julkaisut

Mitä trendiraportit kertovat talouden suunnasta?

Talouden tulevaisuus voi näyttää sekavalta ja epävarmalta. Tämä julkaisu kokoaa yhteen, mitä viimeaikaiset trendiraportit visioivat talouden suunnasta. Tarkastelun viitekehyksinä toimivat luonto, teknologia, valta ja ihmiset. Pohdimme niiden ennakoituja kehityskuluja ja sitä, miten ne vaikuttavat talouteen ja päinvastoin. Entä mitä trendiraportit jättävät katveeseen ja millaista tulevaisuusvaltaa niihin kätkeytyy?

Kirjoittajat

Ines Gullichsen

Ylitarkastaja, Valtiontalouden tarkastusvirasto

Eeva Hellström

Johtava asiantuntija, Talouden tulevaisuus

Julkaistu

1. Johdanto

Viimeaikaiset kriisit ja yllätysten aika ovat lisänneet ennakoinnin tarvetta ja kysyntää. Tässä trendikatsauksessa vedetään yhteen, mitä viimeaikaisissa trendiraporteissa sanotaan talouden suunnasta. Tarkoituksena on syventää Sitran vuonna 2023 julkistaman megatrendipäivityksen kuvaa talouden tulevaisuudesta. Talous kytkeytyy elämässämme tavalla tai toisella lähes kaikkeen – luontoon, teknologiaan, valtaan ja ihmisiin. Tästä syystä talouden tulevaisuutta tarkastellaan ensisijaisesti näiden kontekstien kautta.

Yllätysten aika muovaa talouden tulevaisuutta

Vuoden 2023 alkaessa yhteiskuntia ajaa muutokseen moni perustavanlaatuinen ilmiö. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sysäsivät liikkeelle sarjan muutosvoimia, joista kouriintuntuvia ovat muun muassa yleisen elinkustannustason nousu sekä huoli energiajärjestelmien kantokyvystä ja sähkön hinnan noususta. Ihmiskuntaa haastavat myös hitaammin kehittyvät, mutta vaikutukseltaan jopa vakavammat kriisit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.

Globaalisti vaikuttavat muutosvoimat ovat tuoneet korostuneesti esiin nykyisen talousmallimme haavoittuvuuksia. Kasautuneet kriisit ja geopoliittisten jännitteiden kiristyminen ovat paljastaneet globaalien arvoketjujen haurauden, synnyttäneet protektionistista liikehdintää ja saaneet valtiot tavoittelemaan paikallisempia toimitusketjuja. Myös nopea teknologinen kehitys vaikuttaa talouden kehitykseen muovaamalla työn ja vapaa-ajan suhdetta, kaupankäynnin tapoja, talouden keskeisiä raaka-aineita ja niiden saatavuutta sekä jakamalla uudelleen valtaa.

Lopulta muutosvoimien keskiössä on kuitenkin ihminen. Eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien kasvu, länsimaisten yhteiskuntien ikääntyminen sekä globaali sopeutuminen ekologisen kestävyyskriisin jo aiheuttamiin muutoksiin kiihdyttävät keskustelua talouden suunnasta. Hyvinvoinnin haasteet ovat olennaisilta osin myös talouden perustan haasteita.

Kriisit ja yllätysten aika ovat lisänneet ennakoinnin ja sen myötä myös trendiraporttien kysyntää. Trendiraportit ovat katsauksia tulevaisuuteen vaikuttavista ilmiöistä. Niiden tavoitteena on tukea yrityksiä ja päätöksentekoa hahmottamalla oleellisia kehityskulkuja sekä tunnistamalla mahdollisuuksia ja uhkia. Trendiraportteja on paljon, ja eri tahot laativat niitä monesta eri näkökulmasta. Ne antavat kuvan siitä, millaisia muutoksia on käynnissä ja luovat kuvia mahdollisista tulevaisuuksista. Yllätysten aika on kuitenkin ristiriitaisuuksien ja epäjatkuvuuksien myötä vaikeuttanut muutosten hahmottamista.

Tässä trendikatsauksessa vedetään yhteen, mitä viimeaikaisissa trendiraporteissa sanotaan talouden tulevaisuudesta, millaisena talous esitetään ja miten sitä lähestytään. Katsauksessa pyritään myös tunnistamaan, mikä jää vähemmälle huomiolle.

Megatrendit auttavat hahmottamaan talouden tulevaisuutta

Tämän trendikatsauksen tavoitteena on muodostaa kuva siitä, millaisia talouteen vaikuttavia muutosvoimia yleisesti käytetyt kansainväliset trendiraportit tunnistavat ja miten ne näitä muutoksia kuvaavat. Katsauksessa ei pyritä listamaan kaikkia talouden tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, vaan ennen kaikkea hahmottamaan kokonaiskuvaa, jonka trendiraportit rakentavat.

Trendien kuvauksissa on välttämätöntä tehdä valintoja ja rajauksia. Yksikään tarkastelluista raporteista ei kata kaikkia talouteen liittyviä ilmiöitä. Tästä nousee tarve tarkastella kriittisesti myös trendiraportteja ja niiden taustalla vaikuttavia oletuksia − sitä, mitä niissä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Trendiraporteissa on aina jokin taustaintressi ja valittu näkökulma, ja ne kuvastavat aina julkaisuaikaansa. Pyrimme siksi suhtautumaan uteliaan kriittisesti siihen, mitä ne sanovat.

