Uudella Kuutio-menetelmällä etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin tekoälyn avulla

Sitran tuoreessa megatrendiraportissa korostetaan yhteiskunnan merkittävää uudistumistarvetta. Kuutio on Sitran yhdessä kumppaneiden kanssa kehittämä menetelmä, jolla etsitään konkreettisia ratkaisuja muun muassa megatrendien haasteisiin.

Kuution tavoitteena on tarjota Suomen julkiselle sektorille nopea ja toimiva tapa tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin, tarkastella niitä datapohjaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti sekä löytää toimivia ratkaisuja.

Kuutioon valitaan yhteiskunnallisesti tärkeä aihe. Noin 30 asiantuntijaa ja päätöksentekijää kutsutaan kahdeksi päiväksi työskentelemään yhdessä aiheen parissa. Kuutio auttaa muodostamaan yhteisen tilannekuvan ja kehittämään ratkaisuja datapohjaisesti pitkä aikaväli ja erilaiset näkökulmat huomioiden.

Kuution tekoälyalusta tukee osallistujia esimerkiksi asioiden välisten yhteyksien löytämisessä. Kuva: Jaakko Porokuokka / Sitra

“Tekoälyn avulla yhteiskehittämisestä voidaan tehdä tehokkaampaa ja datapohjaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kuutiossa on kuitenkin ennen kaikkea kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja luovuudesta, jota tekoäly avustaa. Jo ensimmäisen pilotin jälkeen uskallan väittää, että tekoäly tulee muuttamaan myös yhteiskehittämisessä kaiken”, kertoo Kuutio-projektia vetävä johtava asiantuntija Saara Saarinen.

Kuutiossa työskentelyn tukena käytetään Sitran kehittämää tekoälyalustaa. Tekoälyalusta muodostaa sille syötetyn tietopohjan ja asiantuntijoiden työskentelyn pohjalta vaikutuskartan, josta voidaan tunnistaa ongelman ratkaisemiseksi tarvittavia vipupisteitä.

Tavoitteena on kehittää Kuutiosta menetelmä, josta on hyötyä koko julkiselle sektorille ja yhteiskunnalle. Menetelmä sekä Kuutioon kehitetty tekoälyalusta ja sen data pyritään avaamaan avoimeen käyttöön.

Ensimmäinen Kuutio herätti ajattelemaan ja keskustelemaan

Ensimmäisen, 20.–21.1. järjestetyn Kuution aiheena oli ilmastonmuutokseen varautuminen ruokaturvan näkökulmasta. Kuutioon osallistui 31 asiantuntijaa: esimerkiksi tutkijoita, julkishallinnon asiantuntijoita ja ruoantuottajia.

Kuutio sai kiitosta esimerkiksi laaja-alaisesta osallistujajoukosta ja aiheen moniulotteisesta käsittelytavasta sekä innostavasta ja inspiroivasta tunnelmasta. Tekoälyalusta osasi tarjota relevantteja huomioita työskentelyn tueksi.

”Oli hienoa nähdä, miten osallistujat hyppäsivät rohkeasti Kuutioon. Ensimmäinen pilottitoteutus paljasti myös monia kehitystarpeita sekä menetelmälle että tekoälyalustalle. Kehitystyö ja pilotit jatkuvat”, kertoo Saara Saarinen.

Kuutiossa työskennellään intensiivisesti kahden päivän ajan kuutiomaisessa tilassa. Kuva: Saara Saarinen / Sitra.

Kuution osallistujat kokoontuvat vielä Kuutio-raatiin reflektoimaan työskentelyä ja kokoamaan suosituksia toimenpiteiksi. Osallistujat voivat ehdottaa myös kohteita Sitran rahoitukselle.

Työskentelyn pääkohdat ja osallistujien ratkaisuehdotukset on koottu työskentelyn yhteenvetoon.

Kevään aikana kuusi pilottitoteutusta

Kevään aikana järjestetään eri aiheista yhteensä kuusi pilottitoteutusta, joiden oppien pohjalta menetelmää kehitetään. Helmikuussa järjestettävän Kuution aiheena on nuoret ja työelämä ja maaliskuussa kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Kuution aiheet ja lisätietoa osallistumismahdollisuuksia päivitetään Kuution verkkosivulle.

Kuutio-menetelmää on kehitetty ja testattu yhdessä kumppanien kanssa. Ensimmäinen Kuutio järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla. Kuva: Saara Saarinen / Sitra.

Kuution taustalla on Sitran tunnustelutyö julkisen sektorin uudistumis- ja innovaatiokyvyn vahvistamisesta. Keskusteluissa selvisi, että kyky uudistua ei synny itsestään – se vaatii yhteistä suuntaa, johtamista, rohkeutta ja kykyä ajatella toisin.