Arvioitu lukuaika 8 min

Alkusoitosta kiertotalouden sinfoniaan

Yli 24 tunnin ja 20+ session aikana WCEF+Climate toi ilmastonmuutoksen tärkeäksi osaksi kiertotalouden keskustelua. Kiertotalouden kaikuessa yhä kauemmaksi meidän tulee virittää omat tavoitteemme uudelleen ja varmistaa, että kaikkien äänet kuuluvat.

Image: Topias Dean, Minna Hemmilä & WCEF+Climate

Kirjoittajat

Sara Yrjönmäki

Harjoittelija, Luontoa vahvistava kiertotalous , Sitra

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Maria Hughes

Asiantuntija, Globaali yhteistyö, kestävyysratkaisut , Sitra

Julkaistu

Viime syyskuussa, keskellä maailmanlaajuisen koronapandemian ensimmäistä vuotta, Sitra saattoi kumppaninsa yhteen kahden päivän mittaiseen WCEFonline-tapahtumaan. Puhujat osallistuivat virtuaaliseen konferenssiin maista, jotka toipuivat vielä edellisen kevään sulkutilojen vaikutuksista ja varautuivat uusiin rajoituksiin.

Globaalin pandemian iskiessä lineaarinen talousjärjestelmä oli osoittautunut heikosti mukautuvaksi, ja kiertotalous nähtiin yhdeksi ratkaisuksi. Pandemian aiheuttaman taloudellisen kriisin elvytystoimet tarjosivat myös ennen näkemättömän mahdollisuuden vahvistaa kestävää taloussiirtymää investointien avulla. Kiertotalous tarjosi toivoa tilanteessa, joka oli keikauttanut yhteiskunnat totutuilta raiteiltaan.

Jos kiertotalouden hyödyt sointuvat hyvin pandemian elvytystoimien kanssa, miten on muiden kriisien laita? Voidaanko kiertotalouden ratkaisuja valjastaa myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen? Alankomaissa todettiin, että vastaus on kyllä. Näin syntyi WCEF+Climate, Sitran kanssa yhteistyössä järjestetty maailman kiertotalousfoorumin ”erikoispainos”, joka toi päättäjät ympäri maailman yhteen luomaan kiertotalouden ja ilmastotoimien ensimmäiset yhteissoinnut.

Suomessakin näiden teemojen yhteensovittaminen on vauhdissa. Alkuvuodesta 2021 valtioneuvoston kanslia julkaisi kiertotalouden strategisen ohjelman, jossa ilmastopäästöt ja hiilineutraaliuden tavoittelu korostuvat sekä visiossa että toimenpide-ehdotuksissa. Vastaavasti Suomen viimeisin energia- ja ilmastostrategia 2016 tunnisti kiertotalouden päästövähennysmahdollisuuksia. Uuden ilmasto- ja energiastrategian laatimisessa ja kiertotalousohjelman toimeenpanossa on tärkeää ottaa huomioon myös kansainvälisen keskustelun ja kunnianhimon nykytila.

WCEF+Climaten ja siellä tehtyjen sitoumusten kautta voimme peilata Suomen suhdetta globaaliin kiertotaloussiirtymään ilmaston näkökulmasta. Kanadassa syyskuussa järjestettävä WCEF2021 tuo näyttämölle lisää aiheita ja asettaa valokeilaan kiertotalouden tarjoamat ratkaisut ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien haasteiden selvittämiseksi. Seuraavien kansainvälisten ilmastonmuutokseen (COP26) ja luonnon monimuotoisuuteen (COP15) keskittyvien neuvotteluiden lähestyessä meidän on tartuttava kaikkiin mahdollisuuksiin kriisien ratkaisemisessa, niin kansallisella kuin globaalilla tasolla.

Mutta kurkistetaanpa ensin, mitä WCEF+Climatessa keskusteltiin.

