Julkaistu 02.11.2017

Neljä aluetta harppaavat kestävän ruoan edelläkävijöiksi

Keski-Suomi, Järvi-Saimaa, Lappi ja Ahvenanmaa haastavat lähiruoan kestävyyden. Alueet panostavat nyt koko ruokaketjun kestävyyden lisäämiseen.

Mistä löytyvät ruokavaliotamme täydentävät uudet proteiinilähteet? Entä miten ruoantuotannossa usein jätteeksi päätyvä ruokahävikki voidaan hyödyntää uuden aterian raaka-aineena? Muun muassa nämä teemat liittyvät alueellisten kestävien ruokajärjestelmien rakentamiseen, jonka Sitra on aloittanut yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä useiden alueellisten toimijoiden kanssa.

”Lähellä tuotettu ruoka ei riitä takaamaan ruoan kestävyyttä. Siksi tarvitsemme harppauksen lähiruoasta nykyistä kestävämpään ruokaan, jossa tuotantokin perustuu kestäviin ja kiertotalouden mukaisiin ratkaisuihin”, sanoo kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila Sitrasta.

Sitran nyt käynnistämien alueellisten hankkeiden tavoitteena on luoda kullekin alueelle kestävä ruokajärjestelmä. Siinä tuotettu ruoka edistää terveyttä, ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Tämä luo kannattavuutta koko ruokajärjestelmään.

Keski-Suomen hankkeessa Jyväskylän seutukunnalla selvitetään, millaisia uusia proteiineja voimme saada syötäväksi. Hankkeesta vastaa Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmä.

Myös Järvi-Saimaan alueellisessa hankkeessa kehitetään ruokavalioomme tarvittavan proteiinin tuottamista uudella tapaa. Hanke toteutetaan Järvi-Saimaan rantakunnissa Juvalla, Sulkavalla ja Rantasalmella yhteistyössä Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kanssa.

Lisäksi Keski-Suomessa ja Järvi-Saimaalla tavoitteina on järvikalan arvostuksen ja käytön nousu sekä yleinen ruoan arvostuksen ja terveellisyyden kasvu.

Lapin alueellisessa hankkeessa keskeisenä tavoitteena on kehittää hyödyntämistapoja esimerkiksi kalan- ja poronjalostuksessa syntyneille teurasjätteille. Hankkeen toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu, VTT ja Digipolis Oy.

Koko ruokaketju kestäväksi

Hankkeille on yhteistä kestävyysnäkökulman ulottaminen koko ruokaketjuun, tuotannosta lautaselle asti ja edelleen ravinteiden kiertoon. Ruoantuotannossa syntyy esimerkiksi erilaisia materiaalien sivuvirtoja, jotka pyritään nyt hyödyntämään.

Nyt aloittavat hankkeet muodostavat kestävien ruokajärjestelmien verkoston yhdessä Ahvenanmaan hankkeen kanssa, jolle maa- ja metsätalousministeriö myönsi keväällä 2017 rahoituksen. Verkoston toimijat jakavat oppeja ja kirittävät toisiaan Sitran johdolla. Verkoston kanssa työskentelee myös ravinne- ja energiaomavaraista toimintamallia ruoantuotantoon ja -kulutukseen kehittävä hanke Uudeltamaalta.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Sitra kokosi keväällä 2016 Suomen keskeisten yhteiskunnan toimijoiden näkemykset kiertotalouden edistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Näistä näkemyksistä syntynyt maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta sisältää ensimmäiset laajat kokonaisuudet, jotka aloittavat Suomen muutoksen kohti kiertotaloutta. Nyt käynnistyvät hankkeet ovat osa tiekartan toimeenpanoa.

Lisätietoja: Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä -sivusto

Ota yhteyttä
Asiantuntija, Kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit, Sitra

+358 (294) 618 428

merja.rehn@sitra.fi

Mistä on kyse?