Tämän katsauksen lähtökohtana ja rakenteena hyödynnetään Sitran tammikuussa 2023 julkaiseman megatrendipäivityksen (Dufva & Rekola 2023) tapaa jäsentää trendejä. Megatrendeillä tarkoitetaan laajoja, useista muutoksista koostuvia kehityskulkuja, joiden avulla voidaan ymmärtää nykyistä yllätysten aikaa ja suunnata katseita pidemmälle tulevaisuuteen. Megatrendit ovat ennen kaikkea sellaisia muutoksia, joita emme voi ohittaa. Muutokset ovat kuitenkin siitä mielenkiintoisia kehityskulkuja, että niiden lopputulosta ei ole määrätty ennalta.

Keskinäisriippuvaisessa ja kytkeytyneessä maailmassa muutokset eivät myöskään tapahdu irrallaan toisistaan. Sitran megatrendit 2023-raportissa muutosten kokonaiskuva rakentuu viiden toisiinsa monin tavoin kytkeytyvän kehityskulun kautta, joita ovat:

  1. Luonnon kantokyky murenee
  2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
  3. Demokratian kamppailu kovenee
  4. Kilpailu digivallasta kiihtyy
  5. Talouden perusta rakoilee

Keskitymme tässä trendikatsauksessa viidenteen megatrendiin eli talouden perustan rakoilemiseen. Tarkastelun lähtökohtana on havainto, että sekä talouskehityksessä itsessään että kaikissa muissa megatrendeissä on lukuisia ilmiöitä ja kehityskulkuja, jotka haastavat taloutta uudistumaan.

Trendikatsaus on rakennettu käymällä läpi kansallisia ja kansainvälisiä (mega)trendiraportteja vuosilta 2020–2023. Lukuisat maailmalla säännöllisesti julkaistavat, talouskehitykseen keskittyvät katsaukset ja ennusteet on kuitenkin jätetty tämän aineiston ulkopuolelle.

Näihin lähteisiin perustuen katsauksessa listataan esimerkkejä ilmiöistä, joiden esitetään kytkeytyvän talouteen nyt ja tulevaisuudessa. Näiden lisäksi trendiraporteissa on saattanut olla kuvattuna trendejä, joiden voidaan olettaa kytkeytyvän talouteen, vaikka näiden kytkentää ei ole tuotu raporteissa selkeästi esiin. Niitä ei silloin ole otettu tähän katsaukseen mukaan.

Taloutta ja siihen kytkeytyviä muutoksia tarkastellaan tässä globaalilla tasolla, vaikka useimmat käyttämämme trendiraportit tulkitsevatkin maailmaa länsimaisesta viitekehyksestä käsin. Tällainen lähestymistapa on monin tavoin relevantti tarkastelutapa myös Suomessa, sillä esimerkiksi muutokset globaaleissa arvoketjuissa, valtioiden velkaantuminen, luontopääoman hupeneminen, muuttoliikkeet ja väestön ikääntyminen ovat myös Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja.

Talouden muutosta on tarpeen tarkastella kokonaisuutena

Pitkien trendilistojen maalaama kuva tulevaisuuden muutoksista saattaa näyttää uuvuttavalta ja vaikeasti hahmotettavalta. Trendit hahmottuvat helpoimmin silloin, kun niitä kuvataan useammasta trendistä koostuvina laajempina kokonaisuuksina. Yksittäisiä trendejä oleellisempaa onkin yleensä ymmärtää, mihin laajempaan kokonaisuuteen ne liittyvät ja miten ne linkittyvät sekä toisiinsa että muihin trendeihin.

Trendiraporteissa on aina jokin taustaintressi ja valittu näkökulma.

Monissa trendiraporteissa trendejä kuvaillaan tyypillisesti sellaisten kontekstien kautta, kuten luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. On kuitenkin olennaista tunnistaa, että trendit ilmenevät useimmiten yhtä aikaa useammassa kontekstissa. Tässä trendikatsauksessa talouden muutokseen kytkeytyvät trendit on koottu pääasiassa neljän keskeisen kehityssuunnan alle (Kuva 1):

  1. Kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen.
  2. Teknologia muuttaa valtaa, omistajuutta ja kauppaa.
  3. Geopolitiikan jännitteet määrittävät globaalin markkinan.
  4. Hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät jakaannu tasan.
Kuva 1. Talouden muutokseen kytkeytyvät trendit sekä laajemmat kehityssuunnat ilmenevät eri kontekstien välisessä tilassa.

Trendien jaottelu näiden neljän kehityssuunnan alle ei ole yksiselitteistä, sillä monet trendit liittyvät useampaan kehityskulkuun. Tässä kiteytyy mutkikkaiden ilmiöiden perusluonne, jossa (melkein) kaikki vaikuttaa (melkein) kaikkeen, eikä suoraviivaisia rajauksia ilmiöiden syistä ja seurauksista voida tehdä. Tästä syystä taloutta tarkastellaan pääasiassa muiden kontekstien kautta, joskin trendiraportit tunnistavat myös talouskehityksen omana kontekstinaan.

Seuraavassa luvussa (luku 2) talouteen kytkeytyviksi tunnistetut trendit kuvataan ensin yleisellä tasolla, minkä jälkeen ne kootaan yhteen kokonaiskuvaa rakentavaksi taulukoksi. Taulukossa listatut trendit on avattu tarkemmin katsauksen liitteessä.

Trendien kokonaiskuvaa arvioidaan tämän jälkeen siitä näkökulmasta, minkä luonteisiin trendeihin trendiraportit tyypillisesti keskittyvät (luku 3). Tässä yhteydessä trendiraporttien muodostamaa kuvaa talouden tulevaisuudesta täydennetään Sitran megatrendipäivityksessä (Dufva & Rekola 2023) tunnistetuilla trendeillä.

