Työn tulokset
Arvioitu lukuaika 12 min

Räyhäämisestä kohti rakentavaa keskustelua – Erätauko suomalaisen keskustelukulttuurin parantajana 

Sitra kehitti yhdessä kumppanien kanssa Erätauko-toimintamallin, joka pyrkii rakentavaan keskusteluun, ymmärryksen lisäämiseen, tasavertaiseen kohtaamiseen, yhteiskunnallisen osallisuuden kasvattamiseen sekä dialogitaitojen kehittämiseen.  

Kirjoittaja

Anna Wartiovaara

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Mistä työssä oli kyse? 

Erätauko on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun toimintamalli, jonka Sitra on yhdessä laajan kumppaniverkostonsa kanssa kehittänyt, testannut ja validoinut vuosien 2016 – 2018 aikana.

Tarve Erätauko-työlle heräsi Sitran Seuraava Erä visioprojektissa, kun huomattiin, että yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia osallistumisen keinoja. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian ja sitä kautta toimivan yhteiskunnan perusedellytys, mutta se on ollut monin tavoin uhattuna viime vuosina: 1) yhteiskunnallinen keskustelu on ollut kärjistynyttäi, 2) demokraattisen järjestelmämme toimintatavat eivät ole uudistuneet sataan vuoteen ja 3) monimutkaisessa maailmassa dialogin tarve on kasvanut. Tarvittiin siis uudenlaista tapaa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – mahdollisuutta pysähtyä ja harkita asioita rauhassa sekä saada mukaan keskusteluun myös heidät, jotka yleensä jäävät keskusteluiden ulkopuolelle. 

Erätauko-työn tavoitteena on ollut kehittää tunnistettu ja tunnustettu tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua sekä synnyttää Suomeen dialogitoimija. Työ on tukenut Sitran vaikuttavuustavoitteista vahvasti tavoitteita Yksilöille ja yhteisöille osallistumismahdollisuuksiaOsaamista monimutkaiseen maailmaan sekä Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi etenkin kansalasilähtöisemmän ja avoimemman demokratian vahvistamisen näkökulmasta.

Erätauosta kehitettiin skaalautuva toimintamalli, jonka avulla erilaiset toimijat voivat käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Kokeiluiden kautta kävi ilmeiseksi, että kun tavoitteena on saada mukaan myös ihmisiä, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti aktiivisia sekä kun halutaan luoda tasavertainen ja luottamusta kasvattava kokemus, on dialogi lähestymistapana ylivertainen esimerkiksi yhteiskehittelyyn ja deliberaatioon verrattuna. Dialogin perimmäisenä tavoitteena on syventää ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta, omista ja muiden näkökulmista. 

Erätauko-toimintamalli on kokonaisuus, joka kattaa niin ohjeet dialogimenetelmän käyttöön kuin monipuolisen tuen toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Erätauon käytön tueksi kehitettiin Erätauko-työkalupakki, Erätauko-perehdytykset, Erätauko-koulutukset, Erätauko-mentorointi sekä Erätauko-kouluttajakoulutus ja kouluttajan koulutusmateriaalit. Kaikki työkalut ja materiaalit ovat olleet vapaasti kaikenlaisten tahojen (myös kaupallisten) hyödynnettävissä Sitran verkkosivuilla.

Erätauko-toimintamallin leviämisen kannalta on ollut äärimmäisen tärkeää, että mallin synnyttämisessä, kokeilemisessa, kehittämisessä eteenpäin sekä levittämisessä on ollut mukana laaja joukko todella erilaisia toimijoita (yksityishenkilöistä järjestöihin, kuntiin, mediaan ja yrityksiin) eri puolilta Suomea. Sitra on tarjonnut työkalut ja tuen, mutta menetelmän käytöstä ja keskustelutilaisuuksien järjestämisestä ovat lähtökohtaisesti vastanneet käyttäjät itse.

Miten työ eteni?

