Sitran lausunto hiilen kestävistä kiertokuluista

Tervetullut askel hiilensidonnan vahvistamisessa 

Sitran lausunto kattaa tiedonannon osat Hiiliviljely sekä Hiilenkierto ja -sidonta teollisten ratkaisuiden avulla.  

Komission tiedonanto on tervetullut askel eteenpäin hiilensidonnan vahvistamisessa. Se jää kuitenkin vielä monessa suhteessa puolitiehen. Jatkotyössä sääntelykehikkoa ja kannustimia hiilensidonnan edistämiseksi pitääkin vahvistaa olennaisesti.  

Uudistava viljely kaipaa kannusteita ja sääntöjä kompensaatioiden käyttöön  

Viljelykäytäntöjä uudistamalla peltojen päästöjä voidaan hillitä ja kivennäismaiden pellot voidaan jopa kääntää hiilinieluksi. Nykyisellään hiilensidontaa edistävien käytäntöjen kannusteet ovat kuitenkin liian heikkoja toimenpiteiden laajamittaiseen käyttöönottoon (1).  

 Komission tiedonannossa nostetaan esiin neljä estettä hiiliviljelyn (myös uudistava viljely) yleistymiselle. Ensinnä, hiiliviljelyn yleistymistä hidastaa alkuinvestointien tarve sekä viljelijöiden epävarmuus mahdollisista tuotoista (2). Toiseksi esiin nousevat hiilen sidonnan mittaamisen ja todentamisen haasteet. Näiden osalta Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä Carbon Action -hankkeessa (3). Kolmanneksi tiedonanto toteaa, että hiiliviljelystä ei ole tarjolla riittävästi tietoa ja koulutusta. Suomessa uudistavasta viljelystä on muun muassa julkaistu viljelijöille suunnattu, kaikille avoin verkkokurssi helmikuussa 2021 (4).   

Neljäs este liittyy vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin liittyvään sääntelyn puutteeseen. Päästökompensaatioyksiköiden tuottaminen ja myynti vapaaehtoisilla kompensaatiomarkkinoilla voi tarjota taloudellisen kannustimen maa- ja metsätalouden hiilensidonnan edelläkävijöille ennen kuin kannustimet saadaan politiikalla luotua. Myös myöhemmin päästökompensointi mahdollistaa kansallista ja EU-ohjausta kunnianhimoisemmat ilmastotoimet.  

Kuten Suomen kannassakin todetaan, kompensaatioksi hyväksyttävän päästövähennyksen tai hiilensidonnan tulee olla todellinen, mitattavissa, pysyvä ja lisäinen. Päästö ei esimerkiksi saa siirtyä muualle, jolloin puhutaan hiilivuodosta, sidottu hiili ei saisi myöhemmin vapautua, eikä toimea pitäisi olla mahdollista toteuttaa ilman kompensaatioyksikön myynnistä saatua tuloa.  

Kotimaisen maankäytön hiilinielujen käyttämiseen päästökompensaationa liittyy muutamia erityiskysymyksiä, jotka sääntelyn ja standardien kehittämisessä on huomioitava. Ensinnäkin hiilinielujen mittaaminen on vaikeaa ja pysyvyyden varmistaminen liki mahdotonta. Aikaansaatu maankäytön nieluvaikutus onkin hyväksyttävä väliaikaiseksi, eikä nielulla siis voi suoraan hyvittää fossiilisia päästöjä. Vastaavuutta määritettäessä tulee epävarmuudet ja riskit huomioida ja laskea hyväksi vain väliaikaisen hiilivaraston tuottama ilmastohyöty (5).   

Toiseksi on pohdittava vapaaehtoisen kompensoinnin suhdetta valtion ilmastovelvoitteisiin. Jotta Suomen maankäyttösektorilla tuotettujen päästöyksiköiden myynti kompensointiin olisi mahdollista, valtio voisi esimerkiksi sitoutua ylittämään EU-velvoitteensa kompensaatioon myydyllä määrällä.  