Lopuksi raportit keskeiset havainnot kootaan yhteen sekä arvioidaan, millaiseen maailmankuvaan trendiraportit talouden tulevaisuuden osalta perustuvat, miten trendiraporteissa käytettyä tulevaisuusvaltaa voidaan haastaa ja mitä trendiraportteja lukiessa kannattaa silloin pitää mielessä (luku 4).

2. Talous trendien pyörteissä

Trendiraportit maalaavat kuvaa tulevaisuudesta, jossa kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen. Samaan aikaan teknologia muuttaa valtaa, omistajuutta ja kauppaa, ja geopolitiikan jännitteet määrittävät globaalin markkinan. Siinä missä luontoon, teknologiaan ja valtaan liittyvät kehityskulut määrittävät trendiraporteissa talouden tulevaisuutta, ihmiset näyttävät jäävän niissä talouskehityksen jalkoihin, kun hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät muutosten paineessa jakaannu tasan.

Tässä luvussa kuvatut kehityskulut on esitetty tarkemmin raportin liitteessä.

Kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen

Nykyinen talousjärjestelmämme ei ole luonnon ja ihmisten kannalta kestävä. Ekologinen kestävyyskriisi ja maapallon kantokyvyn rajojen ylittäminen ovat niin perinpohjaisia muutosvoimia, että ne määrittävät kokonaisvaltaisesti taloutemme ja tulevaisuutemme suunnan.

Ilmastokriisi edellyttää talouden perustavanlaatuista muutosta. Ihmisten toiminnan aiheuttamien päästöjen saaminen tasapainoon päästöjä sitovien nielujen kanssa, eli niin kutsuttu nettonolla, on välttämätöntä. Nollapäästöjen maailmaan pääsemiseksi energiajärjestelmän tulee muuttua kokonaan, niin energian tuotannon, kuljetuksen, varastoinnin kuin kulutustapojen osalta. Muutoksella fossiilisista energiajärjestelmistä uusiutuviin energiajärjestelmiin on kiire. Pariisin ilmastokokouksen ilmastotavoitteissa ei kuitenkaan ole edetty sovitusti, mikä johtuu niin aikataulusta, keinoista kuin poliittisista rajoitteista (World Economic Forum 2023a, The National Intelligence Council 2021, Moisio & Tynkkynen 2020).

Olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen palveluista. Maailman talousfoorumin arvion (World Economic Forum 2020) mukaan yli puolet globaalista BKT:sta on suoraan riippuvainen luonnosta. Vaikka tunnemme monia globaalin talouden luontoon kohdistamia rasitteita, ne ovat yhä aliarvioituja ja luontopääomamme hupenee jatkuvasti. Tarvitsemme siirtymää luontopositiiviseen maailmaan, jossa luontoa on tulevaisuudessa sekä laadullisesti että määrällisesti enemmän kuin tänään (Hurd ym. 2023).

Havahtuminen ekologisen kriisin haasteisiin on vahvistanut trendejä, joilla ympäristömuutokseen ja sen vaikutuksiin yritetään löytää ratkaisuja. Kierto- ja jakamistalouden kasvu sekä pyrkimys ilmastoneutraaliin toimintaan kasvattavat kysyntää ja avaavat laajoja markkinamahdollisuuksia. Edelläkävijäyritykset pyrkivät vahvistamaan kilpailukykyään valmistamalla tai tarjoamalla kestäviä hyödykkeitä. ”Vihreä rahoitus” kiihdyttää niin ikään vihreää kasvua. Samaan aikaan luontoa vahvistava talouden ohjaus yleistyy.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta meidän on varauduttava konkreettisesti muuttuvaan ilmastoon ja ympäristöön. Luonnon palvelujen heikentyminen ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat äärisäät vaikuttavat olennaisesti talouden toimintaedellytyksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimiseksi useimpien maiden onkin mukautettava talouksiaan, infrastruktuuriaan ja palveluitaan. Muutosvaatimukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia.

Yhteiskuntien sopeutuessa ilmastonmuutoksen seurauksiin peltomaalla, makealla vedellä sekä maa-, meri- ja ilmayhteyksillä tulee olemaan uudenlainen painoarvo, mikä voi aiheuttaa jännitteitä maiden välisiin suhteisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset, ovat ne sitten fyysisiä, kuten äärisääolosuhteet, tai rakenteellisia, kuten siirtymä vähähiiliseen talouteen, voivat haastaa myös maailmanlaajuista rahoitusvakautta (The Centre for Strategic Futures 2021).

Teknologia muuttaa valtaa, omistajuutta ja kauppaa

Teknologian kehitys ei ole uusi ilmiö, mutta teknologian käyttökohteet ja merkitys globalisaatiolle, vallan jakautumiselle ja talouden kehitykselle ovat saaneet uusia merkityksiä.

Käynnissä oleva neljäs teollinen vallankumous on ennennäkemättömän laaja ja monimutkainen. Sen ytimessä ovat erilaiset nousevat teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka, esineiden internet sekä autonomiset ajoneuvot. Internetin seuraava vaihe (Web 3) eli lohkoketjut, metaversumi, datan määrän kasvu, avoimet rajapinnat ja hajautetut palvelut muuttavat tapaamme toimia tietoverkoissa (Dufva & Rekola 2023). Teknologia ja data sulautuvat enenevissä määrin osaksi arkeamme ja kaikkea toimintaamme. Digitaalisen ja fyysisen maailman rajat hämärtyvät, mikä vaikuttaa olennaisesti sekä talouteemme että koko tapaamme elää.