Työ alkoi vuonna 2016 suunnittelulla ja tavoitteiden asettamisella. Vuonna 2017 kokeiltiin erilaisia tapoja käydä kansalaiskeskusteluja. Kahdeksalla paikkakunnalla keskusteltiin Hyvinvoinnin seuraavan erän teemoista kolmen erilaisen menetelmän (dialogi, deliberaatio ja yhteiskehittely) avulla. Tarkoituksena oli selvittää, mikä menetelmä sopii parhaiten tilanteeseen, jossa halutaan muuttaa aggressiivista julkista keskustelukulttuuria rakentavammaksi sekä uudistaa osallisuuskäytäntöä. Lisäksi selvitettiin jo olemassa olevat dialogimallit ja tarve sekä käyttökohteet rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle.  

Työtä tehtiin yhdessä kehittäjäryhmän kanssa, jossa oli mukana parikymmentä henkilöä yhteiskunnan eri sektoreilta, joilla oli kiinnostus rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, asiantuntemusta tai kiinnostusta viedä omaan sektoriin rakentavaa yhteiskunnallista keskusteluaTyön pohjalta luotiin Erätauko-toimintamalli ja työkalut rakentavan keskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.  

Erätauko-toimintamalli julkistettiin maaliskuussa 2018, minkä jälkeen erilaisille toimijoille tarjottiin tukea Erätauon käyttöön sekä näkyvyyttä kokeiluja ja oppeja nostamalla. Sitra kokosi myös yhdeksän hengen mentoritiimin, joka mentoroi 25 organisaatiota Erätauon käyttöön vuoden ajan. Mentoreista kouliintui rutinoituneita Erätauko-osaajia. 

Haasteeksi hankkeen aikana muodostui se, kuinka kuvata Erätauon hyötyjä ihmisille, jotka eivät olleet keskusteluihin osallistuneet. hankkeessa pyrittiinkin pitkin matkaa nostamaan erilaisia käyttömahdollisuuksia ja erilaisten toimijoiden kokemia hyötyjä esilleii. 

Olin aluksi epäluuloinen, kun en ymmärtänyt, mistä oikein on kyse. Mutta kun pääsin itse kokeilemaan Erätauko-keskustelua, tajusin, mikä merkitys sillä on, kun ei pyritä ratkaisuun – saa vain keskustella sekä kuulla erilaisia ääniä ja näkökulmia, sanoo Cultura-säätiön hankejohtaja Anna Sidorova. 

Yksi suurista ponnistuksista hankkeen aikana oli ensimmäisen kansallisen Erätauko-päivän järjestäminen ja koordinointi. Päivä järjestettiin 29.1. teemalla Mikä meitä estää? Tarkoituksena oli löytää oivalluksia siitä, miksi emme jo toimi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskusteluja järjesti lopulta yli 80 erilaista tahoa (yksityishenkilöistä yrityksiin, järjestöistä kuntiin) 26 paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yli tuhat ihmistä. Päivän aikana keskustelu aiheen tiimoilta oli erittäin vilkasta myös Twitterin puolella aihetunnisteilla #erätauko ja #MikäMeitäEstää. Sitra tarjosi keskusteluiden järjestäjille perehdytystä, materiaaleja ja viestinnällistä nostoa somessa, mutta kukin järjestäjä vastasi itse käytännön järjestelyistä. Järjestäjät velvoitettiin myös keräämään keskustelijoilta oivallukset, jotka koottiin yhteen ja analysoitiin kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. 

Dialogi on voimakas menetelmä. Kun ei lähdetä etsimään ratkaisuja, luodaan paineeton tila ja rupeaakin syntymään juttuja.

”Dialogi on voimakas menetelmä. Kun ei lähdetä etsimään ratkaisuja, luodaan paineeton tila ja rupeaakin syntymään juttuja. Tuli myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, että on muitakin, joita aihe kiinnostaa,” sanoi yhden keskustelun järjestäjä Lauri LukkaSolitalta. 

Erätauko-päivänä jaettiin myös ensimmäistä kertaa Dialogiteko 2018 -tunnustus, joka myönnettiin Mielellään-verkostolle vahvasta työstä Erätauko-keskustelun edistämiseksi. 

Toinen suuri panostus oli työ uuden dialogitoimijan synnyttämiseksi. Neuvottelut uuden toimijan synnyttämisestä Erätauko-työtä jatkamaan aloitettiin syksyllä 2018Sitran lisäksi Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden kokivat rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun voimistamisen niin tärkeäksi, että lähtivät perustajajäseniksi uuteen Erätauko-säätiöön.  

