Talouden tulevaisuus voidaan kirjoittaa uusiksi

Tulevaisuusajattelu lähtee liikkeelle siitä, että on monia tulevaisuuksia. Julkisessa keskustelussa niitä pääsee esiin kuitenkin vain rajallinen määrä.

Talouden tulevaisuudesta keskustellaan selvityksemme mukaan Suomessa lyhytjänteisesti, kapea-alaisesti ja vakiintuneisiin oletuksiin perustuen. Iso kuva ja näkemykselliset tai rohkeat avaukset puuttuvat. Ympäristöaiheita lukuun ottamatta mediakeskustelua hallitsevat lähinnä pankkiekonomistit, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä talouspolitiikan kysymyksissä myös johtavat poliitikot.

Taloutta koskevassa keskustelussa tulevaisuusvalta on siten keskittynyttä.

Tulevaisuusvallassa on kyse siitä, kuka pääsee määrittämään tulevaisuudennäkymiä ja osallistumaan aiheesta käytävään keskusteluun: Mitä tulevaisuudesta sanotaan? Kenen tulevaisuuksista puhutaan ja millaisille oletuksille näkemykset perustuvat? Lue lisää tulevaisuusvallasta Sitran muistiosta.

Talouskeskusteluun on viime vuosina noussut yhä enemmän ääniä, jotka haastavat vakiintuneina pidettyjä totuuksia ja hahmottavat uudenlaista, reilua ja kestävää taloutta. Samalla syntyy uutta, kerronnallista tulkintaa taloudesta eli talouden narratiiveja. Narratiivien voidaan ajatella olevan kuin maaperää, josta yksittäisiin tapahtumiin liittyvät tarinoiden puut kasvavat.

Tyypillisissä talouden trendejä käsittelevissä raporteissa keskitytään talouden toimintaan ja rakenteisiin. Narratiivit ja syvälliset taloutta ohjaavat ajattelutavat jäävät tällöin piiloon. Narratiivin muutosta ei yleensä tunnisteta trendinä, jolloin tulevaisuuden ennakoinnin kannalta oleelliset seikat jäävät helposti huomaamatta.

Kestävä ja vaikuttava sosiaalinen muutos vaatii vallitsevan narratiivin muutosta, mikä ei ole helppoa. Se on silti mahdollista. Muutos edellyttää nykyisten oletusten ja valtarakenteiden tunnistamista ja haastamista sekä toivottujen tulevaisuuden vaihtoehtojen kuvaamista.

Talouden uudistaminen on kuin jälleenrakentaisi laivaa avomerellä. Olemme kuin merimiehiä, jotka avomerellä joutuvat rekonstruoimaan laivansa, mutta eivät koskaan voi aloittaa alusta pohjasta. Alus voidaan muotoilla kokonaan uudeksi, mutta vain asteittaisella jälleenrakentamisella.

Otto Neurath, 1973

Kun talouden laivaa muotoillaan uudeksi, tarvitaan kriittistä pohdintaa ja toivottavien tulevaisuuksien kuvittelua. Ilman käsitystä siitä, millaisten oletusten ja narratiivien varaan tulevaisuutta tulisi rakentaa talouden laivaa saatetaan korjata tavalla, jolla sen merikelpoisuus tulevaisuuden vesillä lopulta vain heikkenee. 

Tulevaisuuden ennakoinnin näkökulmasta pyrkimyksenä ei ole tarjota valmiita ratkaisuja, ennustuksia tai politiikkasuosituksia taloudesta. Tavoitteena on sen sijaan avartaa ajattelua tulevaisuuden taloudesta ja mahdollisista tulevaisuuskuvista, haastaa oletuksia ja herättää lukija pohtimaan, millaisille periaatteille, ajattelumalleille ja käytännöille tulevaisuuden talous voisi perustua.

Talous ei uudistu toivotunlaiseksi kertaheitolla. Monet jo tehdyt ratkaisut ja niihin liittyvät polkuriippuvuudet kaventavat toimintamahdollisuuksia ainakin lyhyellä aikavälillä.

Olipa kerran hallitseva kertomus taloudesta – mitä muuta voisi olla?

Kutsuimme avoimen haun pohjalta 28 asiantuntijaa yhteiskunnan eri aloilta mukaan Talouden monet tulevaisuudet -työpajasarjaan, jonka tavoitteena oli haastaa talouteen liitettyjä vakiintuneita oletuksia sekä kannustaa nykyistä monipuolisempaan keskusteluun talouden tulevaisuuksista.

Työn tuloksena syntyi viisi narratiivia eli tulkinnallista selitystä sekä talouden vanhoista että uusista tarinoista. Ne on kirjoitettu tulevaisuusnäkökulmasta. Kyse on eräänlaisesta tulevaisuuden historiankirjoituksesta: Millä tavalla tätä meidän aikaamme kuvattaisiin tulevaisuudesta käsin? Aiheidensa puolesta narratiivit kytkeytyvät Sitran megatrendien viiteen näkökulmaan, jotka ovat talous, ihminen, luonto, valta ja teknologia.

Narratiiveihin kannattaa suhtautua esimerkkeinä siitä, miten tulevaisuustyökaluja voi ja kannattaa hyödyntää talouden vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteluun. Tarkoituksena on herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjota valmiita vastauksia. Lukija voikin miettiä, tunnistaako itse narratiiveissa kuvattuja asioita: Ovatko ajatusmallit tuttuja ja itsellä käytössä? Entä miltä tuntuisi haastaa niitä? Haastamisen tueksi narratiiveista löytyy joukko mitä jos -kysymyksiä.

