia, liiketoiminnallisia ja yksilöön kohdistuvia ongelmia. Menneestä on opittava ja vältettävä tehtyjä virheitä. Tämä on tärkeää erityisesti kuluttajille suunnattujen palveluiden suunnittelussa.

Suurimpien alustayhtiöiden liiketoimintamallit ovat olleet lähtökohtaisesti ongelmallisia muiden datatalouden toimijoiden näkökulmasta. Seurauksena on ollut luottamuksen rapautuminen monella tasolla. Luottamuksen kasvattaminen datataloutta ja sen toimijoita kohtaan niin yksilöiden, yritysten kuin koko muunkin yhteiskunnan osalta on edellytys reilun datatalouden toteutumisen kannalta.

Digitaalisia palveluita kehittävän yrityksen toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja asiakaslähtöistä. Teknologia ei ole uusien toimintamallien este, vaan niiden mahdollistaja. Digitaalisia palveluita käytetään, kun niihin luotetaan.

Organisaatioissa digitaalisen ajan luottamuksen ylläpito vaatii usean asian samanaikaista toteutumista. Teknologia mahdollistaa yksityisyyden suojan ja tietoturvalliset ratkaisut. Syntyvää dataa on käytettävä läpinäkyvästi ja yhteisin pelisäännöin. Kannustimet edistävät datan jakamista ja uudelleenkäyttöä.

Organisaation on rakennettava datan hallintamalli ja sisällytettävä data esimerkiksi datastrategian avulla osaksi koko organisaation strategiaa. Datastrategia puolestaan ei jalkaudu ilman oikeanlaista organisaatiokulttuuria ja henkilökunnan sitoutumista. Uuden liiketoiminta- ja teknisen osaamisen kehittäminen on keskeistä menestyvässä yrityksessä.

Lisäksi organisaation on oltava taloudellisesti elinvoimainen ja sosiaalisesti vastuullinen. Innovatiivisuus ei saa syrjäyttää tietoturvaa tai yksityisyyden suojan vaatimuksia. Data on digitaalisen palvelun raaka-ainetta, jota tulee hankkia ja jalostaa palveluiksi vastuullisesti ja ottaa huomioon eri osapuolten tarpeet.

Organisaatioiden omien datastrategioiden tulisi määritellä, kuinka dataa hyödynnetään, millaisissa verkostoissa toimitaan, keneltä dataa hankitaan ja kenen kanssa dataa jaetaan.

Lainsäädäntö määrittelee vähimmäistason toiminnalle, mutta regulaation asettaman pakon sijaan, luottamuksen tavoittelun tulisi perustua aitoon haluun. Organisaation on oltava rehellinen ja totuudenmukainen, osattava viestiä aktiivisesti ja selkeästi sekä toimittava ammattitaitoisesti, jotta luottamus voi syntyä.

Kuva 5. Reilu ja toimiva datatalous rakentuu liiketoimintaekosysteemeissä

Reilu ja kilpailukykyinen datatalous luodaan rakentamalla hallintamalli, joka mahdollistaa sekä innovoinnin että tietoturvan ja -suojan.

Yksilöt edellä reiluun datatalouteen

Ihmislähtöisen ja kaikille reilun datatalouden rakentaminen edellyttää, että yksilöt otetaan mukaan tasa-arvoisina datatalouden osapuolina ja aktiivisina toimijoina. Sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tulee tunnustaa yksilön oikeuksien merkitys ja vaikutus datan käytön eri alueilla sekä tunnistaa yksilöiden rooli omissa prosesseissaan.

Yritykset, jotka näkevät yksilöt digitaalisten palveluidensa voimavarana, saavat muita parempilaatuista dataa ja asiakkaita, jotka haluavat jakaa tietoa yrityksen kanssa. Tämä edistää palvelukehitystä ja sitouttaa asiakkaita yritykseen.