”Olemme huolissamme yhteiskunnan polarisaatiosta ja sen myötä kasvavista jännitteistä. Kyky ja halu käydä rakentavaa keskustelua on yhä tärkeämpää, jotta ymmärrämme toisiamme erilaisista lähtökohdistamme huolimatta,” Erätauko-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Antti Arjava sanoo. 

Kyky ja halu käydä rakentavaa keskustelua on yhä tärkeämpää, jotta ymmärrämme toisiamme erilaisista lähtökohdistamme huolimatta.

Säätiö perustettiin toukokuussa 2019 ja sen toimitusjohtajaksi valittiin Erätauon kehittäjäryhmässä mukana ollut Laura Arikka.

Mitä saatiin aikaan?  

Erätauko-työn tavoitteena on ollut kehittää tunnistettu ja tunnustettu tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua sekä synnyttää Suomeen dialogitoimija. Molemmat tavoitteet saavutettiin hankkeen aikana.

Erätauko-työssä saatiin luotua kolme merkittävää kokonaisuutta, joiden kehittämistä uusi Erätauko-säätiö pääse jatkamaan: 1) kaikille avoin työkalupaketti kutsuprosesseineen, keskustelukortteineen ja kouluttajan koulutusoppaineen, 2) tukimalli materiaaleineen, perehdytyksineen, koulutuksineen ja mentorointeineen sekä 3) verkostot (kaikille dialogista kiinnostuneille avoin Erätauko-verkosto Facebookissa sekä parin sadan hengen vertaisverkosto, johon kuuluvat Erätauko-osaajat sparraavat toisiaan, järjestävät yhteisiä tapaamisia ja jakavat kokemuksiaan. 

Erätauko-dialogiin on osallistunut yli 7 000 ihmistä.

Jotakin Erätauko-keskusteluiden vetovoimasta ja toimintamallin toimivuudesta kertoo se, että arviomme mukaan Erätauko-dialogiin oli osallistunut toukokuuhun 2019 mennessä yli 7 000 ihmistä, kun vielä vuonna 2017 osallistujamäärä oli noin 800 henkilöä. Lisäksi jo yli 130 organisaatiota käyttää Erätaukoa toiminnassaan. Sitra onkin Yhteiskunnan muutosvalmiuden tukija -arviointiraportin mukaan pystynyt Erätauko-hankkeellaan nostamaan kysyntää dialogille. 

Erätauko-toimintamallissa tärkeää on saada mukaan heidätkin, jotka yleensä jäävät syrjään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Laajempaa osallistumista on pyritty edistämään esimerkiksi kutsuprosessiin panostamalla. Palautekyselyiden mukaan noin 40 % keskustelutilaisuuksista on ollut mukana henkilöitä, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Erilaisten ihmisten mukaan saaminen on tärkeää osallisuuden lisäksi myös siksi, että erilaiset näkökulmat syventävät ymmärrystä keskusteltavasta aiheesta.

Erätauon alkuvaihetta on arvioitu kahden vaikuttavuustavoitteen näkökulmasta Tulevaisuusnäkymien ja oppimisen mahdollistaja -arvioinnissa: Yksilöille ja yhteisöille osallistumismahdollisuuksia sekä Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Arvioinnissa haastateltiin kehittämisryhmään osallistuneita sekä Erätaukoa kokeilleita organisaatioita. Yksilöille ja yhteisölle vaikutusmahdollisuuksia -vaikuttavuustavoitteen osalta nähtiin, että Erätauon kautta yksilöille ja yhteisöille avautuu mahdollisuus syventää ymmärrystään käsiteltävästä aiheesta ja toistensa näkemyksistä. Rakentavan dialogin avulla luodaan paikkoja merkitykselliselle yhdessä tekemiselle ja yhteisöstä lähtevien ratkaisujen kehittymiselle. Osaamisen näkökulmasta taas rakentavan dialogin kautta yksilöille ja yhteisille avautuu mahdollisuus yhteiselle oppimiselle sekä luottamuksen ja ymmärtämisen syventämiselle. 

