Arvioitu lukuaika 7 min

Päivä Porissa 3: keskiviikko 12.7.2017

Tämä on Sitran kiertävä tulevaisuuspäiväkirja, jossa ruodimme SuomiAreenassa kuulemiamme ja käymiämme keskusteluja omien tulevaisuuslinssiemme läpi: analysoimme, kiitämme, kysymme, kommentoimme.

Kuva: Topias Dean

Julkaistu

 klo 16.50 // Suomi 100 vuoden päästä: Make Sustainability Great Again! Millaiseen tulevaisuuteen tänään tekemämme valinnat johtavat?

Mistä puhuttiin? Make sustainability great again! -tilaisuus pureutui siihen, miltä Suomi voi näyttää 100 vuoden päästä. Keskustelua käytiin kolmen eri tulevaisuusskenaarion avulla: ilmastonmuutoksesta bisnestä, verkostojen maailma ja sisäänpäin kääntynyt tulevaisuus. Puhujina olivat kansanedustaja ja vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, Aalto yliopiston professor of practice Sixten Korkman, Aalto New Global -hankkeen projektipäällikkö Sara Lindeman, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls, AngloAmerican Sakatti Mining oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokela ja tilaisuuden juontajana Sitran johtava asiantuntija Elina KiiskiKataja. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Aalto New Global, Gasumin, AngloAmerican Sakatti Mining oy:n, Luonnonvarakeskuksen ja Sitran kanssa.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Tehtiin ja vahvasti! Keskustelijat pureksivat eri skenaarioita ja sitä, millä tiellä olemme nyt ja mihin tänään tekemämme valinnat meitä vievät. Sananvapaus, eriarvoisuus ja raaka-aineiden riittävyys puhutti ja samalla nähtiin, että tulevaisuudessa kaikilla voi olla merkityksellistä työtä ja paikka maailmassa. Yleisöäänestyksessä verkostojen maailma -skenaario sai eniten ääniä. Lisäksi porilaiset lukiolaiset esittivät teräviä kommentteja ja he näkivät, että ei ole olemassa erimaiden ongelmia, vaan ne ovat meidän kaikkien yhteisiä ja ne pitää ratkaista paikallisesti.

Tulevaisuustähdet: 5/5.


klo 16:52 // ERA17: Asunnot viileämmäksi, autot sähköisiksi – onko pakko olla energiaviisas?

Mistä puhuttiin? Energiaviisauden piinapenkkiin oli istutettu poliitikkoja kertomaan, mitä he itse ovat tehneet ja mitä Suomessa pitäisi vielä tehdä energiaviisauden eteen. Keskustelussa olivat mukana Kaisa Hernberg (Vihreät, Helsinki), Laura Huhtasaari (Perussuomalaiset, Pori), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (Kokoomus, Espoo), asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Keskustapuolue, Helsinki) ja Hanna Sarkkinen (Vasemmistoliitto, Oulu).

Tehtiinkö tulevaisuutta? Keskustelu oli älyttömän hyvää! Puhuttiin sekä kuntien, kansalaisten että valtion roolista. Puhuttiin siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä. Ministeri Tiilikainen lanseerasi erittäin hyvän ajatuksen siitä, että pitäisi tarkastella rakennusten elinajan hiilijalanjälkeä, eikä vain käytön aikaista energian käyttöä.

Kansanedustaja Sarkkinen nosti esiin erittäin tärkeän näkökulman siitä, ettei turhia neliöitä kannata lämmittää – eikä siivota! Ministeri Mykkänen puolestaan oli vaihtanut perheen kaksi polttomoottoriautoa yhteen sähköautoon, Hernberg luopunut kokonaan autosta ja Huhtasaarikin pyöräilee töihin, koska haluaa liikuntaa.

Paneeli oli yksimielinen sen suhteen, että energiantuotanto pitäisi saada irti hiilestä mahdollisemman pian, koska se heijastuu kaikkeen. Kansanedustaja Huhtasaari haluaa pitää yksityisautoilun järkevän hintaisena, Hernberg puolestaan korostaa sitä, että on iso ero siinä, asuuko kaupungeissa vai haja-asutusalueella. Siitä oltiin yhtä mieltä, että kaikkien tulee saada liikkua asuinpaikka huomioiden järkevästi. Myös digitalisaatio nousi esiin, ja sen hyödyt korostuivat erityisesti haja-asutusalueista puhuttaessa.