Yksilöiden osaamista ja asenteita suhteessa datan hyödyntämiseen ja käyttöön on selvitetty neljän EU-maan kansalaisille kohdennettujen asennetutkimusten (Hyry 2019, Turja & Sandqvist 2021) avulla. Tuoreimman kyselyn (Turja & Sandqvist 2021) mukaan kuluttajat luottavat palveluntarjoajaan, jos muutama perusasia toteutuu. Palvelut herättävät luottamusta, jos niissä on helpot käyttöehdot, tietojen käyttötarkoitus kerrotaan selkeästi, kuluttaja on selvillä mitä tietoja kerätään ja hän voi itse hyväksyä tai kieltää omien tietojensa luovuttamisen kolmansille osapuolille.

Samaan aikaan on kuitenkin nähtävissä, että eurooppalaisilla on puutteita datatalouden tiedoissa ja taidoissa. Tietovaje voimistaa digitaalisiin palveluihin kohdistuvaa epäluottamusta, kasvattaa turhautumista ja vaikuttaa negatiivisesti jopa palveluiden käyttöhalukkuuteen. Ihmisillä on myös huoli yksityisyydestään, tarve löytää reilulla tavalla toimivia digitaalisia palveluita ja erottaa ne muista. Kansalaiset kannattavat reilujen palveluiden kuluttajamerkkiä hyvänä ratkaisuna niiden tunnistamiseen. (Hyry 2019, Turja & Sandqvist 2021)

Yritysten ja yksilöiden näkemyksillä datataloudesta ja sen toimintaperiaatteista on eroja. Yritykset arvostavat kuluttajamerkkiä huomattavasti vähemmän kuin yksilöt ja kannatus on edelleen laskussa (Ulander et al 2019, 2021). Osapuolet ovat alustatalouden mallissa olleet liian kaukana toisistaan, joten luottamuksen parantamisen yksi tavoite reilussa datataloudessa onkin lähentää yksilöitä ja yrityksiä.

Aidosti ihmislähtöisessä yritystoiminnassa kestävä datan käyttö ja hallinta on tiivis osa yritysvastuuta. Datakäytänteiden liittäminen osaksi yritysvastuuajattelua ja viitekehystä auttaa yrityksiä määrittelemään omat periaatteensa ja suunnittelemaan toimintansa vastuullisen datan käytön edistämiseksi.

Jotta datasta raaka-aineena voidaan saada enemmän irti uusien ja yhä parempien digitaalisten palveluiden kehittämiseksi, tulee yksilön olla halukas ja osaava toimija datataloudessa. Halukkuus datan jakamiseen yritysten kanssa syntyy vain luottamuksen kautta, mihin tarvitaan lainsäädännön sekä yrityksen oman panoksen lisäksi yksilön ymmärrystä ja osaamista.

Reilun datatalouden toteutuminen edellyttää, että eurooppalaisten kansalaisten tietoja ja taitoja kehitetään usealla tasolla, vauvasta vaariin. Tarvitaan sekä muodollista koulutusta että matalan kynnyksen keinoja yksinkertaisesti vain saada informaatiota. Lasten taitoja on kehitettävä siinä kuin nuorten ja aikuistenkin.

Yliopistojen ja järjestöjen kanssa tehty yhteistyö reilun datatalouden koulutusaihioiden kehittämiseksi on ollut arvokasta eri kohderyhmien tietotaitoon vaikuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena tulisi olla, että datatalouden perusteet ovat eurooppalaisten vahvoja kansalaistaitoja.

Kuluttajaliiketoiminnassa toimivien yritysten kannalta muutoksen tulee tapahtua yritysvastuun lisäksi myös asiakas- ja markkinointistrategioissa. Yksilön tulee kyetä toimimaan yrityksen palveluissa säilyttäen kontrollin ja näkymän omaan dataansa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun puhutaan herkistä alueista, kuten terveys tai henkilökohtainen talous.

Yritysten luottamusta ja osaamisen kehittämistä tarvitaan lisää

Yritykset Euroopassa kokevat joutuvansa toimimaan eri pelisäännöillä ja näkevät lainsäädännön usein rajoittavan niitä enemmän kuin yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia yrityksiä. Koska kyky luoda digitaalisia innovaatioita perustuu paitsi osaamiseen myös raaka-aineen, datan, saatavuuteen, on tärkeää varmistaa eurooppalaisten yritysten pääsy monipuolisen ja volyymiltaan riittävän datan äärelle.

