archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Päivä Porissa: maanantai 10.7.2017

Tämä on Sitran kiertävä tulevaisuuspäiväkirja, jossa ruodimme SuomiAreenassa kuulemiamme ja käymiämme keskusteluja omien tulevaisuuslinssiemme läpi: analysoimme, kiitämme, kysymme, kommentoimme.

Julkaistu

klo 16.30 // Biotalous – ilmastomuutoksen syntipukki vai ratkaisu?

Mistä puhuttiin? Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:n keskustelussa pureuduttiin biotalouden rooliin ilmastonmuutoksessa. Keskustelijoina paneelissa olivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, johtaja Mari Pantsar Sitrasta ja suojeluasiantuntija Otto Bruun Suomen luonnonsuojeluliitosta. Keskustelun juonsi Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Eija Mansikkamäki.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Aivan ei päästy biotalouden ytimeen. Nykyinen biotalous on melko matalan jalostusarvon taloutta. Suomessa on päästävä siihen, että biotalous tuottaisi esimerkiksi korkean lisäarvon lääkeaineita ja kemikaaleja.

Keskustelu puun käyttämisestä energian lähteenä noudatti totuttua kaavaa, jossa vastakkain olivat kaksi intressiä – käytön lisääminen ja luonnonsuojelijoiden vastustus. Kokonaisuutena biotalouden tulevaisuus oli esillä monipuolisesti. Eritoten maaperän hiilensidonnan tulevaisuus, suomalaisten ruokavalio ja lihankulutus nousivat esille. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että lihankulutuksen vähentäminen on globaalisti erittäin tärkeää ilmaston kannalta.

MTK:n Juha Marttila nosti esille hiilinielujen markkinamekanismien tarpeen. Niitä voitaisiin käyttää keinoina, joilla voitaisiin kanavoida yksityistä rahaa edistämään hiilidioksidin sitomista maaperään. Jos keskustelussa olisi menty syvemmälle tähän teemaan, olisimme olleet yhden merkittävimmän ilmastoratkaisun keskiössä.

Ministeri Jari Leppä puolestaan haastoi Sitraa ja tutkimuskenttää kehittämään parempia ratkaisuja ravinteiden kiertoon ja lietelannan levittämiseen pelloille kiinteämmässä muodossa. Haaste ei ole pelkästään kotimainen ja ratkaisulla olisikin laajat globaalit markkinat.

Tulevaisuustähdet 3,5/5

//Mari Pantsar ja Janne Peljo


klo 14.15 // Kasvismania

Mistä puhuttiin? S-ryhmä julkisti tänään oman Ruokamanifestin. Siihen liittyvässä Kasvismania -keskustelussa mukana Snellmanin toimitusjohtaja Leena Laitinen, Satokausikalenterin Samuli Karjula, muusikko Juha Torvinen ja Sitran asiantuntija Hanna Mattila.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Keskustelimme, että onko kasvisruokabuumi vain hetken ilmiö vai onko signaali tulevasta. Asiantuntijat katsoivat 10-20 vuoden päähän ja näkivät, että kasvisten käyttö tulee lisääntymään ja muutoksen vauhdittamiseksi tarvitaan hyviä, helppoja ja maukkaita tuotteita sekä toimia yhteiskunnan monilla eri tasoilla.

Tulevaisuustähdet 4/5

//Hanna Mattila


klo 14.10 // Kohtaaminen kansalaistorilla

Mitä tapahtui, mistä puhuttiin? Kohtaaminen viisissäkymmenissä olevan naisen kanssa tänään. Hänen huolenaan oli, että nykyaika on niin keinotekoista monella tapaa. Että metsään pitää ihmisten yksin mennä, siellä saa kaiken. Kysyin, eikö tällainen tila keskustelulle voisi auttaa, olla sitä jotakin luonnollista mitä hän haki. No, taiteilija Kaisa Salmi tuli mukaan keskusteluun ja lähti kohta nainen seurassaan tutkimaan kasvihuonetta ulkopuolelta. Kaisa ehdotti että nainen itse kirjoittaisi jotakin. Meni ehkä vartti ja nainen oli jättänyt oman jälkensä tekstien sekaan, halasivat Kaisan kanssa, kiittivät toisiaan.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Tässä keskustelu ja kohtaaminen oli ehkä se kävijän kaipaama luonnollinen asia, se piti vain kokea, jotta mieli muuttui ja nainen sai sanoa sanottavansa. Vaikka ensin koki koko kasvihuonehökötyksen epämukavaksi. Taiteen äärellä mielestäni tärkeä hetki. Tulevaisuudesta on kaikilla sanottavaa. Täytyy vain kuunnella.