Itse toivoin kovasti, että keskustelussa olisi puhuttu enemmän kiertotaloudesta, mutta toisaalta koko keskustelu oikeastaan nivoutui kiertotalouden ympärille. Ja mikä parasta, kaikilla panelisteilla oli vaikuttavia toimenpiteitä, mitä he itse jo ovat tehneet omassa elämässään.

Tulevaisuustähdet: 4/5

P.S. Poljimme porukalla paneelikeskustelun aikana 60 Wh energiaa kuntopyörällä ja siitä hyvästä me ERA17-kumppanit lahjoitamme 600€ WWF:n ilmastotyöhön.

//Mari Pantsar


15.39 // SDP:n puoluepäivässä presidenttiehdokkaat

Mistä puhuttiin? Keskiviikkona vietettiin SuomiAreenassa SDP:n puoluepäivää ja osana päivän ohjelmaa Purje-lavalle nousi SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivät Sirpa Paatero, Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta. Ehdokkaita arvioimassa oli presidentti Tarja Halonen.

Ehdokkaat olivat saaneet tehtäväksi kirjoittaa tasavallan presidentin uuden vuoden puheen, joskin mini-versiona eli puolentoista minuutin pituisena.

Ehdokkaiden puheissa korostuivat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestystarina, mutta samalla huoli kasvavasta eriarvoisuudesta ja sen vaikutuksesta muun muassa turvallisuuteen sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Vaikka uuden vuoden puheiden pääpainopiste oli kotimaassa ja ehkä varsin arkisessakin asiassa, kaikissa puheenvuoroissa muistettiin kansainvälisen vastuunkannon merkityksestä.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Varsinaista tulevaisuusnäkökulmaa tai ratkaisuja esitettyihin ongelmiin ei puheenvuoroihin mahtunut. Ehkä yllättävintä, ettei liioin varsinaista asiaa ulko- ja turvallisuuspolitiikastakaan (vielä). Paljon plussaa kuitenkin siitä, että SDP toi ehdokaskeskustelun Poriin ja kasvattaa omalla ehdokkaallaan naisedustusta presidenttikisaan.

Tulevaisuustähtiä 3/5


14.59 // Ratkaisu 100 livenä (ilman lopun paneelikeskustelua)

Mistä puhuttiin? Päivä alkoi Teemu Arinan alustuksella: Voiko ihminen olla robotti? Teemun perusviestejä olivat: teknologia vapauttaa meille aikaa, ei pidä rakentaa vastakkainasettelua ihmisen ja teknologian välillä, elämämme tulee muuttumaan – vallankumous on alkanut.

Päivä jatkui Ratkaisu 100 -tiimien pitcheillä eli kahden ja puolen minuutin myyntipuheilla. Erilaisia menetelmiä, erilaisia kohderyhmiä, erilaisia lähestymistapoja … mutta kaikki pyrkivät ratkaisemaan samaa ongelmaa: kaikkien osaaminen käyttöön. En käy yksittäisiä ratkaisuja esittelemään, mutta todettakoon, että myyntipuheet olivat huippulaadukkaita, odotukset ovat näin todella korkealla. Kilpailu on KOVA.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Arinan puheenvuoro painottui tyylikkäästi tulevaisuuteen, mutta tukeutui myös historiaan. Hän vertasi suhtautumistamme itseohjautuviin autoihin samaan pelkoon, jota tunnettiin autojen yleistymiseen 1900-luvun alussa. ”Pian yksityisautoilu on vain museojuttu, jota tehdään suljetuilla alueilla.” Auto on älypuhelin renkailla. Teemu maalaili rohkeasti tulevaisuutta: alustatalous, algoritmitalous, vuorovaikutustalous, tehtävätalous … automaatiosta augmentaatioon. Elon Muskia seuraillen: Kun ihmisten aivot kytketään internettiin, niin tekoäly korvaa hitaat sormemme. Mietitäänpä sitä.

Kun kuunteli tiimien myyntipuheita, niin tulevaisuus oli asenteessa vahvasti läsnä. Vaikka tiimien ratkaisut tähtäävät tämän päivän polttavan haasteen ratkaisemiseen, niin sosiaalisen innovaation tekeminen on tulevaisuustyötä parhaimmillaan. Tuskin maltan odottaa marraskuuta, millaiselta ratkaisut silloin näyttävät?