Accelerando! Marssi ilmastotoimiin kiihtyy

Ilmastotoimien kiireellisyys soi rummunlyöntien lailla läpi WCEF+Climate-konferenssin. Reilun 24 tunnin ohjelman aikana puheenvuoron saivat johtajat niin ilmaston kuin kiertotalouden parista, ja itse kukin kehotti hyödyntämään kiertotaloutta paremmin ilmastotoimissa.

YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen (UNFCCC) asiantuntija Kenichi Kitamura huomautti, että tämänhetkiset kansallisesti määritellyt panokset (NDC, Nationally Determined Contributions) eivät riitä saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. 1,5 asteen sijaan kansainvälisen kunnianhimon puute ohjaa meitä kolmen asteen lämpenemiseen – mikä muuten Suomessa tarkoittaa vielä tätäkin suurempaa mittarinlukemaa (ks. Sitran selvitys). Katseiden kääntyessä kohti loppuvuoden COP26-neuvotteluita Glasgow’ssa, on selvää, että tarvitsemme jotain lisää päästäksemme oikeille raiteille päästönvähennyksissä. Se jokin voi olla kiertotalous.

Kiertotalouden potentiaalit tuotannon päästöjen vähennyksessä on jo tunnistettu useissa viime vuosina julkaistuissa tutkimuksissa ja selvityksissä, joihin viitattiin myös konferenssissa. Mieleen jäi etenkin kansainvälisen luonnonvarapaneelin (IRP) puheenjohtajan Janez Potočnikin maininta: ”23 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä on suoraan kytköksissä materiaalien tuottamiseen.” Sitran ja Material Economicsin raportti toteaa, että raskaan teollisuuden kiertotalous voisi vähentää vuosittain 3,6 miljardia tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Kansainvälisesti NDC:t ovat avainasemassa ilmastotoimien kehittämisessä. Kenian ympäristö- ja metsäministeri Keriako Tobiko totesi hyvin: ”NDC:t ovat selkeä ja ennakoitava väline, jolla voimme lähestyä kestävän kehityksen tavoitteita (SDG, Sustainable Development Goals).” Vaikka kiertotalous ei NDC Partnership -järjestön edustajan Robert Bradleyn mukaan näy vielä olennaisesti tavoitteissa, Chilen NDC:iden 2020-päivitys on rohkaiseva esimerkki siitä, että kiertotalousratkaisuja voi sisällyttää suoraan ilmastopanoksiin.

Suomen tavoitteet ovat osa EU:n yhteistä määriteltyä panosta, jossa – EU:n kunnianhimosta huolimatta – ei kiertotalouden ja ilmastotoimien yhteyttä ole vielä kirjattu ylös. Tässä suhteessa valtiomme sitoutuminen nimenomaan hiilineutraaliin kiertotalouteen osana ilmastotoimia viittaa Suomen otteen olevan edistyksellinen. WCEF+Climate osoitti, että kansainvälinen yhteisö on valmis viemään keskustelua eteenpäin, jolloin kansallisen kiertotalousohjelmamme toimeenpano nousee ehdottoman arvokkaaksi. Olemme olleet mukana alkusoitossa, mutta emmehän lopeta soittamista nyt?

Käytännössä ilmastotoimien ja kiertotalouden toimeenpano sekä kunnianhimon nostaminen vaativat rahoitusta, mitä painotettiin myös konferenssin aikana. Rahoitus on myös avainasemassa kaikenkokoisten yritysten kestävyysratkaisujen kannustamisessa, sanoivat muun muassa pankkijätti Morgan Stanleyn globaalin kestävän rahoituksen toiminnanjohtaja Courtney Thompson sekä jätehuoltomenetelmien edelläkävijäyritys Averdan toimitusjohtaja Malek Sukkar. Afrikan kehityspankin varapuheenjohtaja David Kariuki ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n osastonjohtaja Alette van Leur puolestaan korostivat rahoituksen tarvetta kehitysyhteistyössä, mikä tukee kiertotalouden strategisessa ohjelmassa mainittua ”kiertotalous-ulkopolitiikkaa”.