Narratiiveja työstettiin vaihtelevissa kokoonpanoissa ryhmätöinä. Ne eivät välttämättä vastaa yksityiskohdiltaan jokaisen osallistujan näkemystä, eivät myöskään Sitran kantaa.

Tunnistatko nämä viisi tarinaa?

1. Olipa kerran vauhtisokea talous. Miten tarina jatkuu?
   Yhteiskunnat ympäri maailmaa vannoivat aiemmin jatkuvan talouskasvun nimeen. Myös ympäristöongelmat pyrittiin ratkaisemaan vihreän kasvun reseptillä. Kestävä kasvu ei kuitenkaan onnistunut kompensoimaan talouden alati kiihtyvistä rattaista aiheutuvia haittoja. Tämä pakotti pohtimaan, millainen taloutemme olisi, jos se kasvaisi laadullisesti, eikä niinkään määrällisesti?
2. Olipa kerran alaspäin valuva vauraus. Miten tarina jatkuu?
   Talouskasvu nosti aikoinaan miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä. Vaikka vauraus kasaantui rikkaimmille, ”valumaefekti” mahdollisti sen valumisen myös köyhemmille. Tämä vähensi absoluuttista köyhyyttä, muttei eriarvoistumista. Vähitellen alettiin kysyä, taittuuko eriarvoisuus talouden kakkua kasvattamalla, jakamalla ja murustamalla? Mitä ylipäätään on vauraus ja miten sitä jaettaisiin reilummin?
3. Olipa kerran ylemmyydentunto ympäristöstä. Miten tarina jatkuu?
   Vihreästä kullasta ja tuhansista järvistä tunnettu Suomi perusti pitkään taloudellisen hyvinvointinsa luonnonvarojen käyttöön. Hyvään pyrittiin vilpittömästi, mutta samalla sorruttiin ”kestäväksi selittämiseen” – ajateltiinhan, että suomalaisilla on aivan erityinen luontosuhde. Muutosta joudutti nöyrempi suhde kansallisiin saavutuksiin luonnonvarojen käytössä. Taloudellisen toiminnan painopiste siirtyi luonnon hyödyntämisestä yhteistyöhön luonnon kanssa.
4. Olipa kerran talouden ylivalta. Miten tarina jatkuu?
   Kestävyyssiirtymän nimeen vannoivat ennen lähes kaikki, vaikka sitä pidettiin kalliina ja vaikeasti toteutettavana. Uuden talousmallin hahmottelijat sotkeutuivat helposti perinteisiä rakenteita ylläpitävään keskittyneen vallan verkkoon. Muutosta vauhditettiin kysymyksillä uudenlaisesta vallanjaosta ja taloudellista demokratiasta, jotka kannustaisivat yhteistyöhön ja jakamiseen vallan keskittämisen sijasta.
5. Olipa kerran rajaton teknologiausko. Miten tarina jatkuu?
   Aikoinaan uskottiin, että taloutta vahvistava teknologian ja innovaatiot pelastavat ihmiskunnan, kuten aina ennenkin. Ajateltiin, että digitalisaatio mahdollistaa aineettoman talouskasvun. Teknologian vaikutukset luontoon ja ihmisiin nähtiin kuitenkin liian kapeasti. Muutos vauhdittui vasta, kun näkökulma laajeni ja alettiin kysyä, miten teknologia voisi edistää reilua ja kestävää hyvinvointia?

Tunnista talouden narratiiveja ja vaikuta niihin

Talouden tulevaisuutta ei vielä ole olemassa, joten se voi olla yllätyksellinen ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Mitä rohkeammin ja monipuolisemmin keskustelemme taloudesta, sitä paremmat edellytykset meillä on menestyä tulevaisuudessa. Vallitsevien oletusten haastaminen ja tulevaisuuden kuvittelu on tähän hyvä lähtökohta.

Sitra on julkaissut ohjeistuksen siitä, miten edellä kuvattua CLA-menetelmää voi käyttää vallitsevien oletusten haastamiseen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien rakentamiseen omassa kontekstissaan. Se löytyy täältä.

Tulevaisuuden kuvittelu tai vaihtoehtoisten ideoiden olemassaolo ei vielä itsessään johda narratiivien muutokseen. Siihen tarvitaan myös läsnäoloa ja näkyvyyttä julkisessa keskustelussa, laajojen yleisöjen osallistamista, uskottavuuden ja luottamuksen rakentamista, tehokasta viestintää, uusien ajattelutapojen viemistä käytäntöön sekä laajempaa kansalaisyhteiskunnan järjestäytymistä ja kollektiivista yhteistyötä.

Työpajasarjan osallistujat kiteyttivät kahdeksan vinkkiä kaikille narratiivien muuttamisesta kiinnostuneille. Vinkit on listattu alla ja niitä kuvataan perusteellisemmin tässä artikkelissa.

1. Tiedosta kuka puhuu ja mistä näkökulmasta.
2. Tarjoa medialle tuoretta ajattelua ja uusia haastateltavia.
3. Tarjoa positiivisia visioita ja turvallisia tiloja.
4. Kehystä, kiteytä, toista ja yhdistele rohkeasti.
5. Kytke keskustelu tietoon ja konkretiaan.
6. Ole kriittinen myös omille kertomuksillesi.
7. Mobilisoi uuden ajattelun verkostoja ja edistä yhteistyötä.
8. Vie keskustelua eteenpäin rohkeasti mutta kärsivällisesti. Narratiivit muuttuvat hitaasti.

Talouden tulevaisuutta ei vielä ole olemassa. Se voi olla yllätyksellinen ja siihen on mahdollista vaikuttaa.