// Helmi Saksala


klo 13.30 // Demokratiaa digiaikana?

Mistä puhuttiin? Oikeusministeri Antti Häkkäsen avaamassa keskustelussa puhuttiin siitä millaista on demokratia digiaikana – mikä muuttuu tai minkä pitäisi muuttua. Alustamassa olivat Mari K. Niemi Turun yliopistosta ja Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta. Keskustelussa olivat mukana Erkka Railo, Kimi Uosukainen, Johanna Suurpää, Lea Stenberg ja Janne Kareinen. Keskustelussa pohdittiin muun muassa kohtaamisten merkitystä ja tasavertaisen rakentavan keskustelun tarvetta. Tilaisuudessa julkistettiin myös rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun Erätauko-konseptin kehittäjäryhmähaku (lue lisää täältä).

Tehtiinkö tulevaisuutta? Keskustelussa ei esitetty kovinkaan paljon ratkaisuja siihen, miten saataisiin mukaan heitä, jotka eivät normaalisti osallistu – olipa heidän viiteryhmänsä työssäkäyvä, maahanmuuttaja, nuori tai vanha. Ratkaisuista osallisuuden vahvistamiseksi tulisi keskustella enemmän, jotta demokratian oikeutus ihmisten mielissä säilyy. Osallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että olemme samassa veneessä, tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Ilman kansalaisyhteiskuntaa demokratia ei vuorostaan toimi. Ei pidä olla liian laiska ja luovuttaa. Saadaksemme mukaan heidätkin, jotka eivät tavallisesti osallistu, pitää oikeasti kehittää ratkaisuja osallisuuteen.

Tulevaisuustähdet 3/5

//Janne Kareinen //Tilaisuuden tallenteeseen tästä


klo 10.00 // Hyvä ruoka, parempi maailma?

Mistä puhuttiin? Hyvää huomista, Suomi! Hyvä ruoka, parempi maailma? – aamukahveilla maisteltiin kolmea ilmastoystävällistä ruokaa härkäpapuhummusleipää, kesäsipuli-ketunleipäkeittoa ja perunapiimäjuustosalaattia ja keskusteltiin, mikä ruuassa oikein merkkaa. Mukana yhteisessä aamupalapöydässä olivat Fazerilta kokki Mika Pesonen ja ympäristöjohtaja Saara-Kaisa Törmälä, satokausikalenterin Samuli Karjula ja WWF:n Liisa Rohweder, ja vierailevina tähtinä mm. Marttojen Marianne Heikkilä ja Saimi Hoyer muiden herkkusuiden lisäksi.

Tehtiinkö tulevaisuutta? Tulevaisuutta tehtiin oikeastaan palaamalla ruoan ja ruokailun alkujuurille. Osallistujat maistelivat ja keskustelivat mm. satokaudesta, hävikin hyödyntämisestä ja kasvisperäisestä ruuasta uteliaalla otteella ja monipuolisesti.  Lämminhenkisen tilaisuuden sanoma oli selkeä: tulevaisuuden kestävä ruokakulttuuri perustuu ruoan arvostamiselle, hyville mauille ja sille, että ymmärrämme miten ruoka vaikuttaa meihin ja ympäristöömme. Ruoka on paljon enemmän kuin raaka-aineidensa summa, ja tilaisuudessa pohdimme, mitkä ovat hyvän ruuan lisäksi nautinnollisen ruokailun ainekset ja miten jokainen meistä voi syödä paremmin. Isommat poliittiset kysymykset ja ruokajärjestelmän ongelmat jäivät muiden paneeleiden pureskeltaviksi.

Tulevaisuustähdet: 3/5

//Liisa Lahti


Mutta mitäs muina päivinä Poristiin? Lue  tästä toisen päivän (ti 11.7.) ja tästä kolmannen päivän (ke 12.7.) kuulumiset.

Mistä on kyse?