Teema ja variaatiot: monipuolisempi reilu siirtymä

Maapallon eri kolkissa ollaan paitsi eri kohdissa kiertotaloussiirtymää myös lähtökohtaisesti erilaisilla eväillä liikkeellä.

Globaalissa mittakaavassa Suomessa, Hollannissa ja EU:ssa teknologiaosaaminen on vahvaa, valtio tukee vähähiilisiä ratkaisuja ja hyvinvoinnin taso mahdollistaa investoinnit muuhunkin kuin vain kansalaisten perustarpeisiin. WCEF+Climate muistutti, miltä arki ja työolot näyttävät usein harmaassa taloudessa työskentelevillä elektroniikkajätteen kerääjillä Nigeriassa tai Ghanassa. Aruban kaltaisissa saarivaltioissa taas ilmastonmuutos aiheuttaa jo nyt akuutteja haasteita, joita hallintoviranomaiset pyrkivät ratkaisemaan – vaikka pääsyylliset haasteisiin löytyvät ihan muualta. Kuluttajan näkökulmasta WCEF+Climate myös nosti esiin, ettei kaikilla ole varaa kestäviin ratkaisuihin.

Huolimatta siitä, että Suomi on kiertotaloussiirtymän edelläkävijä, myös meillä riittää vielä tekemistä. Kulutustottumuksemme aiheuttavat globaalilla tasolla verrattain suuria päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä. Siksi on myös kansainvälisesti tärkeää, että otamme vastuuta kestävyyden edistämisestä. Politiikkatoimet energiantuotannon mullistamiseksi ovat tärkeä vipu, jotta 1,5-asteen tavoitteet voidaan saavuttaa talouden kasvaessa, mutta uusiutuvan energian järjestelmän rakentaminen vaatii myös materiaalien käyttöä. Näiden samanaikainen irtikytkentä talouskasvusta, niin että huomioidaan myös sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset, edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua.

Reilu siirtymä ei toteudu, ellei sen rakentamisessa huomioida, millaiset valmiudet eri alueilla tai sektoreilla on hyödyntää kiertotalouteen liittyviä innovaatioita. Eri tahojen saaminen mukaan tähän työhön on myös ensiarvoisen tärkeää. Myös Suomen sisällä hiilineutraalin kiertotaloussiirtymän lähtökohdat ja vaikutukset vaihtelevat huomattavasti.

Siirtymän vaikutuksia eri ryhmiin voidaan tasapainottaa ja eri ryhmiä ottaa mukaan etenkin koulutuksen avulla. Aruban koulutus-, tiede- ja kestävän kehityksen ministeri Armando Lampe totesi: ”Koulutus, joka ei tue kestävää kehitystä on merkityksetöntä, koska meidän on annettava tuleville sukupolville työkaluja selviytymiseen ja ainutlaatuisen planeettamme pelastamiseen.” Suomessa sekä oppilaitokset itse että hallitus ovat tunnistaneet osaamisen kehittämisen ja päivittämisen arvon kiertotalouteen siirryttäessä. Kiertotalouden oppimateriaaleja on lisätty jo kaikille koulutusasteille, ja huhtikuussa 2021 käynnistynyt kiertotalouden strateginen ohjelma painottaa koulutuksen roolia edellytyksenä kiertotalouden edistämiselle.

Kiertotalous ja maailman kiertotalousfoorumi WCEF alustana houkuttelevat yhä useampia ihmisiä, yrityksiä ja maita yhteen. Kukin näistä tuo mukanaan uusia näkökulmia kiertotalouden siirtymän realiteetteihin, minkä johdosta joudumme taatusti miettimään uudestaan, mitä globaali kiertotalous tarkoittaa. Reilu siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaatii sen, että kaikki osapuolet voivat priorisoida toimiaan tarpeidensa mukaiseksi. Kuten Italian ekologisen siirtymän ministeri Roberto Cingolani korosti, eri vaiheissa siirtymää olevia maita tuetaan aktiivisesti eikä ketään jätetä jälkeen.

