Arvioitu lukuaika 3 min

Tutkimus: Älypuhelimien ja -televisioiden kiertotalous vaatii muutoksia koko arvoketjussa

Digitaalisten palvelujen käyttö ja laitteiden määrä on kovassa kasvussa. Laitteiden sisältämien kriittisten metallien kierrätys ja talteenotto on hankalaa, mutta välttämätöntä, kertoo Sitran rahoittama tuore tutkimus.

Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Antti Lehtinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Digitaalisille ratkaisuille asetetaan suuria odotuksia kestävyyskriisin ratkaisussa, mutta näiden ratkaisujen ympäristövaikutuksista on saatavilla vain rajallisesti tietoa. Samalla elektronisten laitteiden määrä ja digitaalisten palvelujen käyttö kasvavat nopeasti.

”Digitaaliset palvelut eivät ole aineettomia. Esimerkiksi videoita katsotaan puhelimella tai televisiolla, jonka valmistamiseen tarvitaan metalleja ja muita raaka-aineita. Sekä laitteiden valmistus että käyttö kuluttavat energiaa, jonka tuottaminen vaatii raaka-aineita”, avaa Sitran kiertotalousasiantuntija Lotta Toivonen.

Sitran aloitteesta käynnistyneessä ja Sitran rahoittamassa tutkimusprojektissa tarkasteltiin älypuhelimiin ja älytelevisioihin tarvittavien mineraalien ja metallien arvoketjua niiden louhinnasta aina kierrätykseen asti. Digitalisaatio- ja luonnonvarat -tutkimuksen toteuttivat Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen ympäristökeskus.

Tutkimuksessa ICT-sektorin haasteiksi raaka-aineiden osalta tunnistettiin esimerkiksi kasvavan kulutuksen ja laitteiden lyhyen käyttöiän aiheuttama neitseellisten raaka-aineiden lisääntynyt tarve, laitteiden materiaalien talteenoton haasteet ja kierrätykseen päätyvien laitteiden pieni määrä.

Keskeisiksi ratkaisuiksi nostetaan mm. kiertotalouden periaatteiden mukainen materiaali- ja tuotesuunnittelu, uudet kiertotalouden mukaiset jakamisen ja omistamisen mallit sekä kierrätysprosessien kehittäminen.

Tuotesuunnittelu on avainasemassa kiertotalouteen siirtymisessä

Erityisen tärkeää olisi saada talteen kriittiset metallit, joita yksittäisessä älypuhelimessa tai älytelevisiossa on vain pieniä määriä. Vaikka laitteiden materiaaleista suurin osa saadaan kierrätykseen, kriittisten metallien talteenottoon ei ole tällä hetkellä olemassa taloudellisesti kannattavaa teollista prosessia.

Kansalaisen näkökulmasta laitteiden palautus keräyspisteeseen on hyvä alku, mutta se ei vielä takaa, että arvokkaat materiaalit saataisiin kierrätettyä. Ja vaikka saataisiinkin, edes hyvin toimivassa kierrätysjärjestelmässä kierrätysmateriaalit eivät yksin pysty vastaamaan elektroniikan kasvavaan materiaalikysyntään.

”Digitaalisiin laitteisiin käytetään samoja kriittisiä raaka-aineita, joita tarvitaan myös vihreään energiasiirtymään. Älypuhelimissa ja televisioissa käytettäviä metalleja käytetään esimerkiksi aurinkopaneeleissa, tuulivoimaloissa ja sähköautojen akuissa,” jatkaa Toivonen.

Materiaalien kierrätyksen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään jo laitteiden elinkaaren alkumetreillä. Euroopan komission arvion mukaan tuote- ja materiaalisuunnitteluvaiheessa lukitaan jopa 80 prosenttia tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista.

Jotta tuotteet olisivat vastuullisia, tarvitaan muutokseen mukaan koko globaali arvoketju.

“Uusia toimintatapoja ja teknologisia ratkaisuja tarvitaan arvoketjun kaikkiin vaiheisiin kaivoksilta materiaalikehitykseen, tuotteiden suunnitteluun, komponenttien valmistamiseen, tuotteiden myyntiin ja lopulta takaisinottojärjestelmän ja kierrätysteknologioiden kehittämiseen”; kertoo Sitran kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Miten paljon laitteita maailmaan tarvitaan?

Tutkimuksen mukaan eurooppalaisessa keskivertokotitaloudessa on 72 sähkö- ja elektroniikkalaitetta, joista 11 on rikki tai muuten pois käytöstä. Vaikka laitteita saadaan kierrätykseen, ei kaikkia niiden sisältämiä arvokkaita metalleja saada talteen.

”Elektronisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa pitää siirtyä kiertotalouteen. Se tarkoittaa toisaalta helposti korjattavia ja huollettavia sekä elinkaaren lopussa kierrätettäviä laitteita, toisaalta uusia jakamiseen ja vuokraamiseen perustuvia liiketoimintalleja, jolloin uusia laitteita tarvitaan vähemmän. Jokainen voi myös pohtia, miten monta laitetta kotiinsa ja elämäänsä todella tarvitsee”, pohtii Sitran Nani Pajunen.

Yhteen ongelmaan, laitteiden lyhyeen elinikään on kenties luvassa parannusta jo lähiaikoina.

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä julkistettavaksi odotettavan EU:n kestävän tuotepolitiikan aloitteen tavoitteena on muuttaa eri tuoteryhmien, kuten elektroniikkalaitteiden, arvoketjut kestäviksi määrittelemällä tuotteille kestävyysperiaatteet. Kestävyysperiaatteet pidentäisivät tuotteiden käyttöikää edellyttämällä tuotteilta mm. korjattavuutta, päivitettävyyttä ja kierrätettävyyttä.

Tutustu tuoreeseen Digitalisaatio ja luonnonvarat -tutkimukseen Geologian tutkimuskeskus GTK:n verkkosivuilla.

Kirjoittaja

Antti Lehtinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?