Tulevina vuosikymmeninä teknologinen kehitys tulee vaikuttamaan ratkaisevasti moniin ihmiskunnan ja erityisesti kehittyneiden maiden ongelmiin. Esimerkiksi ikääntyvät yhteiskunnat, ilmastonmuutos ja matala tuottavuuskasvu ovat kehityskulkuja, joihin teknologiasta haetaan ratkaisuja (The National Intelligence Council 2021). Myös yhteiskuntien resilienssiä pyritään vahvistamaan teknologiainvestoinnein. Etsiessään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin valtiot voivat toimia ankkurisijoittajina ja herätellä sitä kautta myös muiden sijoittajien kiinnostusta sellaisiin teknologioihin, joilla on suurin potentiaali tulevaisuuden markkinoilla (World Economic Forum 2023b).

Teknologia ja digitalisaatio muuttavat talouden rakennetta. Datataloudessa on merkittäviä kasvuodotuksia ja osa yhä suurempi osa arvoluonnista muodostuu verkossa. Lohkoketjut mahdollistavat kryptovaluuttoihin perustuvan hajautetun kaupankäynnin. Tuotantoa sijoittuu uudelleen, kun mittakaava- ja työvoimaetujen merkitys vähenee ja verkkokaupan kasvu avaa uusia markkinoita myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Samaan aikaan superyritykset jatkavat talouden globalisaation vetureina, kun joidenkin toimialojen rakenne muuttuu enemmän oligopoleja ja lähes monopoleja suosiviksi (The National Intelligence Council 2021).

Talous sopeutuu valtapolitiikan jännitteisiin

Erot valtioiden välillä sekä niiden sisällä kasvavat useista eri syistä. Jo yksistään maailman muuttuva väestörakenne kärjistää sekä maiden välisiä että maiden sisäisiä eroja ja mahdollisuuksia niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Lisäksi viimeaikaiset kriisit, kuten pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat kasvattaneet globaaleja valtapolitiikan jännitteitä. Globaalisti kiistellään myös digitaalisesta vallasta, eli siitä, kuka kerää ja hyödyntää dataa, digimaailman pelisäännöistä, teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista (Dufva & Rekola 2023). Yhdessä nämä muutokset vaikuttavat siihen, että globaalin talouden vanhat lainalaisuudet eivät mutkikkaassa ja yllätyksellisessä valtapolitiikan toimintaympäristössä enää päde.

Globaalien jännitteiden keskellä talouden rakenne ja arvoketjut muuttuvat. Valtioiden välisten huomattavien keskinäisriippuvuuksien ja monimutkaisten suhteiden vuoksi yritysten toimitusketjut ovat herkkiä häiriöille. Monet toimijat suosivat tällöin kotimaista tuotantoa ja toimitusketjuja. Samaan aikaan sähköisessä kaupankäynnissä tarvittavien alustateknologioiden käyttö muuttaa maiden välisiä taloudellisia yhteyksiä sekä kykyä tarjota palveluita yli rajojen palveluja.

Protektionismin vahvistuessa nykyisiä yhteisiä kauppasopimuksia korvautuu kahdenvälisillä sopimuksilla ja kaupan rajoitukset saattavat heikentää kauppavetoista talouskasvua (The National Intelligence Council 2021). Nykyiset yhteiset kauppasopimukset eivät myöskään sovellu monille uusille aloille ja hyödykevirroille, kuten palveluille ja verkkokaupalle.

Koordinoitu globaali yhteistyö on haasteista, ja suljettujen talouksien vaikutusvalta kasvaa erityisesti Kiinan johdolla (The National Intelligence Council 2021). Globaalin yhteistyön vahvistamisen rinnalla Euroopan unionissa pyritäänkin strategiseen autonomiaan, millä tarkoitetaan EU:n kykyä toimia strategisesti tärkeillä sektoreilla (Damen 2022).

Valtiot ja suuryritykset kilpailevat tieteen ja teknologian edistämisessä samaan aikaan, kun monen valtion liikkumatila on kaventunut esimerkiksi kasvaneen velan, kaupan rajoitteiden ja voimistuneen kilpailun seurauksena. Julkiset vaatimukset ja tarpeet eivät riittävästi kohtaa sen kanssa, mitä valtioilla on tarjota. Yhdessä nämä suuntaukset todennäköisesti siirtävät taloudellista vaikutusvaltaa laajemmalle joukolle toimijoita, kuten yksityisille yrityksille.

Hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät jakaannu tasan

Ikääntyvä väestö ja heikentyvä huoltosuhde, kasvava paine maahanmuutolle, kasvavat mielenterveyden ongelmat, muuttuva työelämä sekä eriytyneet mahdollisuudet vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ovat johtaneet monimutkaiseen vyyhtiin, jossa sekä hyvinvointia että sen seurauksena myös taloutta haastetaan monin tavoin. Ihmisten hyvinvointi liittyy erottamattomasti myös ympäristön hyvinvointiin.

Myös postnormaali aika, jota nyt elämme, haastaa hyvinvointiamme. Epävarmuus on lisääntynyt ja muutosten tahdin koetaan nopeutuneen. Eksistentiaaliset uhat haastavat ihmisten tulevaisuususkoa ja turvallisuudentunnetta. Ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ovat havahtumassa siihen, ettei paluuta vanhaan normaaliin ole. Erilaiset kriisit vaikuttavat aiempaa useammin myös toimeentuloon (World Economic Forum 2023a).

