Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 03.02.2016

ODA-päätös suuri mahdollisuus terveyskeskusjonojen purkamiseen

Suomalaiset voivat vastedes tehdä terveystarkastuksensa ja tietynlaisten sairauksien oirearviot ja palveluntarpeenarvionsa verkossa.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Soten peruspalveluihin luodaan uusi valtakunnallinen malli, josta tulee kansalaisille tarjottavien sähköisten hyvinvointipalvelujen runko.

Suomalaiset voivat vastedes tehdä terveystarkastuksensa, sairauksien oirearvioita ja palveluntarpeenarvionsa verkossa. Samalla asiakas- ja potilastiedot sekä ihmisten itse mittaamat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tiedot kytketään entistä tiiviimmin sote-järjestelmän ja alan ammattilaisten käyttöön, asiakkaan suostumuksella.

Tätä tavoitellaan ODA-hankkeella (omahoito ja digitaaliset arvopalvelut), jolle sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään myöntänyt rahoituksen. ODA-hanke on myös osa hallituksen kärkihanketta julkisten palvelujen digitalisoimiseksi.

Pääsy terveyskeskukseen on asiakkaan näkökulmasta suomalaisen sote-järjestelmän suurimpia pullonkauloja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tilastojen mukaan jonot terveyskeskuksiin ovat viime kuluneen vuoden aikana hieman pidentyneet kiireettömissä tapauksissa. THL:n arvion mukaan lääkärille pääsyä joudutaan osassa kuntia odottamaan ”kohtuuttoman” kauan. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin suuria.

Sitran vastikään tekemän palveluverkkoselvityksen mukaan digitalisaation ja logistiikan kehittyessä maan terveyskeskuksista voitaisiin vähentää lähes puolet vuoteen 2025 mennessä, ilman että palvelujen saatavuus merkittävästi huononee asiakkaan näkökulmasta.

”Selvityksen tulos kuvastaa hyvin edessä olevan muutoksen mittakaavaa ja toisaalta myös uudenlaisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Tuore ODA-päätös on erittäin tervetullut, sillä se pitää digitalisaation ja tulevaisuusnäkökulman mukana myös valtakunnallisessa sote-uudistuksessa”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Digitaaliset palvelut ovat jo saaneet kiitosta asiakkailta

ODA-hankkeeseen osallistuu suuri joukko kuntia ja kuntayhtymiä. Hankkeen vetäjänä toimii Espoon kaupunki. Mukana ovat Eksote, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Sodankylä, Tampere, Turku ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ODA-hankkeen suuruus on noin 13 miljoonaa euroa. Valtio ja kunnat jakavat kulut noin puoliksi. Ensimmäiset kunnat alkavat käyttää järjestelmää vuoden 2017 lopulla ja laaja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2018 aikana.

Älykkäät ja verkkovälitteiset omahoitopalvelut voivat tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä suhteessa vaadittaviin satsauksiin, kun ne otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Tieto ilmenee ODA-hankkeesta tehdystä kustannushyötyarviosta. ODA-hanke perustuu Sitran yhdessä yhteistyökumppanien kanssa luomaan virtuaaliklinikka-konseptiin.

”Virtuaaliklinikan toimintamalliin perustuva Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelu on jo nyt hämeenlinnalaisten käytettävissä ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n käyttöön ottamat sähköiset palvelut on otettu erittäin hyvin vastaan”, Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen sanoo.
 
Tästä eteenpäin samanaikaisesti ODA-hankkeen kanssa toteutetaan myös muita asiaan liittyviä hankkeita, kuten kansallinen omien hyvinvointitietojen talletusmahdollisuus osaksi Kelan toteuttamaa Omakanta-palvelua.

Mistä on kyse?