Haastateltavien mukaan tehty yhteistyö ja Erätauko-hankkeen kokeilijoille antama tuki koettiin antoisaksi ja toimivaksi. Erätauko-tilaisuuksien toteutuksen raskaus, erityisesti kutsuprosessi, oli ajoittain yllättänyt tilaisuuksien järjestäjät. Pääsääntöisesti keskustelijat olivat erittäin tyytyväisiä Erätauko-tilaisuuksiin ja niiden sisältöön. Erätauko on haastattelujen perusteella osaltaan vaikuttanut siihen, että dialogia kohtaan tunnettu kiinnostus ja dialogin kysyntä ovat kasvaneet merkittävästi yhteiskunnan eri toimijoiden keskuudessa.  

Keitä oli mukana? 

Erätauko-työssä on ollut sitralaisten (hankkeeeri vaiheissa 1-4 hengen ydintiimi) lisäksi kokeilun aikana suuri joukko kumppaneita (mm. paikallistoimijoita, hallintoa, järjestöverkostoa, aktiivisia kuntalaisia, maakuntamedioita), vertaisverkosto, mentorit, mentoroitavat organisaatiot sekä kaikki 130 organisaatiota, jotka Erätaukoa ovat käyttäneet (luettolona artikkelin lopussa). 

Loppuvaiheessa hanketta Sitran Erätauko-tiimi ja uusi Erätauko-säätiö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä osaamisen ja työn hedelmien siirtämiseksi uudelle toimijalle. Säätiön, perustajajäsenten sekä Sitran Erätauko-tiimin yhdessä järjestämään uuden toimijan starttitilaisuuteen tuli paikalle yli 80 dialogin ystävää. 

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa? 

Erätauon vaikuttavuutta vaikuttavuustavoitteen Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi näkökulmasta on arvioitu Yhteiskunnan muutosvalmiuden tukija -arviointiraportissa (julkaistaan heinäkuussa 2019). Raportin mukaan Erätauko on tuonut dialogitoimintamallin kansalaisten ulottuville. Tämä on tärkeää, sillä kansalaisosaamisen kehittäminen edistää osallistuvaa demokratiaa. Kansalaisosaamisen kehittämisessä merkittävä tekijä on ollut dialogin fasilitointityökalujen tuominen kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden ulottuville. Erätauko on raportin mukaan yksi esimerkki luottamuksen lisäämisestä yhteiskunnassa läpinäkyvien prosessien ja demokraattisen dialogin sekä uusien osallistumismuotojen avulla. 

Raportin mukaan hankkeen onnistumista osallisuuden kannalta voidaan pitää erinomaisenaarvioinnin vaikutushypoteesin ‘”Sitra on edistänyt uusia demokratian malleja, jotka parantavat kansalaisten luottamusta politiikkaan”’ kannalta hanke on tähän mennessä ollut erittäin onnistunut. Erätauko-työkalun avulla useampi ihminen pääsee mukaan rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä lisää ymmärrystä sekä omasta että muiden ajattelusta. 

”Erätauko auttaa ihmisiä muodostamaan oman kannan ja antaa siten paremmat edellytykset vaikuttaa. Tämä saattaa edistää voimaantumista valveutuneemmaksi demokraattiseksi toimijaksi esimerkiksi äänestyspäätöksissä,” raportissa kirjoitetaan. 

Lisäksi Erätauko-hankkeen avulla voitiin raportin mukaan jo suhteellisen lyhyen toimintajakson jälkeen todeta mielen mallien muutoksia (kokemuspuheen jakamisen kautta), osallisuuden kulttuurisia reflektioita, yhteisöllistä oppimista sekä toimintatapojen muutoksia. 

Erätauko-säätiö jatkaa ja kehittää eteenpäin dialogityötä.

Raportissa arvioijat kehottavat löytämään tavan jatkaa Erätauko-työkalun käytön kasvua. Tähän haasteeseen vastaakin perustettu Erätauko-säätiösillä sen tarkoituksena on jatkaa ja kehittää eteenpäin Sitran tekemää työtä sekä yhdistää dialogin parissa Suomessa jo toimivia organisaatioita, jotta dialogiosaaminen leviäisi mahdollisimman laajalle. Säätiön painopisteinä ovat kansallisten Erätauko-päivien järjestäminen ajankohtaisista aiheista, Mitä on suomalaisuus? -teemaan tarttuminen sekä Erätauon vieminen yhä vahvemmin media-alalle sekä koulutussektorille. 