Yritysten luottamusta ja mahdollisuuksia päättäjien, lainsäädännön ja yhteiskunnan tarjoamaan tukeen uusien digitaalisten palveluiden ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi, tulee kasvattaa.

Teknologiajättien merkittävä datatalouden etumatka on saavuttamattomissa kopioimalla vanhoja toimintamalleja. Uudet, ekosysteemiajatteluun ja dataverkostoihin pohjautuvat liiketoimintamallit edellyttävät luottamusta eurooppalaisten yritysten ja muiden toimijoiden välille.

Ekosysteemeissä toimiminen edellyttää useimmilta yrityksiltä radikaalia muutosta ja täysin uusien liiketoimintamallien opiskelua. Myös harppauksin kehittyvä teknologia vaatii yrityksiltä osaamisen ja muiden kyvykkyyksien osalta jatkuvaa tasapainoilua.

Kuluttajaliiketoiminnan ulkopuolelle jää valtava b2b-potentiaali.

Dataekosysteemien merkitys innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan lähteenä on osoittautunut aiempaa oletettua tärkeämmäksi. Ihmislähtöinen datatalous painottuu kuluttajapalveluihin, mutta reilussa datataloudessa kiinnitetään huomiota myös yritysten välisen (b2b) dataliiketoiminnan merkittävään potentiaaliin.

Pohjaa yritysten väliselle luottamukselle on luotu yhdistämällä erilaisia osapuolia kokeilemaan toimimista dataekosysteemeissä. Keinoina on käytetty muun muassa dataverkostotyöpajoja ja tarjoamalla tekninen kokeilualusta yritysten käyttöön.

Dataekosysteemien synnyttämistä on tuettu myös yhteiskehittämällä muita työkaluja yrityksille, joista reilun datatalouden sääntökirja luottamuspohjaisten ekosysteemien toimijoille on julkaistu useilla kielillä.

Eurooppalaisten yritysten datatalouden kyvykkyydet ja osaaminen, erityisesti PK-sektorilla on suuri haaste Euroopalle. Yrityksillä on puute ja huoli osaavista resursseista. Erityisesti suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on sekä liiketoimintamallien että teknisten kyvykkyyksien kanssa haasteita. Merkittävin haaste Suomen osalta vaikuttaa olevan asiakasymmärryksen puute. (Ulander et al 2019,  2021).

Kuva 6. Suurimmat haasteet dataan pohjautuvien palveluiden luomiselle ovat asiakaslähtöisyydessä ja osaamisen puutteessa.

Asiakkaat eivät tunnista uusien palvelujen mahdollisuuksia. Datatalouden liiketoimintamalleihin ja tekniseen osaamiseen liittyvä osaaminen on puutteellista. Yrityksiä koskeva regulaatio on monimutkaista.

Jo vuonna 2019 toteutetussa yrityskyselyssä havaittua osaamishaastetta on pyritty ratkaisemaan yritysohjelman pilotilla. Ohjelma tarjosi pk-yrityksille suunnattua valmennusta, jonka tarkoituksena oli auttaa yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla ja lisätä yritysten valmiuksia sopeutua kriisin jälkeiseen aikaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Reilun datatalouden vaatimukset ovat useille yrityksille vielä uusia asioita, mutta osa yrityksistä tavoittelee jo vastuullisesti tuotettuja digitaalisia palveluita ja etsii uusia kestäviä liiketoimintamalleja vauhdittamaan kasvua. Reilun datatalouden kypsyysmalli auttaa organisaatioita arvioimaan kehitystasoaan reilussa datataloudessa. Työkalu tarjoaa myös ohjeita toiminnan kehittämiseksi seuraavalle tasolle.

Piloteista kokeilualustaan

Ihmislähtöisen datatalouden ajatus on kohtalaisen uusi ja siihen liittyvät periaatteet ja toimintamallit pääosin ovat määrittelemättä. Sitran hankkeessa tuotetussa vaatimusmäärittelyssä (IHAN Blueprint) kuvataan datatalouden toimijoiden rooleja, kuten datan ja palveluiden tarjoajat sekä keskeisiä komponentteja yksilöön liittyvän datan käytön luvittamiseen. (Luoma-Kyyny, Suokas 2020).