Negatiivisten päästöjen tekniikoiden edistämiseen tarvitaan rohkeampia tavoitteita ja vahvempia kannustimia  

Tiedonanto tunnistaa tarpeen sitoa EU:ssa merkittäviä määriä hiiltä vuosisadan puoliväliin mennessä teknisin keinoin joko tuotteisiin (CCU) tai pitkäaikaisiin varastoihin (CCS). Esitetyt tavoitteet ja ennen kaikkea toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä suhteessa haasteen suuruuteen ja kiireellisyyteen.  

Sitra muistuttaa, että tehdäkseen reilun osuutensa ilmastokriisin ratkaisemisesta Euroopan unionin tulisi leikata päästöjä nykytavoitteita enemmän ja nopeammin (6). Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen näkökulmasta päästövähennyksen vuodelle 2030 tulisi olla vähintään 65 prosenttia (7) ja ilmastoneutraalius tulisi saavuttaa EU:n alueella jo vuoteen 2040 mennessä (8). Jos EU:n tavoitteita tiukennetaan paremmin vastaamaan reilua osuuttamme 1,5 asteen mukaisista päästövähennyksistä, tarve hiilen sidonnalla tuotetuille negatiivisille päästöille vastaavasti kasvaa ja aikaistuu.  

Tiedonanto asettaa oikeansuuntaiset tavoitteet siihen, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa sidottaisiin teknisin keinoin ilmakehästä pysyvästi viisi megatonnia hiilidioksidia ja vähintään viidennes kemianteollisuuden käyttämästä hiilestä tulisi kestävistä, ei-fossiilista lähteistä. Tavoitteet ovat kuitenkin vain suuntaa antavia (aspirational), eivät sitovia.   

Tiedonannon alaviitteessä mainitaan, että bioperäisen hiilen talteenotto ja varastointi energiantuotannon yhteydessä (BECCS) voisi hyötyä kannustimista EU:n päästökaupan alla. Nykyään kauppa kyllä palkitsee päästöjen estämisestä, mutta ei negatiivisten päästöjen tuottamisesta.  

Suomen tulee ajaa EU:ssa riittäviä taloudellisia kannustimia negatiivisten päästöjen tuottamiselle joko päästökaupassa tai muuten. Suomessa bioperäisen hiilen määrä pistelähteistä on EU:n toiseksi suurin (9), joten meillä on Euroopan parhaimpiin kuuluvat mahdollisuudet BECCS:in hyödyntämiseen.  

Tarve tiedonannossa kuvatulle hiilensidonnan sääntelykehikolle on polttava. Komission ehdottamaa lähestymistapaa aloittaa työ unionin sisäisten hiilensidontatoimien ohjaamisesta voi pitää tervetulleena ja perusteltuna. 

Keskeiset huomiot 

• Suomessa ja Euroopassa luonnon nieluja tulee vahvistaa merkittävästi ja ottaa käyttöön uusia hiiltä sitovia teknisiä ratkaisuja. 
• Sääntelykehikkoa ja kannustimia hiilensidonnan edistämiseksi pitää vahvistaa. 
• Luonnon nielujen osalta kompensaatioksi hyväksyttävien päästövähennysten tai hiilensidonnan tulee olla todellisia, mitattavissa, pysyviä ja lisäisiä. 
• Suomen tulisi ajaa EU:ssa rohkeita tavoitteita negatiivisten päästöjen tekniikoiden edistämiseen sekä riittäviä taloudellisia kannustimia negatiivisten päästöjen tuottamiselle. 

Viittaukset  

(1) Kansallisesti Suomen tulisi kohdentaa ympäristökorvausjärjestelmän tukia vaikuttavimpiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin, esimerkiksi säätösalaojituksen ja kosteikon hoitoon sekä hiiltä sitoviin viljelykäytäntöihin, kuten kerääjäkasveihin, viherlannoitusnurmiin ja saneerauskasveihin. 

(2) Suomessa tähän huoleen on vastannut esimerkiksi S-Pankki, joka on ryhtynyt tarjoamaan sijoituskohteeksi Uudistava Maatalous -rahastoa.  