Rakentavan keskustelun Erätauko-malli on siis Suomessa levinnyt jo laajalle, mutta toimintamalli kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella. Yhteydenottoja on tullut ja kokeiluja on tehty mm. Italiassa, Latviassa, Japanissa, Saksassa ja Tanskassa. Sitra on kääntänyt suurimman osan Erätauko-materiaaleista ruotsiksia ja englanniksi. Tulevaisuudessa toivottavasti näemmekin Erätauko-keskusteluja enenevissä määrin myös muualla maailmassa. 

Erätaukoa ovat käyttäneet muun muassa: 

  • Kaupungit: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki, Oulun kaupunki, Porin kaupunki, Tuusulan kaupunki, Vantaan kaupunki ja Varkauden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Turun kaupunki, Porin kaupunki, Imatran kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki. 
  • Säätiöt ja liitot: Cultura-säätiö, Koneen Säätiö, Lapin Liitto, Maaseudun sivistysliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Setlementtiliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Maaseudun Sivistysliitto, Lapin liitto, Nuoren Voiman Liitto / LitAdvisor, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Päijät-Hämeen liitto.
  • Järjestöt ja verkostot: Eläkeliitto ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Finfami Etelä-Pohjanmaa ry, Finfami Pirkanmaa ry, Finfami Pohjanmaa ry, Fingo, Helsingin Diakonissalaitos, IOM International Organisation for Migration Suomi, Kalliolan Setlementti, Kansalaisareena, Lapinlahden Lähde, Me-talo Lappeenranta, Me-talo Tampere, Open Knowledge Finland, Pohjoisen Lapin Leader, Pro Lapinlahti, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Punainen Risti, Kansalaisfoorumi, Crisis Management Initiative, CMI, Dodo ry, Aktivistimummot, Greenpeace Oulu, Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja Maan ystävien Oulun paikallisjärjestö Maahinen ry, Sykli, HEL-UnTrashed, Helsingin Nuorkauppakamari, Hertsikan Pumppu -osuuskunta, InnoOk Osk, Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry, Jyväskylän kansalaisjärjestöjen yhteistyöryhmä, Setlementtiliitto, Kanssala ryhmä, Allianssi, Nuorten Agenda2030, Keskustan Keravan paikallisyhdistys, Uudenmaan Keskustanuoret, Keskustan Lahden kunnallisjärjestö ry, Korkeasaari, Kohtuukulutuksen Lelutohtorit – Reason ry, Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hanke, Mothers in Business ry, MTK-Pirkanmaa ry / Pirkanmaan maaseutunuoret, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Pohjois-Kymen kasvu ry, RCE Helsinki Metropolitan ja Sirene-verkoston jäseniä, Savo-Karjalan Luonto-Liiton ilmastotoiminta, Mahdollisuuksien tori ja All Youth, Vääksyn Olkkari ry, Yhteiset Lapsemme ry, Tapanilan Kylätila/ Hyvinvoinnin Elohelmi, Suomen kylät ry:n korttelijaosto, SYÖTE2020 .
  • Media: Helsingin Sanomat, Yle.  
  • Yritykset: Aretai Oy, Avaava Oy, Ellun Kanat, IMPROVment, Kaskas media, OP, Palmu ja Valtaamo Oy, Solita, Varusteleka, Useless Company, Kaikutiimi/ Tamro Oyj, Kriittinen korkeakoulu, HSY, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Viestintätoimisto DrumTrimble Solutions Espoo.
  • Ministeriöt: Oikeusministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtioneuvoston kanslia. 
  • Yliopistot ja koulutustoimijat: Teatterikorkeakoulu/Tuotantotekniset palvelut, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Opetushallitus, Aalto-yliopisto, Novida ammattiopisto ja lukio, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Kriittinen korkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu, Novida ammattiopisto ja lukio, Tampereen yliopisto, Valtiokonttori/Haus, Opintokeskus Sivis, Luonnonvarakeskus. 
  • Muut: Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, Docpoint, Heureka, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kempeleen seurakunta, Oulun ev. lut. seurakunnat, Oulun hiippakunta, Pohjois-Savon Vertaistuen keskus, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Töölön palvelukeskus, Ulkoministeriö / Kavaku 41.
Ota yhteyttä

Mistä on kyse?