Vaatimusmäärittelyn konkretisoimiseksi tekniset pilotit toteuttivat komponentteja, mutta niiden avulla ei löydetty yhtä kattavaa kokonaisvaltaista toteutusta. Ongelmaa ratkomaan Sitran hankkeessa luotiin kokeilualusta, jossa voidaan rakentaa ja testata reilun datatalouden periaatteiden mukaisia palveluita. Uusi tapa rakentaa datapohjaisia palveluja ja hyödyntää digitalisaatiota edellyttää mukaan lähteviltä organisaatioilta valmiuksia kokeilla ja edetä pilotoinnin kautta. Yhteiset käytännön kokeilut vahvistavat keskinäistä luottamusta.

Alustalla on toteutettu lukuisia käytännön pilottihankkeita – yhtenä esimerkkinä kokeiluista Wärtsilä ja SEB:n pilotti.

4. Reilu datatalous rakentuu yhteistyölle myös tulevaisuudessa

Monimutkaisten ongelmien ratkaisu vaatii yhteistyötä yli toimiala- ja sektorirajojen. Reilu datatalous kehittyy myös datan vaihdannan ja jakamisen keinoin. Innovaatiot syntyvät tulevaisuudessa yhdessä kehittämällä.

Reilun datatalouden rakentuminen vaatii konkreettisia tekoja

Innovaatioekosysteemit luovat puitteet, joiden avulla voidaan ratkaista yhdessä yhteiskunnallisia tai globaaleja ongelmia. (Ståhle, Pirttivaara 2015). Esimerkiksi reilu datatalous ja kiertotalous sekä vihreä siirtymä liittyvät toisiinsa, koska niillä on yhteisiä haasteita ja ratkaisuja. Digitalisaatiota tarvitaan kiertotalouden seurannassa ja ohjauksessa. Toisaalta tietotekniikan ja tietoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä. Kestävä ja reilu datatalous edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja ratkaisuja. (Sinipuro, 2021)

Puheiden lisäksi tarvitaan tekoja ja ratkaisuvaihtoehtoja. Tästä syystä Sitra yhdessä kumppaniensa kanssa on edistänyt Euroopan digitulevaisuutta rakentavaa Gaia-X-projektia. Sen tavoitteena on luoda avoin, eurooppalaiseen arvopohjaan perustuva ekosysteemi, joka rakentaa luotettavaa, avointa ja turvallista infrastruktuuria datan jakamiseen ja hyödyntämiseen.

Lisäksi Sitra koordinoi 25 eurooppalaisen maan yhteistyöhanketta: Joint Action Towards the European Health Data Space – TEHDAS, jossa kehitetään yhteisiä eurooppalaisia toimintaperiaatteita terveysdatan hyödyntämiseen ja infrastruktuurin suunnitteluun.

Edellä mainitut laajat yhteiseurooppalaiset hankkeet toimivat konkreettisina esimerkkeinä siitä, millä tavoin eurooppalaista datataloutta ollaan parhaillaan rakentamassa. Yhteistyöhön tarvitaan asiantuntijoita laajalta rintamalta. Työ vaatii tiukkaa koordinointia ja ohjausta, mutta ennen kaikkea se vaatii sitoutuneita toimijoita ja riittäviä resursseja onnistuakseen.

Tässä julkaisussa on kuvattu keinoja, joiden avulla Sitra on edistänyt reilun datatalouden kehittymistä. Keinoiksi on valikoitunut esimerkiksi verkostoyhteistyö, työkalujen kehittäminen sekä asenteisiin, osaamiseen ja ymmärrykseen sekä lainsäädäntöön vaikuttaminen. Työhön tarvitaan erilaisia toimijoita ja vuorovaikutusta, jotta reilut toimintatavat ja -mallit alkavat jalkautua myös sinne, missä palveluita tuotetaan.