Tulevaisuustähdet  6/5

//Tapio Anttila // Tilaisuuden tallenteeseen täältä


Klo 14.45 // Leijonan luola: seuraavan 100 vuoden energiaratkaisut puntarissa

Mistä puhuttiin? Energiateollisuus ry:n järjestämässä keskustelussa puntaroitiin tulevaisuuden energiaratkaisuja. Mukana keskustelemassa olivat Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ja Neo-Carbon Energy -projektin vetäjä Pasi Vainikka VTT:ltä.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Tilaisuudessa oli vahva eteenpäin katsomisen ote. Mari Pantsar pitchasi Leskelän, Lundmarkin ja Mykkäsen muodostamalle raadille näkymää tulevaisuuden energiajärjestelmästä, joka on päästötön, kustannustehokas ja toimitusvarma – ja johon päästään kiertotalouden avulla. Järjestelmässä on kolme arvokasta asiaa: joustavuus, joustavuus ja joustavuus. Niiden kehittymistä tukevat etenkin kiertotaloudessa kehittyvät palvelut ja jakamisliiketoiminta. Energiajärjestelmän joustavuuden takaamiseksi tarvitaan varastoja, joihin päästöttämästi tuotettua energiaa voidaan varastoida. Näitä voivat olla esimerkiksi sähköautojen akut.

Kiertotalous ja sen edistäminen paitsi ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös uutena liiketoimintana sai kannatusta niin leijonilta kuin yleisöltäkin. Vainikka esitti että Suomi voisi antaa maailmalle lahjaksi protokollan energian internetille ja painotti liikenteen ja energiantuotannon sähköistämistä. Lundmark painotti, että markkinat vievät energiajärjestelmää kohti päästöttömyyttä kunhan päästöille saataisiin oikea hinta. Vainikka esitteli myös pullollista polttoainetta, joka on tehty ilmasta ja vedestä, ja jota voi tuottaa uusiutuvalla energialla.

Tulevaisuustähdet: 5/5

// Janne Peljo ja Mari Pantsar


klo 13.52 // Onko totuus valintakysymys ja voiko mediaan luottaa?

Mistä puhuttiin? Neljä päätoimittajaa keskusteli siitä, välittääkö media todellista kuvaa ja mitä pitäisi ajatella valeuutisista. Paneelissa olivat mukana Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen, Seiskan päätoimittaja Joni Soila, Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen sekä MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Keskustelussa avattiin yleisölle hyvin median toimintatapoja ja riippumattomuutta. Esimerkit käsittelivät muun muassa toimitusten ulkopuolisten tahojen painostusyrityksiä. Aihetta käsiteltiin käyttäen esimerkkeinä menneitä tapahtumia, kuten julkisuuden henkilöihin yksityiselämää koskevia paljastuksia tai poliisi Jari Aarnion tapausta.

Keskustelusta puuttui täysin tulevaisuusnäkökulma, ja kurkistus siihen, miten uudet mediat  kuten sosiaalinen media  ovat jo haastaneet ja mahdollistaneet yhä monipuolisempien tietojen välittämisen. Olisin toivonut käsittelyyn esimerkiksi seuraavanlaista aihetta: Millainen merkitys todennetulla tiedolla on medialle, jotta se pystyy välittämään yleisölle sellaisia viestejä, jotka osaltaan rakentavat ja kehittävät yhteiskuntaa? Tai mikä on median kyky tuoda esille uudenlaisia, tietoon pohjautuvia näkökulmia?

Tulevaisuustähdet: 1/5 (Yksi tähti siitä, että tärkeä aihe on nostettu esille)

//Samuli Laita


klo 11.45 // Suomi on haastettu – Miten saavutamme Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet?

Mistä puhuttiin? Valtioneuvoston kanslian ja Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry:n järjestämän keskustelun aiheena oli, miten Suomi saavuttaa YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet. Keskustelijoina olivat Veera Alahuhta SYL-hallituksesta ja Agenda2030 nuorten ryhmästä, tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi, Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen, kunnanvaltuutettu Mikael Ropo (kok), ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Satu Santala, vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen, Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Keskustelussa pohdittiin, ollaanko jo oikealla reitillä vai tarvitaanko ryhtiliikettä.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Kyllä, vaikka keskustelu reflektoikin paljolti sitä, miltä kehitys näyttää Suomen osalta ja mikä on Suomen vastuu ja rooli. Tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi korosti, että ryhtiliikettä ja tosi nopeaa reagointia tarvitaan, jotta ilmastopäästöt saadaan käännettyä laskuun jo 2020.