(3) Baltic Sea Action Groupin koordinoima Carbon Action -hanke edistää tapoja, joilla voidaan vauhdittaa hiilen varastoitumista peltomaahan sekä todentaa varastoituminen tieteellisesti. Sitra on rahoittanut Carbon Action -pilottia vuosina 2017–2019. 

(4) Uudistavan viljelyn e-opisto on julkaistu vuonna 2021. Sitra on rahoittanut kurssin tuottamista. 

(5) Nurmi & Ollikainen (2019) 

(6) Sitra (2016); Climate Analytics (2016)  

(7)Sitran vuonna 2016 Climate Analyticsillä (Climate Analytics 2016) teettämässä selvityksessä EU:n oikeudenmukaiseksi päästövähennystavoitteeksi määritettiin vuodelle 2030 keskimäärin 75 % (koko haarukka: 49–105 %) ja vuodelle 2050 keskimäärin 164 % (86–216 %). YK:n ympäristöohjelma (UNEP 2019) arvioi, että maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen vaatisi globaalien päästöjen leikkaamista keskimäärin 7,6 % vuosittain välillä 2020–2030. EU:n osalta tämä tarkoittaa noin 68 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. 

(8) Suomen ilmastopaneeli (Ollikainen ym. 2019) on haarukoinut EU:n hiilineutraaliusvuotta oikeudenmukaisuuteen, maksukykyyn ja historialliseen vastuuseen perustuvalla lähestymistavalla. Analyysin perusteella Euroopan unionin tulisi saavuttaa hiilineutraalius jo 2030-luvun kuluessa. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportin (IPCC 2018) mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on mahdollista rajata 50 prosentin todennäköisyydellä 1,5 asteeseen, jos globaalit päästöt saadaan nollaan vuoteen 2050 mennessä. Todennäköisyyttä voidaan kasvattaa 66 prosenttiin ajamalla globaalit päästöt alas vuoteen 2040 mennessä. EU:n osuuden päästövähennyksistä tulisi olla globaalia keskitasoa korkeampi. 

(9) Rosa ym. (2021) 

Lähteet  

• Baltic Sea Action Group (2022): Carbon Action. https://carbonaction.org/fi/etusivu/ 
• Climate Analytics (2016): What does the Paris Agreement mean for Finland and the European Union? https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/What_does_the_Paris_climate_agreement_mean_for_Finland_and_the_European_Union.pdf  
• IPCC (2018): Global Warming of 1.5 C. Special Report. https://www.ipcc.ch/sr15/ 
• Nurmi & Ollikainen (2019): Kohti hiilipörssiä? Suomessa esitetyt hiilipörssiin liittyvät aloitteet tutkimuskirjallisuuden ja kansainvälisten kokemusten valossa.  
• Ollikainen ym. (2019): An approach to nationally determined contributions consistent with the Paris Climate Agreement and climate science: Application to Finland and the EU. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/10/Finlands-globally-responsible-contribution_final.pdf 
• Rosa ym. (2021): Assessment of carbon dioxide removal potential via BECCS in a carbon-neutral Europe. Energy & Environmental Science, issue 5, 2021. https://pubs.rsc.org/en/content/articlelanding/2021/ee/d1ee00642h#!divAbstract 
• S-Pankki (2021): S-Pankki Uudistava Maatalous A. https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-uudistava-maatalous-a 
• Sitra (2016): Suomi ei yllä Pariisin ilmastotavoitteisiin nykyisillä päästösitoumuksilla. Uutinen. https://www.sitra.fi/uutiset/suomi-ei-ylla-pariisin-ilmastotavoitteisiin-nykyisilla-paastositoumuksilla/ 
• Sitra (2019): Pellot hiilinieluiksi: Carbon Action -pilotti. Hankesivu. https://www.sitra.fi/hankkeet/carbon-action-pilotti/ 
• Sitra (2021): Uudistavan viljelyn e-opisto. Hankesivu. https://www.sitra.fi/hankkeet/uudistavan-viljelyn-e-opisto/ 
• UNEP (2019): Emissions Gap Report 2019.