 

Sitran IHAN-projekti aikajanalla: 2014: Projektin taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön selvitys ihmiskeskeisen henkilötiedon hyödyntämisestä. 2018: Omadata-ajattelu viitoittaa tietä. Projektissa rakennetaan pelisääntöjä, hallintamallia ja teknistä kokeilualustaa. EU:n tietosuoja-asetus astuu voimaan. 2019: Reilu datatalous ja datan hallintaan liittyvä itsemääräämisoikeus ovat nosteessa Suomen EU:n puheenjohtajakaudella. 2020: EU julkaisee datastrategiansa, jonka keskeiset teemat luotiin Suomen puheenjohtajakaudella. Koronakriisi kirittää digitalisaatiota ja herättää Euroopan haluamaan digitaalista riippumattomuutta. 2021: Sitra on arvostettu yhteistyökumppani Euroopan komissiolle. GAIA-X-aloite käynnistyy.

Kuva: Topias Dean, Sitra

 

Uskotaanko muutokseen riittävästi?

Eurooppa on 2010-luvulla tullut digitalisaation ja datatalouden tienhaaraan. Se on tehnyt valinnan kääntyä ihmislähtöisyyden tielle ja näyttänyt samalla suuntaa muille. EU on joutunut kipuilemaan kilpailukykyyn liittyvien kysymysten kanssa sekä painimaan datatalouden jättejä vastaan, ja siksi se on halunnut lähteä rakentamaan datataloutta, joka pohjautuu eettisiin periaatteisiin ja johdonmukaiseen sääntelyyn.

Sääntely tähtää siihen, että pelistä tulee reilu kaikille osapuolille. Se mahdollistaa innovaatioita samalla kun panostetaan taloudellisesti ihmisille ja yrityksille nykyistä suotuisampaan kehitykseen.

Covid-19-pandemia on tehnyt näkyväksi sen, että digitalisaatiolla ja reaaliaikaisella datan käytöllä on suuri merkitys kriisien ratkaisussa. Kriisin ratkaisu edellyttää, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat uudistuksiin tärkeillä politiikka-alueilla, joiden yksi keskeisimmistä teemoista on digitalisaatio.

Innovatiiviset ratkaisut syntyvät usein paineen alla, mutta ne vaativat myös taloudellista tukea. Osaamiseen panostaminen ja yritysten tukeminen vaikeassa tilanteessa ovat keinoja datan innovatiivisen käytön ja ekosysteemeissä toimimisen näkökulmista. Tähän tarvitaan tekoja ja panostuksia poliittisten päätöksentekijöiden osalta.

Voimme vasta arvailla reilun datatalouden vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn tulevaisuudessa. Vastuullisesta datan käytöstä keskusteltaessa epäilyksiä on herättänyt sen suorat liiketoiminnalliset hyödyt. Yritysten maineen ja toimintatapojen yhteys kuluttajissa synnytettyyn luottamukseen tai epäluottamukseen on kuitenkin kiistaton. Myös organisaatioiden välisten kumppanuuksien muodostamisessa luotettavuus ja vastuullisuus ovat kilpailutekijöitä.

Tulevaisuuden liiketoiminta perustuu läpinäkyvyyteen ja toiminnaltaan eettiset yritykset pystyvät avaamaan kumppaneilleen, asiakkailleen ja kuluttajilleen liiketoimintansa perusteita ja periaatteita. Parhaimmillaan niillä on käytössä työkaluja ja vakiintuneita toimintatapoja, joiden avulla luotettavuus kyetään osoittamaan.

Reilujen ja yhteisten pelisääntöjen on tarkoitus osoittaa yrityksille pelipaikkoja ja keinoja rakentaa uudenlaista liiketoimintaa osana laajempaa ekosysteemiä, jossa sen jäsenet toimivat yhteisten sääntöjen puitteissa ja hyödyt jakautuvat reilulla tavalla. Tarvitaan yritysten heittäytymistä ja rohkeutta uusille avauksille.

Tulevaisuus on reilumpi?

Reilu ja ihmislähtöinen datatalous tukee demokraattista kehitystä ja niillä on toisiinsa suora yhteys. Verkostomaiset toimintatavat sekä algoritmi- ja datapohjaisen toiminnan ja vaikuttamisen keinot voidaan valjastaa demokratian, osallisuuden ja yhteistoiminnan tueksi.

