Uudenlainen analyysi Suomen viennistä osoittaa viisi lupaavaa kasvualaa

Uuden talousajattelun keskus UTAK ja Vienna Institute for International Economic Studies -tutkimuslaitos laativat Sitran toimeksiannosta kokonaiskuvan Suomen tavaraviennistä ja sen mahdollisista kehityssuunnista.

Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -muistion lähtökohtana on, että viennin monipuolisuus, osaamisintensiivisyys ja sofistikoituneisuus määrittelevät Suomen talouskasvun mahdollisuuksia. Tätä kutsutaan taloustieteen kielellä kompleksisuudeksi.

Selvitys osoittaa, että tavaraviennin kompleksisuuden suhteen Suomi kuuluu edelleen korkean osaamistason maihin, mutta viennin sofistikoituneisuus on heikentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Tätä heijastelee esimerkiksi se, että sellun ja jalostetun öljyn merkitys viennissä on kasvanut. Elektroniikkateollisuuden jättämää aukkoa korkean teknologian viennissä ei ole pystytty paikkaamaan.

Kyse on laajemminkin eurooppalaisesta ilmiöstä. Tavaraviennin rakenne yksipuolistui myös useimmissa eurooppalaisissa verrokkimaissa. Vuoden 2024 raportissaan EU:n kilpailukyvystä Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi totesi, että Eurooppa on juuttu­nut keskitason teknologian loukkuun.

Selvitys tarjoaa myös hyviä uutisia: Suomella on korkeatasoista osaamista ja siten monia eurooppalaisia verrokkimaita paremmat mahdollisuudet vahvistaa tavaraviennin kompleksisuutta ja loikata uusiin suuntiin.

Uutta tietoa teollisuuspolitiikan tueksi

Tutkijoiden yhtenä tehtävänä oli tunnistaa Suomen kannalta houkuttelevia ja realistisia uusia vientimahdollisuuksia tai mahdollisuuksia laajentaa nykyistä korkean osaamisen tavaravientiä.

Analyysin pohjalta piirtyy viisi realistista ja toivottavaa tavaraklusteria: tuotannossa käytettävät kemian aineet, metallituotteet, metallin työstämisen koneet, optiset instrumentit ja mittaamisteknologiat. Kaikkia näitä yhdistää korkea kompleksisuus, vahva kytkös Suomen teolliseen osaamiseen ja kansainvälinen kysyntä.

”Esiin nousseet kokonaisuudet palvelevat hyvin myös eurooppalaisia tavoitteita, kuten vihreää siirtymää ja strategista autonomiaa. Suomelle tarjoutuu mahdollisuus rakentaa kestävää kasvua aloille, joilla on paitsi kysyntää myös yhteiskunnallista ja geopoliittista merkitystä. Vihreä teräs on tästä ehkä näkyvin esimerkki, mutta ei ainoa”, Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen sanoo.

Selvitys tarjoaa uutta tietoa myös Suomen valintojen pohjaksi.

”Teollisuus- ja elinkeinopolitiikan keskeinen ongelma on ollut se, että valtioiden strategisten valintojen tekemiseen on ollut riittämätön tietopohja. Kompleksisuustaloustieteen pohjalta tehdyt analyysit tuovat tarkkuutta ja konkretiaa keskusteluun valtion valinnoista”, korostaa UTAKin johtava asiantuntija Antti Alaja.

Yleiset teollisuuspoliittiset linjaukset tekoälystä tai vihreästä siirtymästä eivät riitä, jos niitä ei yhdistetä Suomen osaamisrakenteeseen.

”Tarvitaan harkittuja, rohkeita valintoja ja hallittua riskinottoa. Muuten resurssit hajautuvat, eikä synny mittakaavaetua tai uutta osaamista kestävän kasvun tueksi”, Jääskeläinen painottaa.

Mikä kompleksisuustaloustiede?

Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -muistion ovat Sitralle laatineet UTAKin tutkijat Antti Alaja ja Lauri Holappa sekä taloustieteilijät Francesca Guadagno, Javier Flórez Mendoza ja Doris Hanzl-Weiss Vienna Institute for International Economic Studies -tutkimuslaitoksesta.

Selvitys lähestyy Suomen talouden rakenteellista muutosta kompleksisuustaloustieteen keinoin. Kyseinen taloustieteen sovellusalue lähtee olettamuksesta, että pitkällä aikavälillä maiden taloudellista menestystä selittää viennin sofistikoituneisuus ja moni­puolisuus.

Kompleksisuustaloustiedettä hyödynnetään maailmalla yhä enemmän teollisuuspolitiikan tukena, koska se auttaa tunnistamaan realistisia ja toivottavia kasvusuuntia. Teollisuuspolitiikan keinoin valtiot voivat nopeuttaa rakennemuutosta, vähentää talouden haavoittuvuutta ja tukea strategisesti tärkeitä tavoitteita, kuten vihreää siirtymää, huoltovarmuutta ja kilpailukykyä.

Sitran tuore Kasvuatlas 2026 -julkaisu hahmottaa Suomen kestävän talouskasvun edellytyksiä ja tunnistaa kasvua vauhdittavia ratkaisuja. Julkistamme kevään aikana myös muistioita, jotka on tarkoitettu keskustelunavauksiksi. Ne syventyvät teemoihin, joissa nähdään mahdollisuuksia merkittäviin kehitysloikkiin.