Mahdollisuudet reagoida muuttuvaan maailman eivät jakaannu tasan valtioiden, yhteisöjen ja yksilöiden kesken. Eriarvoisuus ilmenee monella tasolla, ja liittyy talouteen, yhteiskuntaan, osallisuuteen työelämässä, teknologiaan sekä kulttuuriin. Varallisuus keskittyy tietyille yksilöille, yrityksille ja alueille. Kehittyvien maiden keskiluokka kasvaa, kun taas kehittyneiden maiden keskiluokan asema saattaa olla uhattuna (Ahvenharju ym. 2021). Koronapandemia itse asiassa korosti ideologisia eroja poliittisissa vapauksissa ja ihmisoikeuksissa, varallisuuden jakautumisessa ja hallitusten roolissa ihmisten jokapäiväisessä elämässä (Future Today Institute 2022).

Käynnissä on myös suurin työelämän muutos vuosikymmeniin. Muutokset työelämässä ovat aiheuttaneet epävarmuutta, työvoimapulaa sekä hyvinvointivaltion heikentymistä. Yhteiskuntien muutokset ja teknologinen kehitys haastavat perinteisiä työmarkkinanormeja, jotka perustuvat virallisiin työntekijä-työnantajasuhteisiin, kiinteisiin työpaikkoihin ja vakaaseen työsuhteeseen. Keikkatalouden nousu on kiihdyttänyt sosiaalisen eriarvoistumista, kun yhteiskuntien tukijärjestelmät edellyttävät perinteistä työllistymisen tapaa. Teknologian edistysaskeleet voivat niin ikään olla haaste monen ihmisen elämälle ja toimeentulolle (The National Intelligence Council 2021).

Talous on sekä muutosten kohde että niiden lähde

Taulukkoon 1 on koottu trendiraporteista poimittuja, edellä kuvattuihin teemoihin liittyviä esimerkkejä talouteen kytkeytyvistä muutoksista. Kukin trendi on taulukossa luokiteltu sen mukaan, nähdäänkö talous muutosten kohteena vai lähteenä. Koska trendien maailmassa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”, jako talouteen muutosten lähteenä vs. muutosten kohteena ei ole yksiselitteinen. Joukossa onkin trendejä, jotka olisi perustellusti voitu luokitella johonkin toiseen kategoriaan tai jopa molempiin. Luokittelu on tehty sen pohjalta, kumman mukaisessa hengessä trendiraportit kyseistä trendiä tyypillisemmin kuvaavat.

Konteksti ja kehityssuuntaTalous muutosten kohteenaTalous muutosten lähteenä
Luonto:
Kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen
– Ilmastokriisi edellyttää talouden perustavanlaatuista muutosta.
– Ympäristöongelmat liikuttavat väestöjä ja uhkaavat toimeentuloa.
– Energiasiirtymällä on kiire.
– Irtikytkennän tarve kasvaa myös maankäytössä ja ruoantuotannossa.
– Vetovoimaa kestävästä kulutuksesta.
– Kiertotaloudesta tulee välttämättömyys.
– Luontoa vahvistava talouden ohjaus yleistyy.
– Rahoitus kiihdyttää vihreää siirtymää.
Teknologia:
Teknologia muuttaa valtaa, omistajuutta ja kauppaa
– Digitalisaatio kasvattaa markkinoita.
– Lohkoketjut muuttavat talouden rakenteita.
– Ilmasto- ja energiateknologioiden kehitys tähtää nettonollaan.
– Nousevien teknologioiden tutkimus- ja kehitystyö on vauhdikasta.
– Datataloudessa merkittäviä kasvuodotuksia.
– Tuotanto sijoittuu uudelleen.
– Teknologia-investoinnit vahvistavat resilienssiä.
– Superyritykset jatkavat talouden globalisaation vetureina.
Valta:
Talous sopeutuu valtapolitiikan jännitteisiin

– Globaali kilpailu digivallasta voimistuu.
– Strateginen autonomia täydentää globaalia yhteistyötä.
– Protektionismi vahvistuu.




– Globaalit tuotantoketjut hajautuvat.
– Globaaleissa toimitusketjuissa piilee riskejä.
– Palveluja myydään yli rajojen.
– Velkaantuminen luo hallinnan haasteita.
Ihmiset:
Hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät jakaannu tasan
– Talous väestönkasvun, väestöliikkeen ja ikääntymisen puristuksissa.
– Tulevaisuususko ja mielenterveys talouden haasteina.
– Osaaminen määrittää tuottavuutta.
– Eriarvoisuuden kasvu vaikeuttaa toimeentuloa.
– Työelämä ja ansaintatavat monipuolistuvat.



Taulukko 1. Esimerkkejä trendiraporteissa tunnistetuista, talouteen kytkeytyvistä trendeistä.

Osa trendeistä olisi perustellusti voitu luokitella johonkin toiseen kategoriaan tai jopa useampaan.
Taulukkoon kootut trendit on kuvattu tarkemmin raportin liitteessä. 

Esitellyt trendit näyttäytyvät eri kontekstien (luonto, teknologia, valta, ihmiset) kautta tarkasteltuna mittaluokaltaan, muutosvoimaltaan sekä muutossuunnaltaan keskenään erilaisina.