Tässä vaiheessa matkaa tiedämme, että eurooppalaisten pk-yritysten on edelleen vaikea nähdä mahdollisuuksia datataloudessa. Lisäksi kansalaisten luottamus datan käyttöön on edelleen laskenut (Turja, Sandqvist 2021). Tästä syystä on entistä tärkeämpää panostaa siihen, että yrityksille ja kuluttajille rakennetaan mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua datatalouteen.

Toimintaa tulee suunnata siten, että yksilöillä on tulevaisuudessa nykyistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia datansa hyödyntämiseen ja paremmin ymmärrystä datataloudesta. Vaikuttamalla yrityksiin ja päättäjiin lisäämme myös ymmärrystä vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen keskinäisistä riippuvuuksista. Kehittämällä toimintamalleja ja työkaluja tarjoamme käytännön ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. Toimimalla verkostoissa ja ottamalla mukaan erilaisin tavoin ajattelevia toimijoita kehitämme omaa ajatteluamme ja edistämme innovaatioita.

Digitalisaation kehityksessä on huomioitava myös maapallon kantokyky. Vihreä ja digisiirtymä kietoutuvat toisiinsa. On kasvava tarve arvioida, milloin teknologia auttaa ja milloin se haittaa siirtymistä jälkifossiiliseen aikaan. Reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaisia, systeemisiä muutoksia, ja muutokseen tarvitaan meitä kaikkia.

Tästä syystä kutsumme yhteistyöhön eri sektoreiden toimijoita. Reilun datatalouden edistäminen on yksi Sitran strategisista kärjistä myös seuraavien vuosien ajan. Matka jatkuu, mutta tavoitteiden saavuttaminen ja vaikuttavuuden varmistaminen edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Lähteet

De Bièvre, M., Halenius, L., Parikka, H., Dion, O., Kalliola, M., Pol E. 2020. 35 ehdotusta Euroopan unionin datastrategian toteuttamiseksi. Sitra.

Euroopan komissio. 2021. Tiedonanto Euroopan digitaalinen vuosikymmen.

Euroopan komissio. 2020. Tiedonanto Euroopan datastrategiasta.

Euroopan parlamentin ja komission asetus eurooppalaisesta datahallinnosta. 2020.

GAIA-X – yhteiseurooppalaisen dataekosysteemin kivijalka. 2021. Sitra.

Hyry, J. 2019. Digitaalisten palveluiden käyttö. Kyselytutkimus neljässä maassa, Kokonaisraportti. Sitra.

Ilves, L., Osimo, D. 2019. Reilun datatalouden tiekartta. Lisbon Council, Sitra.

Luoma-Kyyny J., Suokas J. 2020. IHAN Blueprint. Sitra.

Paavola, H., Seppänen, M., Eloranta, V. 2021. Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot. Työ – ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:3.

Parikka, H., Härkönen, T. 2020. Yritysvastuu ulottuu dataan – Näkökulmia ja ehdotuksia vastuullisen datan käytön edistämiseksi. Sitran muistio.

Raunio, E. 2020. Pelissä Euroopan datatalouden tulevaisuus. Opit tele- ja finanssimarkkinoilta. Sitran työpaperi.

Reilun datatalouden sääntökirja, Dataverkoston sääntökirjamalli. Versio 1.1 fi. Sitra.

Seppälä, T., Hakanen, E., Lähteenmäki, I., Mattila, J., Niemi, R. 2019. The Resource Dependency of Data: A Prospective on Data Sharing in Supply Chains. ETLA.

Ståhle, P., Pirttivaara, M. (toim.). 2015. Rikastuttava yhteistyö ja uudet toimintamallit. Innovaatioekosysteemi yhteiskunnan ajurina. Tekes.

Sinipuro, J. 2021. Ilmastonmuutos, kiertotalous ja datatalous – mitä ihmettä? Sitra.

Turja T., Sandqvist S. 2021. Kansalaisten asenteet ja toiminta datataloudessa. Sitra.

Valtiovarainministeriö. 2018. Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella -selonteko.

Ulander M., Ahomäki M., Laukkanen J. 2019. Eurooppalaisten yritysten tulevaisuus datataloudessa. Sitra.