Ilmaston lämpeneminen on globaali kriisi, johon kiertotalous tarjoaa globaalin ratkaisun. Siksi kiertotalouden strategisessa ohjelmassakin alleviivattu kiertotalous-ulkopolitiikka on merkittävää. Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari nosti WCEF+Climaten puheenvuorossaan esiin, miten kiertotalous antaa mahdollisuuksia kestävään kilpailukyvyn kehittämiseen kehittyvissä talouksissa. Suomi on sitoutunut edistämään näiden mahdollisuuksien saavuttamista esimerkiksi tukemalla kansallisten kiertotalouden tiekarttojen laatimista Afrikan valtioissa.

Yhteen ääneen voimistuva crescendo

Kansainvälisellä tasolla kestävyyden työkalupakkiin kuuluu olennaisesti myös globaali yhteistyö. Motivaatiot ja lähtökohdat kiertotalouden siirtymään vaihtelevat suuresti, mutta WCEF muistuttaa kerta toisensa jälkeen, että yhteistyön voimin myös yhteisymmärrys rakentuu helpommin. Myös kansainväliset ilmastoneuvottelut ja niissä vuonna 2015 laadittu Pariisin sopimus ovat ennennäkemättömän yhteistyön tulosta.

Dialogien kautta rakennamme askel askeleelta yhteisiä pelisääntöjä kestävyyskriisien selättämiseksi. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen puhui kansainvälisen luonnonvarasopimuksen puolesta paneelikeskustelussa, johon osallistui myös IRP:n ja monikansallisten yhtiöiden kestävyysjohtajia. Toisessa osiossa UNFCCC:n pääsihteeri Patricia Espinosa korosti kiertotalouden merkitystä kansainvälisen yhteisön toimiessa ilmaston hyväksi. On ratkaisevan tärkeää olla mukana näissä keskusteluissa, joissa kansainvälistä kunnianhimoa muovataan.

Kiertotaloussiirtymän saadessa globaalisti vauhtia ovat edelläkävijäyritykset ja -maat hyvissä asemissa. Kun säädökset kiertotalouden ympärillä muotoutuvat, edelläkävijöiden ei tarvitse aikailla niiden saavuttamisessa, sillä innovaatiot ovat jo vieneet heitä oikeaan suuntaan. Kun kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden markkina kasvaa, edelläkävijöillä on jo ässät valmiina hihassa, ja ne ovat toteutuksen eturintamassa. WCEF+Climate -konferenssissa muun muassa Costa Rican ympäristö- ja energiaministeri Andrea Meza Murillo ja Philipsin pääjohtaja Frans van Houten painottivat tiedonvaihdon ja teknologian jakamisen tärkeyttä innovaatioille.

Suomalainen teknologia- ja kiertotalousosaaminen voi siis löytää lupaavan näyttämön kansainvälisessä kiertotaloussiirtymässä. Tämä luo mahdollisuuksia ja kilpailukykyä myös suomalaisyrityksille. Useissa suomalaisissa yrityksissä on jo havahduttu omistajuutta uudestaan tarkastelevien palvelumallien tuottavuuteen, kun taas toisissa on kehitetty innovatiivisia tuotantomenetelmiä ruoan- ja energiantuotannossa, elektroniikan kunnostamisessa sekä tekstiilien käsittelyssä. Suomalaisilla edelläkävijäyrityksillä on jo nyt paljon annettavaa kiertotalouden markkinoille, ja kansainvälisen yhteistyön kypsyessä kysyntä sen kuin kiihtyy.

