uutiset
Arvioitu lukuaika 5 min

Voisivatko yritystuet kirittää Suomea kohti hiilineutraalia kiertotaloutta?

Parhaimmillaan yritystuet voivat olla työkalu rakentaa kilpailukykyistä Suomea, joka ratkaisee aikamme suuria haasteita, mutta niiden käytöstä pitäisi olla pitkän aikavälin visio, linjaa Sitran yritystukien uudistamistarpeita käsittelevä työpaperi. Yritystukijärjestelmän uudistaminen saa kannatusta, mutta vaikeampaa on löytää yhteisymmärrys uudistusten yksityiskohdista. Siksi uudistaminen tulisi toteuttaa osana laajempaa, asteittain etenevää reformia.

Kirjoittajat

Lilli Poussa

Asiantuntija, Ennakointi

Outi Haanperä

Projektijohtaja, Luonto ja talous

Julkaistu

Luonteeltaan monimutkainen ja tekninen yritystukijärjestelmä vaikuttaa kansantaloutemme resurssien käyttöön ja pitkän aikavälin menestykseen. Yritystukien uudistamistarpeista on keskusteltu pitkään, mutta järjestelmän uudistaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Selkeyttääkseen tätä keskustelua ja rakentaakseen siltoja eri näkökulmien välille, Sitra kutsui koolle yritystukifoorumin syksyllä 2018 ja keväällä 2019.

”Havaitsimme, että yritystukia koskeva keskustelu on ollut hyvin jännitteistä ja tuntui, ettei yhteistä kieltä ollut helppoa löytää. Koska Sitralla on kokemusta dialogin ja rakentavan keskustelukulttuurin edistämisestä, näimme, että tässä olisi hyödyllistä tarjota puitteet ja tila keskustelulle ja yhteisymmärryksen rakentamiselle aiheesta, joka herättää voimakkaita ja usein keskenään risteäviä tulkintoja”, taustoittaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta ideaa yritystukifoorumien takana.

Eri sidosryhmiä yhteen koonneet yritystukifoorumit tarjosivat puitteet luottamuksellisille keskusteluille. Sitra koosti keskusteluista ammentaen Näkökulmia yritystukien uudistamistyöhön -työpaperin, joka tiivistää tavoitteita yritystukien uudistamiselle. Lisäksi Sitra julkaisee taloustieteilijä Mika Malirannan kirjoittaman taustamuistion, joka tarkastelee yritystukia taloustieteellisestä näkökulmasta.

”Tällainen tutkijoiden ja päättäjien välinen vuorovaikutus voi osaltaan ehkäistä yritystukikeskustelussa muutoin turhan yleistä ohipuhumista. Yritystukia pitää tarkastella ilmastotavoitteiden ja julkisen talouden näkökulmasta, mutta uudistukset on tehtävä huomioiden kilpailukyky ja työllisyys. Tarvitaan tutkittua tietoa siitä, mikä on paras tapa saavuttaa eri tavoitteet rajallisten resurssien oloissa”, kommentoi yritysfoorumeihin osallistunut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Yritystukikeskustelu on myös ilmastokeskustelu

Yhteisymmärrys yritystukien uudistamistarpeista oli foorumeissa laaja, mutta haasteet piilevät yksityiskohdissa. Miten esimerkiksi määritellä yritystuki tai miten vertailla verotukia? Moni osallistuja kuitenkin koki, että vaikka yksityiskohdista ei välttämättä hetkessä päästä sopuun, on keskustelu itsessään tärkeää.

”Arvostan yritystukifoorumien tarjoamaa laaja-alaista keskustelua, jolla tähdätään moderniin ja ennustettavaan taloudelliseen ohjaukseen. Esimerkiksi meidän kannaltamme keskustelu luo tärkeää pohjaa tulevalle energiaverouudistukselle ja sähköveron alentamiselle”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiatuotannon asiantuntija Jukka Makkonen.

Ilmastonmuutos nousi vahvasti esille yritystukifoorumeiden keskusteluissa.

Ilmastonmuutos nousi vahvasti esille yritystukifoorumeiden keskusteluissa. Sitran Mari Pantsarin mukaan yritystuet pitäisi nähdä myös työkaluina, jotka edistävät sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka kirittävät Suomea kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.

”Ilmastotavoitteiden kanssa ristiriitaisista ohjauskeinoista tulisi luopua asteittain, kun vähäpäästöisiä ratkaisuja on saatavilla”, Pantsar sanoo.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jaakko Hirvolan mukaan verotusta, tukia ja muita taloudellisia ohjauskeinoja tulisi Suomessa kehittää siten, että ne yhdessä auttavat saavuttamaan ilmastotavoitteet nykytahtia nopeammin. ”Siirtymä ilmastoneutraalimpaan teollisuuteen on tehtävä hallitusti, jotteivat toimet aja vientiteollisuuden investointeja maihin, joissa ilmastotavoitteet ovat löyhempiä kuin Suomessa. Samalla on kasvatettava panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja suunnattava näitä voimavaroja ilmastohaasteen ratkaisemiseen”, Hirvola sanoo.

Katse lähivuosia kauemmas

Yritystukifoorumissa haluttiin nimenomaan keskittyä isoon kuvaan ja kääntää katseet pidemmälle tulevaisuuteen, koska tuet vaikuttavat koko yhteiskuntaan.

Yritystukifoorumeissa mukana ollut EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Jouni Hakala näkee, että yritystuissa pitkän tähtäyksen tavoitteina tulisi olla yli vaalikausien menevä pitkäjänteisyys, yritysten uudistumisen edistämisen, ilmastonmuutokseen vastaaminen ja yritysten toimintaympäristön kilpailukykyisyys. ”Aluksi on tarpeen määritellä yritystuet nykyistä paremmin, arvioida niiden vaikuttavuutta systemaattisesti ja muutoksissa varmistaa riittävä sopeutumisaika”, Hakala sanoo.

Tänään julkaistussa Sitran työpaperissa myös todetaan, että yritystukien tulisi hyödyttää yhteiskuntaa laajemmin kuin vain suoraan tukien kohteena olevia yrityksiä tai toimialoja. Tällöin esimerkiksi markkinoiden toimivuutta edistävät toimet sekä epäsuorat innovaatiotoimet, kuten koulutusjärjestelmän kehittäminen ja pääomamarkkinoiden toimivuus, voivat olla vaikuttavampia toimia. Suorien innovaatiotukien kohdalla on erityisen perusteltua tukea innovaatioita, jotka hyödyttäisivät monia toimialoja.

”Olennaista olisikin määrittää pitkän aikavälin visio siitä, mitä yritystukien avulla halutaan saavuttaa, ja uudistaa yritystukijärjestelmää vaiheittain osana laajempaa uudistustyötä kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi”, sanoo Sitran Pantsar.

Yritystukifoorumeissa todettiinkin, että viime vuonna raporttinsa jättäneen parlamentaarisen yritystukityöryhmän kehikko yritystukien arvioinnille tarjoaa hyvät lähtökohdat jatkotyölle. Tällä hetkellä yritystukien uudistamista pohtii useampi eri työryhmä.

Tutustu julkaisuihin

Mistä on kyse?