Luonto ja käynnissä oleva ekologinen kriisi tunnistetaan trendiraporteissa laajasti. Silloin, kun ekologista kriisiä käsitellään talouteen kytkeytyneenä ilmiönä, näkökulmana on useimmiten heikentyvän luonnonympäristön vaikutukset talouteen, mahdollisuudet ratkaista ekologista kriisiä talouden keinoin tai vihreän siirtymän tai siinä epäonnistumisen kustannukset. Talouden ja luonnon välisen suhteen osalta trendiraporteissa on tunnistettavissa pyrkimys siirtyä haasteiden tunnistamisesta ratkaisuihin. Ratkaisujen osalta trendiraporteissa viitataan usein energiamurrokseen ja kiertotalouteen. Talouden keinoin voidaan myös parantaa luonnon tilaa, mutta trendiraporteissa näkyy vasta vähän tästä inspiroituneita kehityskulkujen kuvauksia.

Teknologiaan ja sen kehitykseen kytkeytyvien trendien yleisvire on myönteinen, ja niiden nähdään vahvistavan erilaisiin uusiin teknologioihin pohjautuvia markkinoita. Erityisesti digitaaliset teknologiat sekä ilmasto- ja energiateknologiat tunnistetaan trendiraporteissa tulevaisuuden talouden muovaajina. Teknologian kehitys kasvattaa myös tarvetta sellaisiin lainsäädännön muutoksiin, jotka mahdollistavat erilaisia aineettomia palveluita. Teknologiamurroksen myötä voidaan odottaa muun muassa tuotannon uudelleensijoittumista samaan aikaan, kun teknologia-alan superyritykset jatkavat talouden globalisaation vetureina.

Vallan osalta trendiraportit luovat mielikuvan, jonka mukaan talous pyrkii ennen kaikkea sopeutumaan vallitseviin geopoliittisiin olosuhteisiin. EU:n pyrkimys strategiseen autonomiaan sekä monien maiden kasvava protektionismi ja pyrkimys vahvistaa lähituotantoa tai kehittää arvoketjuja globaaleja häiriöitä paremmin kestäviksi ovat esimerkkejä tästä. Kansallisella tasolla taas valtioiden kasvava velkaantuminen luo vallankäytölle uudenlaisia hallinnan haasteita.

Ihmisten ja talouden välisisiä kytkentöjä vaivaa trendiraporttien mukaan eräänlainen kielteisyyden kehä. Tarkastelluille raporteille on tyypillistä, että taloudella nähdään olevan lähinnä kielteinen vaikutus ihmisiin (esim. eriarvoistumiskehitys ja työelämän epävarmuus). Toisaalta väestössä ja hyvinvoinnissa tapahtuvilla muutoksilla (esim. ikääntyvät yhteiskunnat ja mielenterveyden ongelmat) nähdään pääasiassa kielteinen vaikutus talouteen.

Talouden ja luonnon välisen suhteen osalta trendiraporteissa on tunnistettavissa pyrkimys siirtyä haasteiden tunnistamisesta ratkaisuihin.

3. Miten syvällisiä muutoksia trendiraportit käsittelevät?

Trendiraportit nostavat esiin tunnettuja taloustrendejä, kuten talouskasvun epävarmuuden, tuottavuuden heikentymisen ja kasvavat valtionvelat. Raporttien pääpaino on kuitenkin siinä, miten luontoon, teknologiaan, valtaan ja hyvinvointiin liittyvät kehityskulut vaikuttavat talouden toimintaan ja rakenteisiin – sekä päinvastoin. Trendiraporteissa ei juurikaan tunnisteta talousajattelun tasolla tapahtuvia muutoksia.

Talouskehitys huomion keskipisteenä

Trendiraporttien tapaa käsitellä talouteen kytkeytyvä trendejä voidaan tarkastella niin kutsutun jäävuorimallin avulla (Kuva 2). Tasoja on kolme: 1) näkyvä muutos, 2) muutokseen vaikuttavat rakenteet ja prosessit sekä 3) taustalla olevat ajattelumallit.

Kuva 2. Jäävuorimalli talouteen kytkeytyvien trendien tarkasteluun sovellettuna. 

Jäävuorimallin mukaisesti näkyvimmät muutokset tapahtuvat jäävuoren huipulla meren pinnan yläpuolella. Julkinen talouskeskustelu edustaa hyvin sitä, mitä jäävuoren huipulla näkyy. Sitran julkaisemien media-analyysien (ks. Hellström 2022, Hämäläinen 2022) mukaan Suomessa taloudesta ja sen tulevaisuudesta käytävää mediakeskustelua hallitsee lyhyt aikajänne. Keskustelu on menneeseen katsovaa, kriisejä painottavaa ja talouskehitystä totutuin mittarein tarkastelevaa. Samalla talouden uudistaminen ja ristipölytys teknologisen kehityksen, sosiaalisten haasteiden, ympäristökysymysten sekä kulttuuristen muutosten kanssa jää heikoksi. Keskustelussa pääsevät ääneen lähinnä pankkiekonomistit, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä johtavat poliitikot.

Maailmalla julkaistaan säännöllisesti valtava määrä erilaisia talouskatsauksia, joiden tarkoituksena on arvioida käynnissä olevaa tai ennustaa tulevaa talouskehitystä esimerkiksi bkt:n kasvun, työllisyyden, tuottavuuden tai inflaation mittarein. Nämä katsaukset eivät kuitenkaan olleet tämän koosteen aineistossa mukana. Tässä tarkastellut laajemmat trendiraportit tunnistavat silti yleensä vain muutaman talouskehitystä kuvaavan trendin: talouskasvun epävarmuus, tuottavuuden heikentyminen ja kasvavat valtionvelat sekä näiden laajemmat vaikutukset talousnäkymiin. On kuitenkin tiedostettava, että nämä trendit kuvaavat loppujen lopuksi monen muun, jäävuorimallissa merenpinnan alapuolella olevan trendin yhteisvaikutusta.

