uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Ruokaketjun yhteisponnistus tarjoaa uudistavan viljelyn verkkokurssin maksutta kaikille

Uudistavan viljelyn e-opisto tuo viljelijöille ajankohtaista ja tieteeseen pohjautuvaa tietoa käytännöistä, jotka parantavat maaperää, satoja ja ympäristön tilaa.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Meillä suomalaisilla on käsissämme merkittävä työkalu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen: uudistava viljely. Kyseessä on maailmallakin nouseva ilmiö. Tutkimukset osoittavat, että tämä lähestymistapa tuo hyötyjä niin tuottavuudessa, ilmastovaikutuksissa, vesistönsuojelussa kuin luonnon monimuotoisuuden parantamisessa. Maaperän hiilivarasto on suurempi kuin ilmakehän ja kaiken kasvillisuuden yhteensä. Uudistava viljely parantaa maaperän kuntoa ja satovarmuutta sekä auttaa ruoantuotantoa sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin äärisäihin.

Uusi verkkokurssi tarjoaa 60 tunnin edestä monipuolista oppimateriaalia ja käytännön työkaluja, joita viljelijä voi heti soveltaa omalla maatilalla. Tavoitteena on, että kurssin kävisi ensimmäisen vuoden aikana 5 000 maanviljelijää eli runsaat 10 prosenttia suomalaisista viljelijöistä.

Maksuton verkkokurssi on ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja design- ja teknologiayhtiö Reaktorin vetämä yhteisponnistus, joka pohjautuu Sitran ja Ilmatieteen laitoksen tuella käynnistettyyn Carbon Action -työhön. Kurssi on rakennettu yhdessä viljelijöiden, tutkijoiden ja suomalaisen ruokaketjun toimijoiden kanssa.

”Maanviljelijät ovat monella tapaa ilmastokeskustelun keskiössä. Ilmastokriisi vaikeuttaa jo nyt monilla alueilla ruoantuotantoa, mutta toisaalta viljelijät voivat olla merkittäviä ratkaisijoita. Tähän uudistava viljely tuo käytännön työkaluja. Tulevaisuustalona Sitra näkee elintärkeänä tämän toiminnan tukemisen”, totesi Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar e-opiston avajaisissa tänään.

Palauttamalla ilmakehän hiiltä maatalouden keinoin takaisin maaperään on mahdollista hillitä ilmastonmuutosta. Mittakaavasta kertoo, että jos Suomen kaikki mineraalimailla sijaitsevat tilat saataisiin sitomaan hiiltä uudistavan maatalouden avulla, voitaisiin ilmakehästä palauttaa maaperään esimerkiksi koko maan henkilöautoliikenteen vuosittaisia päästöjä vastaava määrä eli 5 megatonnia hiilidioksidia.

Dasguptan raportti kertoi selvästi, että ruoantuotanto on merkittävin yksittäinen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttava toimiala.

Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali 2035 ja nopeasti sen jälkeen hiilinegatiivinen, eli ilmasta pitää imeä pois jo sinne joutunutta hiilidioksidia. Tätä voidaan ehkä osittain tehdä teknisin keinoin, mutta mikään ei voita luonnon omia hiilinieluja, kuten maaperää, joka pitää valjastaa täysimääräisesti mukaan. Lisäksi pitää huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Viime viikolla julkistettu taloustieteilijöiden Dasguptan raportti luonnon huomioimisesta taloustieteessä kertoi selvästi, että ruoantuotanto on merkittävin yksittäinen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttava toimiala.

Maaperän köyhtyminen on yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, ja uudistavan viljelyn avulla voimme olla ratkaisemassa sitä. Ilmasto- ja luontokatohaasteet ovat niin isoja, että nyt tarvitaan kaikki mukaan. Siksi on niin tärkeää, että kuka tahansa voi saada uudistavan viljelyn opit käyttöönsä.

”On vaikea keksiä, mikä olisi tulevaisuuden kannalta tärkeämpää kuin maaperän kunnosta huolehtiminen. Hyvinvoiva maaperä on yhtä tärkeää kuin puhdas ilma ja puhdas vesi”, Pantsar sanoo.

Lue lisää hankkeen tiedotteesta ja ilmoittaudu mukaan kurssille!

Mistä on kyse?