Suomestako 2020-luvun reilu Piilaakso? – Into terveysdataan ja koronasovellukseen saa suomalaiset erottumaan joukosta

Sitran teettämän kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan Suomessa älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on selvästi enemmän kuin verrokkimaissa Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.
Kuva: Topias Dean / Sitra

Kirjoittajat

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Mira Nupponen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suomalaiset ovat innokkaita käyttämään älylaitteita oman terveytensä mittaamiseen verrattuna alankomaalaisiin, ranskalaisiin ja saksalaisiin. Suomalaisista älylaitteita itsensä mittaamiseen yli viisi vuotta käyttäneitä on 15 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muissa maissa. Lähes puolet suomalaisista (48 prosenttia) olisi myös valmis jakamaan omia terveystietojaan esimerkiksi tutkimusohjelmia varten.

Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy kesä-heinäkuussa 2020 Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa ja Suomessa. Vastaajia oli yhteensä yli 4000 eli 1000 henkilöä kustakin maasta. Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen sanoo, että suomalaisten data- ja teknologiamyönteisyys tulisi kääntää nykyistä tehokkaammin voimavaraksi.

”Suomi kulkee monella mittarilla jo nyt muita edellä yksilön teknologiamyönteisyydessä ja digiosaamisessa sekä niihin liittyvissä yhteiskunnan palveluissa. Siksi nimenomaan täällä pitäisi satsata luottamukseen pohjautuvien, Ihmislähtöinen datatalous Malli, jossa tunnistetaan ihmisten ja heidän tarpeidensa perustavanlaatuinen merkitys datatalouden toimivuudelle. Yksilöitä ei pidetä pelkkinä objekteina, joista kerätään tietoja, vaan aktiivisina osallistujina, joiden yksilöllisiä, oikeutettuja tarpeita kunnioitetaan ja kuunnellaan datataloudessa. palvelujen luomiseen. Kyselytutkimuksen perusteella Suomella ja suomalaisilla yrityksillä olisi hyvät lähtökohdat nousta 2020-luvun uudeksi, nykyistä reilummaksi ”piilaaksoksi”, Härkönen sanoo.

Hyvinvointimittaaminen on johtanut elämäntapamuutoksiin

Kaikista kyselytutkimukseen vastanneista puolet käyttää erilaisia hyvinvointimittareita tai -sovelluksia. Aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten kaltaisten laitteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana. Mittaaminen on edelleen lisääntymässä, sillä viidennes käyttäjistä oli aloittanut käytön kyselyä edeltävän puolen vuoden aikana.

Tällä hetkellä hyvinvointiaan mittaavat kokevat saaneensa mitatusta tiedosta runsaasti hyötyjä. Kaikista vastaajista 40 prosenttia kertoo motivoituneensa liikkumaan enemmän tai paremmin, kun lähes viidesosa, 19 prosenttia on muuttanut ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi.

Ratkaisuilla on kiire – koronakriisi vahvistaa teknologiaan ja dataan liittyviä jännitteitä

Käsitys suomalaisista digi- ja teknologiamyönteisenä kansakuntana on viime kuukausina saanut vahvistusta myös korona-altistumisista kertovan Koronavilkku-sovelluksen suosiosta: syyskuun loppuun mennessä sovelluksen oli ladannut yli kaksi miljoonaa suomalaista. Tämä on selvästi isompi osuus väestöstä kuin useimmissa muissa maissa, missä jonkinlainen jäljityssovellus on käytössä.

Koronajäljitys ja hyvinvoinnin omatoiminen mittaaminen kytkeytyvät monella tapaa globaaleihin kysymyksiin datankäytön ja teknologian kehittymisen keskittymisestä. Sitran arvion mukaan yksi maailmaa voimakkaimmin muokkaavista megatrendeistä on teknologian sulautuminen entistä kokonaisvaltaisemmin arkeemme. Kehitys tuo mukanaan jännitteitä esimerkiksi sen suhteen, kuka saa päättää teknologian kehityksestä ja kenen ehdoilla yhteiskuntaa ja sen tuottamia palveluja vastedes kehitetään. Toistaiseksi suurin osa henkilöiden tuottamasta datasta on kertynyt muutaman kansainvälisen teknojätin haltuun. Koronakriisi näyttää kärjistävän näitä jännitteitä entisestään.

Käytännön esimerkki tästä on viime viikkoina virinnyt keskustelu siitä, mitä tarkoittaa kansallisen suvereniteetin kannalta, että eri maissa käytössä olevat korona-jäljityssovellukset on pitkälti jouduttu rakentamaan Googlen ja Applen ratkaisujen varaan. Lisää esimerkkejä datankäytön ja tiedonkulun ratkaisevan tärkeästä roolista epidemianhallinnassa saatiin vastikään julkaistuissa Sitran käynnistämän ja rahoittaman pilottihankkeen tuloksissa, joista käy ilmi, että nykyiset terveydenhuollon toimintatavat, tiedonkulku ja asiakasviestinnän käytännöt ovat riittämättömiä nykyistä pahemmassa epidemiatilanteessa.

”Suomalaisten teknologiamyönteisyys muodostaa vankan pohjan kehittää ratkaisuja myös koronaepidemian hallintaan. Suomi voi ja sen täytyy näyttää tietä, kun rakennetaan 2020-luvun reilujen datamarkkinoiden pelisääntöjä, teknologisia ratkaisuja ja menestystarinoita. Meillä on etulyöntiasema ratkoa koko maailmaa koskevia ongelmia”, Sitran IHAN-projektin johtaja Jaana Sinipuro toteaa.

Puettavat älylaitteet -kyselytutkimus:
Sitra selvitti itsensä mittaamiseen tarkoitettujen älylaitteiden käyttöä sekä ihmisten suhtautumista niiden tuottamaan dataan ja sen hyödyntämiseen verkkokyselyn avulla. Kysely ei kattanut koti- tai sairaanhoidon laitteita, vaan keskittyi pääasiassa aktiivisuusrannekkeiden tai vastaavien laitteiden, älysormusten, älypuhelimien ja sovellusten käyttöön. Lisätietoa tuloksista löytyy koosteartikkelista ja koko tutkimusaineistosta.

Kyselytutkimus toteutettiin osana Sitran IHAN-projektia, jossa rakennetaan perustuksia Reilu datatalous Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa. . Siinä tulevaisuuden menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Ota yhteyttä
Johtava asiantuntija, IHAN- Ihmislähtöinen datatalous, Sitra

+358 (294) 618 406

tiina.harkonen@sitra.fi

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 286

jukka.vahti@sitra.fi

Kirjoittajat

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Mira Nupponen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?