Tekoälyä hyödyntävä apuri auttaa julkishallintoa kansalaisten kuulemisessa osana päätösten valmistelua

Sitra tuo yhdessä kumppaneiden kanssa julkishallinnon käyttöön digitaalisen apurin, joka auttaa oikean kuulemismenetelmän valinnassa sekä kuulemisen toteuttamisessa nykyistä laajamittaisemmin julkisen hallinnon organisaatioissa.

Tekoälyä hyödyntävä valmistelijan työkalu muun muassa ehdottaa kuhunkin hankkeeseen sopivia osallistamisen menetelmiä, arvioi resurssitarpeita ja auttaa toimeenpanossa. Tavoitteena on tehokas valmistelu ja kansalaisten vankempi luottamus julkiseen päätöksentekoon.

Osallistamisen ja kuulemisen apuri kokoaa hajanaisen menetelmätiedon yhteen paikkaan ja madaltaa osallistamisen kynnystä julkishallinnon valmistelussa ja päätöksenteossa.

Asia on tärkeä kahdellakin tavalla: Päätöksenteon toimintaympäristö on käynyt yhä haastavammaksi ja samaan aikaan teollisuusmaiden järjestön OECD:n mukaan suomalaisten käsitys omista vaikutusmahdollisuuksistaan on edelleen heikko. Nämä molemmat tekijät heijastuvat edelleen kansalaisten luottamukseen julkiseen hallintoon ja laajemmin yhteiskuntaan.

”Apuri ei korvaa valmistelijan harkintaa, vaan tukee sitä. Kun kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen sopiva osallistamismenetelmä löytyy helpommin, kynnys käyttää kansalaisia apuna valmistelussa madaltuu”, sanoo projektia vetävä Sitran johtava asiantuntija Pauli Saloranta.

Kuulemisen ja valmistelun apurin ensimmäinen koekäyttöversio esitellään sidosryhmille verkkotilaisuudessa perjantaina 21.8.2026. Apuri on suunniteltu tässä vaiheessa ministeriöiden käyttöön, mutta testivaihe on avoin myös hyvinvointialueille ja kunnille.

Sopivan menetelmän valinta ensiarvoisen tärkeää

Tilaisuudessa julkaistaan myös apurin kehitystyötä tukeva, Aalto-yliopiston yhteissuunnittelun professorin Sampsa Hyysalon kirjoittama muistio Kuinka valita oikeat keinot kansalaisten osallistamiseen? Älykkäiden suosittelusovellusten mahdollisuudet ja haasteet. Se kokoaa oppeja nykyisistä ja aiemmista osallistamisen työkaluista.

”Onnistunut osallistuminen parantaa valmistelun laatua, mutta sopivan menetelmän valinta on vaikeaa: menetelmiä on satoja, ja niiden käyttötarkoitus, resurssitarve ja vahvuudet vaihtelevat suuresti. Siksi on ensiarvoista tunnistaa, millainen menetelmävalinta todella parantaa valmistelua”, Hyysalo painottaa.

Turun yliopiston erikoistutkija Maija Jäske puolestaan esittelee tilaisuudessa apurin kehitystyön tueksi kirjoittamaansa muistiota, joka julkaistaan lähiaikoina. Muistio keskittyy kansalaisjärjestöjen kuulemiseen osana valmistelua.

”Jotta valmistelussa pystytään jatkossakin hyödyntämään järjestöjen asiantuntemusta, ministeriöiden tulisi kehittää kuulemismenettelyjä ja digitaalisia työkaluja siten, että ne tunnistavat paremmin järjestökentän moniäänisyyden ja resurssipaineet”, Jäske sanoo.

Tähtäimessä apurin levittäminen laajalle julkiseen hallintoon

Kehitämme kuulemisen ja valmistelun apuria edelleen testivaiheen aikana syksyllä 2026 yhdessä hallinnon kehittäjien, kuulemismenetelmien asiantuntijoiden sekä tekoälyasiantuntijoiden kanssa.

Kun tietopohja ja taustajärjestelmä saadaan toimivaksi, on apurista mahdollista kehittää räätälöityjä versioita myös hyvinvointialueiden, kuntien ja kansalaisten käyttöön.

Ensivaiheen kumppaneina ovat valtiovarainministeriö (avoimen hallinnon yksikkö), oikeusministeriö (demokratiayksikkö) ja muu valtioneuvosto. Teemme kansainvälistä yhteistyötä mm. OECD:n kanssa.

Lue lisää:

Sitran muistio: Kuinka valita oikeat keinot kansalaisten osallistamiseen? Älykkäiden suosittelusovellusten mahdollisuudet ja haasteet .

Kuulemisen ja valmistelun sähköinen apuri

Sitran Demokratiainnovaatiot-ohjelma