Virittäytyminen sinfonian seuraavaan osaan

Suomen vuonna 2017 käynnistämä Maailman kiertotalousfoorumi WCEF luo pohjaa kansainväliselle yhteistyölle. Se on tulevaisuudessakin alusta, joka tuo yhteen toimijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä yli toimiala- ja maantieteellisten rajojen. Yhteistyön kautta WCEF voi auttaa kiertotalousajattelun sulauttamista ilmastotoimien lisäksi myös muiden globaalien haasteiden selvittämiseen. Suomelle WCEF luo kanavan osallistua ja olla mukana eturintamassa vaikuttamassa globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuun taloudellisesti kestävin ja kilpailukykyisin keinoin.

”Meidän on tehtävä sovinto luonnon kanssa,” totesi YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johtaja Inger Andersen WCEF+Climate -konferenssissa. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen onkin ilmastokriisin “kolikon toinen puoli”, kuten Sitran yliasiamies Jyrki Katainen muistutti. Luontokadon pysäyttämisessä riittää työsarkaa, sillä toimeenpanosuunnitelmista huolimatta emme ole saavuttaneet tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi. Kriisien juurisyyt ja ratkaisut ovat erottamattomia, ja juuri niiden yhtymäkohdissa kiertotaloudellakin on suurimmat mahdollisuudet tarjota ratkaisuja.

Kiertotalouden ratkaisut ovat myös selkeä mahdollisuus yrityksille – ja juuri yritykset ovat avainasemassa kestävässä siirtymässä. Tukemalla yrityksiä omaksumaan kiertotalouden liiketoimintamalleja osaksi laajempia kestävyystavoitteita esimerkiksi toimialakohtaisten tai alueellisten työkalujen avulla, myös siirtymä kiertotalouteen valtavirtaistuu. YK:n varapääsihteeri Amina J. Mohammedin sanoin: ”Haluamme, että kiertotalouden arvo nähdään, ilman että kestävyyden työkaluja tarvitsee keksiä uudelleen.”

Syyskuussa WCEF2021 tarttuu toimeen ja levittäytyy uudelle mantereelle vahvistamaan kiertotaloussiirtymän perustuksia. Kanadan ympäristö- ja ilmastonmuutosministeri Jonathan Wilkinson toteaa: ”Kanadalla on kunnia isännöidä Maailman kiertotalousfoorumia syyskuussa 2021 yhdessä Sitran ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun foorumi järjestetään Pohjois-Amerikassa. Aika on kypsä kiertotalouden siirtymälle, ja WCEF2021-konferenssin isännöiminen auttaa meitä edistämään kansainvälistä dialogia ja vauhdittamaan tätä keinoa torjua ilmastonmuutosta. On äärimmäisen tärkeää, että keskusteluun liittyvät mukaan kaikki keskeiset osapuolet: valtiot, instituutit, yritysjohtajat, alkuperäiskansat ja kansalaisyhteiskunta. Yhdessä voimme jakaa parhaita käytäntöjä, luoda kumppanuuksia ja edistää innovaatioita.”

Työtä on jatkettava tarmolla, jotta voimme rakentaa edelleen reilua, vähähiilistä ja luontoa vahvistavaa kiertotaloutta. Kun kiertotalouden soinnut sekoittuvat ja virittyvät kestävyysteemoihin ja alueellisiin prioriteetteihin, yhteinen sävel kohti kestävää tulevaisuutta vahvistuu. Yhteisvoimin WCEF+Climate -tapahtumassa kuultu rumpukomppi kasvaa ja monipuolistuu. Jotta kaikki äänet niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla saadaan kuuluviin, tarvitaan rumpukapuloiden lisäksi myös trumpetteja, harppuja, huiluja ja selloja. Sointu soinnulta voimistuva kiertotalouden sinfonia syntyy yhdessä!

Projektit

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF on vuotuinen tapahtuma, joka tuo yhteen liike-elämän johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan tämän hetken parhaista kiertotalousratkaisuista.

Kirjoittajat

Sara Yrjönmäki

Harjoittelija, Luontoa vahvistava kiertotalous , Sitra

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Maria Hughes

Asiantuntija, Globaali yhteistyö, kestävyysratkaisut , Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?