Ulander M., Vierula T., Ahomäki M., Kultanen H. 2021. Yrityskysely. Sitra.

von Alfthan, K., Hyry, J. 2020. Hyvinvointi-mittaaminen kansalaiskysely, Suomi, Saksa, Ranska ja Hollanti, Total 2020 -raportti. Sitra.

Vänskä, R., Härkönen, T. 2020. Henkilödatan jäljillä. Yksilöstä kertyvän tiedon kulku ja käyttö digitaalisissa palveluissa. Sitran selvityksiä 168.

Kirjallisuutta

Hyrynsalmi, Sami, Koskinen, Jani & Hyrynsalmi, Sonja (2019). A Review of Ethical Discussions on Platforms and Ecosystems. Proceedings of the Third Seminar on Technology Ethics 2019. Turku. Finland, October 23–24, 2019.

Hämäläinen, Hannu, Malkamäki, Saara, Räsänen, Ilkka, Sinipuro, Jaana & Olesch, Artur (2020). Towards trustworthy Health data ecosystems. Sitra working paper.

Kallio, Raimo (2020). Vastuullinen datatalous kasvun mahdollistajana. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Koskinen, Jani, Knaapi-Junnila, Sari & Rantanen, Minna M (2019). What if we had fair – people-centred – data economy ecosystems? Conference: IEEE Smart World Congress 2019 / Forum on Ethics and Human Rights in Smart Information Systems

Langford, Joss, Poikola, Antti, Janssen, Wil, Lähteenoja, Viivi & Rikken, Marlies (2020). Understanding MyData Operators. MyData Global.

Leino, Irene, & Winiecki, Emma (2019). Leave no one behind, The role of Digitalization and Frontier Technologies in Enhancing Human Rights and Contributing to the Achievement of [Sustainable Development Goals] SDGs. Finnish University Partnership for International Development – UniPID.

Lindeberg, Mats (2020). Mot en rättvisare dataekonomi, Fallstudie: Företagens möjligheter och utmaningar med personifierad marknadsföring. Opinnäytetyö, Yrkeshögskolan Novia.

Lyytikäinen, Pinja (2020a). Business ecosystems are creating new business opportunities for asymmetric partners. Learning from real-life ecosystems. Sitra working paper.

Lyytikäinen, Pinja (2020b). How to create new business opportunities in data sharing ecosystems with collaborative relationship between a large company and a SME. Opinnäytetyö, LUT-yliopisto.

Manual para uma Economia Equitativa de Dados, Modelo para o Manual de uma Rede Interorganizacional de Dados, Versão 0.9. Sitra.

Parikka, Heli (toim.) (2018). Huomisen hyvinvointia datasta. Hyvinvointidata tutkimuksen, päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen ajuriksi. Sitran selvityksiä 136.

Rantanen, Minna M (2019). Towards Ethical Guidelines for Fair Data Economy – Thematic Analysis of Values of Europeans. Proceedings of the Third Seminar of Technology Ethics (Tethics 2019), Turku, Finland, October 23–24, 2019.

Rantanen, Minna M & Koskinen, Jani (2019). Ethical framework for a fair, human-centric data economy. WP 1: Citizens’ values – report for IHAN. Turun kauppakorkeakoulu, Future Ethics Research Group.

Julkaisun perustiedot

Otsikko

Yhteistyöllä reiluun datatalouteen

Tekijät

Heli Parikka (toim.), Tiina Härkönen ja Jaana Sinipuro

Julkaisupaikka

Helsinki

Julkaisuvuosi

2021

Julkaisija

Sitra

Sivumäärä

31 s.

ISBN (PDF)

978-952-347-226-6

ISSN (PDF)

1796-7112

Aihe

data, datatalous, alustatalous, verkkoliiketoiminta, verkkopalvelut, sähköiset palvelut, teknologia, liiketoimintamallit, kilpailukyky, tiedonlouhinta, vastuullisuus, lainsäädäntö, tietosuoja, kuluttajat, tietojenluovutus, Eurooppa, tietosuoja-asetus,

Sarja

Sitran selvityksiä

Julkaisun numero

187

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?