Trendiraportit kuvaavat talouden rakenteiden ja prosessien muutosta

Jäävuorimallin (ks. Kuva 2) toinen taso haastaa meitä kysymään, miten erilaiset trendit kytkeytyvät talouden rakenteiden ja prosessien muutokseen. Alla esitetään poimintoja trendiraporttien viitoittamien kehityskulkujen vaikutuksista talouden rakenteisiin ja toimintamalleihin.

Markkinat. Yhtäältä markkinat paikallistuvat, kun arvoketjuja pyritään rakentamaan maantieteellisesti lähemmäs omia markkinoita epävarmemmiksi muuttuneiden globaalien arvoketjujen sijaan. Toisaalta markkinoiden nähdään muodostuvan paikkariippumattomiksi, kun esimerkiksi palveluja voidaan tuottaa virtuaalitodellisuudessa. Markkinoita muokkaavat myös kuluttajat, jotka vaativat vastuullisempia ja kestävämpiä tuotteita sekä läpinäkyvämpiä tuotantoprosesseja.

Elinkeinorakenne. Luonnonvarojen rajallisuus, ikääntyvät yhteiskunnat sekä teknologia muuttavat elinkeinorakennetta kaikilla sektoreilla. Tämä haastaa, mutta luo myös monia uusia mahdollisuuksia, kun esimerkiksi raaka-ainelähteet ja niiden jalostustavat kehittyvät. Kiertotalous tuo talouteen uusia palveluja, kuten jakamista, vuokraamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä. Ideat korvaavat hyödykkeitä vaihdannassa ja arvoketjuissa. Lisäksi ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän ja erilaisia palveluja vähenevältä työikäiseltä väestöltä. Samaan aikaan digitalisaatio muuttaa joidenkin toimialojen rakennetta oligopoleja ja monopoleja suosiviksi.

Toimitusketjut. Ilmastonmuutos heikentää raaka-aineiden saatavuutta ja pakottaa yrityksiä muuttamaan toimitusketjujaan. Samalla valtapoliittiset jännitteet sekä globaalien toimitusketjujen häiriöherkkyys saavat valtiot kehittämään kriisinkestävyyttään. Esimerkkejä tästä ovat paikallisemmat toimitusketjut, häiriöihin varautuminen sekä kyky toimia muista maista riippumattomasti strategisesti tärkeillä sektoreilla. Erityisesti energiajärjestelmien murros voi johtaa aiempaa hajautetumpaan malliin maiden välisissä taloudellisissa riippuvuussuhteissa. Samaan aikaan monet tuotteet ja palvelut liikkuvat maiden rajojen yli verkossa.

Työ. Elinkeinorakenteen muutosten lisäksi työhön vaikuttavat muutokset osaamistarpeissa sekä niiden eriytyminen. Työurat myös näyttävät erilaisilta aiempaan verrattuna: pätkä- ja keikkatyöt ovat yleisiä ja yhteen työelämään voi mahtua monta erilaista uraa uudelleenkouluttautumisten myötä. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, kun osaaminen eriytyy tai kun pätkätyöläinen jää hyvinvointiyhteiskunnan tukirakenteiden väliin. Samaan aikaan vähäpäästöinen kehitys voi luoda lisää kestäviä työpaikkoja.

Rahoitus. Rahoitusta kohdennetaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen vaikutusten hillintään sekä irtautumiseen fossiilisista polttoaineista, mikä voi kiihdyttää vihreää kasvua. Toisaalta rahoitusta kohdennetaan yhä myös ympäristölle haitallisiin tukiin. Samalla tunnistetaan, että rahoitusjärjestelmien tulee sietää shokkeja ja sopeutua epäjatkuvuuksiin aiempaa paremmin. Lisäksi valtiot kamppailevat kasvaneiden velkojen ja monimutkaisemman toimintaympäristön vaatimien investointipaineiden välillä.

Talouden ohjauksessa korostuvat julkisen sektorin tarve ylläpitää ikääntyvää hyvinvointivaltiota kriisinkestävästi. Maailmalla luontoa vahvistavat taloudelliset ohjauskeinot kasvavat. Yritysten näkökulmasta tämä näyttäytyy esimerkiksi biodiversiteettihyvityksinä, joilla pyritään suojelemaan, ennallistamaan tai lisäämään biologista monimuotoisuutta. Kun talouden keskinäisriippuvaisuuksista tulee turvallisuusuhkia, talous- ja kauppapolitiikkaa voidaan käyttää omavaraisuuden vahvistamiseen tai kilpailijoiden menestyksen rajoittamiseen.

Kompleksi ja epävarma toimintaympäristö haastaa talouden rakenteita, ja moni tarkasteltu trendiraportti peräänkuuluttaakin resilienssiä. Resilienssin käsitettä voidaan käyttää ainakin kolmella tavalla: 1) Kyky palautua tarkoittaa sitä, että systeemi pystyy kriisin hetkellä tai sen jälkeen palautumaan aiempaan toimintakuntoonsa sen säilyttäen. 2) Kyky sopeutua puolestaan tarkoittaa sitä, että ulkoapäin tulevaan muutokseen sopeudutaan ratkomalla yksittäisiä ongelmia usein yksittäisin ohjauskeinoin ja toimijoiden yhteistyössä. 3) Kyky uudistua tarkoittaa perustavanlaatuisen muutoksen tavoittelua (Soininen ym. 2022). Tyypillisimmin trendiraporteissa korostetaan uudistavan resilienssin sijaan sopeutuvaa resilienssiä. Talouden osalta kyky uudistua perustavanlaatuisesti, eli niin kutsuttu uudistava muutos, näyttäytyy trendiraporteissa harvemmin. Yksi uudistavan muutoksen keskeisistä lähtökohdista on se, että alamme ajatella asioista eri tavalla kuin ennen.