Keskustelu oli nopeatempoinen ja hauska, ja napakoita vastauksia oli helppo kuunnella. Kokonaisuutena koherentti paneeli alleviivasi, että muutos on mahdollinen, siihen on tahtoa ja sitä ollaan jo tekemässä. Kuulija sai sellaisen vaikutelman, että Agenda2030:n tavoitteita ei kyseenalaisteta ja ne otetaan vakavasti. Tuuli Hirvilammin ja muiden Kestävän kehityksen asiantuntijapanelistien ajatuksia löydät lisää täältä.

Tulevaisuustähdet  3/5

//Tuula Sjöstedt


10.00 // Kestävyys ja koulutus – yhdessä vai erikseen?

Mistä puhuttiin? Julkaisimme Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjan, pidimme aamunavauksen, jossa esitimme yleisölle väitteitä, joihin osallistujat saivat ottaa kantaa liikennevalovärilapuilla. Väitteitämme oli mm. ”koulujen tulee entistä enemmän avata oviaan ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa globaalisti ja lokaalisti” ja Koulu on avainasemassa, kun ratkaistaan ilmastonmuutoksen ja globaalin epätasa-arvon kaltaisia ongelmia.

Lisäksi keskustelimme Sitran yliasiamies Mikko Kososen, erityisluokanopettaja ja Sitran Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelman osallistuja Anne Turusen sekä tutkija ja yksi syksyllä julkaistavan Sustainability, Human Well-beina and the Future of Education -kirjan kirjoittaja Asta Raamin kanssa. Puhuimme mm. siitä miten tuemme, kasvatamme ja koulutamme ihmisiä, jotka ajattelevat, että kyllä minä voin olla mukana ratkaisemassa ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ongelmia.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Kahvila oli täynnä kestävyyteen palolla suhtautuvia ihmisiä. Siitä kertoi mm. se, että heinäkuisena aamuna ennen kello kahdeksaa kahvilan ovella oli jo jonoa. Keskusteluissa puhuttiin myös siitä millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat, jotta voivat olla mukana ratkaisemassa hyvin vaikeita ja suuria ongelmia. Tarvitaan sekä metataitoja (kriittinen ajattelu, luovuus jne.) että asiaosaamista, oli panelistien viesti. Keskusteluissa puhuttiin myös siitä, miten kestävyydestä tulee aidosti läpileikkaava teema koulutuksessa, että emme enää kuulisi opettajien tai muiden ammattilaisten suusta, että kun tää ei vaan kuulu mun työhön. Aloituspuheenvuorossani nostin esiin Nature -lehden artikkelin, jonka mukaan meillä on kolme vuotta aikaa saada hiilidioksidipäästöt kuriin, mikäli haluamme päästä Pariisin ilmastokokouksessa asetettuihin tavoitteisiin. Tämä on koulutukselle olennainen haaste.

Keskustelussa jaettiin kansainvälisiä esimerkkejä: esimerkiksi High Tech High -koulut Kaliforniassa ovat mielenkiintoisella tavalla avanneet koulun ovet yhteisöön. Koko koulu perustuu ilmiöpohjaisuuteen eli opiskellaan samaan aikaan esim. fysiikkaa ja humanistisia aineita. Tekevät projekteja, jotka lähtevät lasten kysymyksistä. Niiden pohjalta muotoilevat isojakin projekteja. Lukuvuoden lopussa heillä on ”näyttely”, johon kutsutaan koko lähiyhteisö ja oppilaiden perheet. Koulutuskeskustelussa ajaudumme helposti puhumaan vain koulusta ja lapsista – aikuistenkin täytyy uudistaa ajatteluaan eli oppia, jos haluamme elää kestävästi. Kaiken kaikkiaan huippuaamu!

Tulevaisuuspisteet 4/5

//Jenna Lähdemäki

 

Mutta mitäs muina päivinä Poristiin? Lue tästä ensimmäisen päivän (ma 10.7.) ja tästä toisen päivän (ti 11.7.) kuulumiset.

Ota yhteyttä
 
Jenni Sarolahti

Aihe

Suomi 100 – Sitra 50

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Se on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan yhdessä. Se on myös Sitran juhlavuosi – perustihan eduskunta Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Juhlimme tulevaisuustyön merkeissä – tule mukaan!

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?