uutiset
Arvioitu lukuaika 4 min

Yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa

Kuitenkin vain joka viides päättäjä uskoo, että kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun, kertoo Sitran tuore selvitys.

Kirjoittaja

Ilari Lovio

Asiantuntija, Viestintä- ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Noin 700 000 suomalaista kertoo halustaan osallistua päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Päätöksenteko tuntuu kuitenkin etäiseltä arjessa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista sanoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallista ihmistä.

Päättäjät ja viranhaltijat eivät kuitenkaan luota kansalaisten kykyyn osallistua yhteiskunnallisia asioita koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia on samaa mieltä väittämästä ”yleisesti kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia päätöksiä koskevaan keskusteluun”. Lisäksi vain kolmannes päättäjistä uskoo, että kansalaisilla on valmiudet arvioida päätöksentekijöiden toimintaa.

”Kansalaisosallistumisen heikkeneminen ja suomalaisten vähäinen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tutkitusti demokratiamme kipupisteitä. Siksi on haaste, jos päättäjät kokevat politiikan olevan jotain niin monimutkaista, ettei sitä pidä liiaksi ulottaa kansalaisten käsiteltäväksi eri foorumeilla, sanoo projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo Sitran Uudet vaikuttamisen tavat -projektista.

Kysyttäessä kansalaisten valmiuksista osallistua kotikuntansa päätöksentekoon tai sen valmisteluun esimerkiksi asukaspaneelien tai kunnallisten kansanäänestysten muodossa, päättäjissä herää hiukan enemmän optimismia. Silti vain noin puolet heistä uskoo tavallisten ihmisten edellytyksiin osallistua kotikunnankaan asioihin.

Havainnot perustuvat tuoreeseen Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessakyselytutkimukseen, jossa selvitettiin kansalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialuetasolla toimivien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemyksiä osallistumisesta päätöksentekoon ja demokratian tulevaisuuskuvista. Tavallisesti luottamustutkimukset selvittävät kansalaisten luottamusta päättäjiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin ymmärtää syvällisemmin myös päättäjien valmiutta kytkeä ihmisiä tiiviimmin mukaan päätöksentekoon.

Kyselyn aineisto kerättiin viime keväänä, jolloin Venäjän hyökkäyssota oli jo käynnissä ja suomalaiset olivat koronapandemian takia eläneet poikkeusolosuhteissa. Energia- ja raaka-ainekriisi olivat lisäksi vahvasti esillä keskusteluissa.

Päättäjillä ja kansalaisilla myös eri käsitys houkuttelevista yhteiskunnallisista osallistumistavoista

Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että kansalaisten ja päättäjien ymmärrys siitä, millaiset vaikuttamistavat ovat houkuttelevia ja hedelmällisiä, eroavat merkittävästi toisistaan. Kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Päättäjät puolestaan haluaisivat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Esimerkiksi vain 14 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista haluaisi edistää kansalaisten osallistumista nettiadressien allekirjoittamiseen. Sen sijaan kansalaisista 68 prosenttia harkitsisi osallistuvansa juuri tällä tavalla. 19 prosenttia päättäjistä taas kannattaa nettikeskusteluihin osallistumisen edistämistä, kun 42 prosenttia kansalaisista arvioi, että voisivat osallistua kyseisellä tavalla (lisää eroavista käsityksistä täällä).

”Maailmalta on saatu hyviä kokemuksia puntaroivista paneeleista ja raadeista. Arkisempiin asioihin taas sopivat helpot digidemokratian sovellukset. Pääasia on, että osallistumisella on aitoa vaikutusta ympäröivään arkeen”, sanoo Sitran asiantuntija Perttu Jämsén.

Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin alueittain koko Suomesta. Näin tutkimus tarjoaa tietoa minkälaiset osallistumistavat innostavat ihmisiä kullakin hyvinvointialueella.

”Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskussa ja usko vaikutusmahdollisuuksiin kansainvälisesti verrattuna alhainen. Ensi vaalikaudella olisi tärkeää saada käyttöön uusia osallistumisen tapoja, jotka varmistavat kansalaisten kuulemisen lisäksi aidon vaikuttamismahdollisuuden. Näin parannetaan ihmisten luottamusta päätöksentekoon ja toisiinsa. Tämä olisi tärkeää poikkeuksellisen epävarmoina aikoina”, Sitran Demokratia ja osallisuus –teeman johtaja Veera Heinonen jatkaa.

Sitra Lab kokeilee uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista – tiimit valittu!

Syksyllä alkavaan Sitra Lab 4 -muutosohjelmaan etsittiin kuntalaisten osallistumisen kehittämisestä innostuvia muutoksentekijöitä. 3–5 hengen tiimit lähtevät kehittämään ideaansa, jolla uskotaan olevan mahdollisuuksia edistää kuntalaisten osallistumista.

Sitran Uudet vaikuttamisen tavat –projekti tulee lisäksi toteuttamaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa asukasosallistumista kehittäviä kokeiluja vuosien 2022-2024 aikana.

Mistä on kyse?