Uuden talousajattelun trendit jäävät helposti katveeseen

Tarkastellut trendiraportit hahmottavat talouden tulevaisuutta pääasiassa jäävuorimallin (ks. Kuva 2) kahden ylimmän tason kautta. Taloutta haastavat trendit eivät kuitenkaan vaikuta vain näillä tasoilla. Myös se mitä ajattelemme taloudesta ja sen tulevaisuudesta on murroksessa. Siksi on tärkeä kiinnittää katse myös jäävuoren pohjalla oleviin asioihin eli siihen, miten talouden tulevaisuuteen vaikuttavat ajattelutapamme, uskomuksemme ja oletuksemme muuttuvat.

Raporteissa on häivähdyksiä talousajattelua uudistavista trendeistä, mutta niiden tunnistaminen edellyttää usein tulkintaa. Yksiselitteisesti niitä ei esitetä, sillä trendiraportit kuvaavat ennen kaikkea talouden rakenteiden ja käyttäytymisen muutosta, ensin mainittuun painottuen. Talousajattelun tasolla tapahtuvaa muutosta tulkitaan tapahtuvan pääasiassa geopolitiikan ja teknologian konteksteissa. Esimerkiksi puhe lokalisaatiosta vahvistuu globalisaatiopuheen rinnalle. Lisäksi puhutaan maantieteellisistä rajoitteista vapaan virtuaalisen palvelutuotannon kasvusta − joko olosuhteiden pakottamana tai niiden mahdollistamana. Raporteissa kiinnitetään huomiota myös kuluttajiin, joiden huoli ilmastovaikutuksista on kasvussa.

Raporteissa on häivähdyksiä talousajattelua uudistavista trendeistä, mutta niiden tunnistaminen edellyttää tulkintaa.

Sitran megatrendipäivityksessä (Dufva & Rekola 2023) on kuvailtu useita talousajattelun uudistumiseen liittyviä kehityskulkuja, joita tarkastellaan alla olevassa boksissa tarkemmin.

4. Lopuksi

Trendiraporteissa taloutta tarkastellaan lähinnä siitä näkökulmasta, mikä vaikuttaa talouteen juuri nyt. Raporteissa ei juurikaan kiinnitetä huomiota siihen, mikä estää talouttamme muuttumasta, eikä niissä esitetä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Trendiraportit eivät siten voi ennustaa tulevaisuutta. Parhaimmillaan ne voivat kuitenkin toimia tärkeinä keskustelun herättäjinä, kunhan niihin liittyvä tulevaisuusvallan käyttö tiedostetaan.

Miten trendiraportit lähestyvät talouden tulevaisuutta

Tämän trendikatsaus esittelee kotimaisissa ja kansainvälisissä trendiraporteissa tunnistettuja maailmanlaajuisia kehityskulkuja ja ilmiöitä, jotka kytkeytyvät talouteen. Tavoitteena on tarjota ymmärrettävä kokonaiskuva meneillään olevista muutoksista ja muutosten erottamattomasta suhteesta toisiinsa. Tämä katsaus onkin osoittanut, ettei taloutta voi tarkastella erillään niistä moninaisista yhteiskunnallisista konteksteista, joissa se toimii.

Trendiraportteja kriittisesti arvioiden kokonaiskuva talouteen vaikuttavista trendeistä voidaan koota yhteen niin kutsutun tulevaisuuskolmion avulla (Kuva 3). Tulevaisuuskolmio on tulevaisuudentutkija Sohail Inayatullahin (Inayatullah 2008, ks. myös Dufva & Vataja 2022) kehittämä työkalu, joka auttaa hahmottamaan tulevaisuuteen mahdollisesti vaikuttavia asioita. Siinä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkastellaan nykyhetken työnnön eli muutoksen kehityssuuntien, menneisyyden painon, kuten vanhentuneiden ajatusmallien ja polkuriippuvuuksien, sekä tulevaisuuden imun, kuten tulevaisuustoiveiden ja -suunnitelmien pohjalta.

Kuva 3. Tulevaisuuskolmio. Sovellettu lähteestä: Inayatullah 2008

Taulukko 2 kokoaa tulevaisuuskolmion viitekehyksessä yhteen keskeisiä havaintojamme raportin aiemmista luvuista.

Nykyhetken työntö:
Mikä muuttuu nyt?
Muutokset talouskehityksessä
– Talouskasvun epävarmuus ja valtioiden velkaantuminen

Muutokset talouden rakenteissa ja prosesseissa
– Kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen
– Teknologia muuttaa työelämää, kauppaa, omistajuutta ja valtaa
– Geopolitiikan jännitteet määrittävät globaalin markkinan
– Hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät jakaannu tasan

Muutokset talousajattelussa
– Keskustelu talouden suunnasta kiihtyy
– Uudenlainen talousajattelu yleistyy
– Ymmärrys yritysvastuusta laajenee
– Käsitys erilaisista pääomista monipuolisuu
– Taloudelle etsitään monipuolisempia mittareita
Menneisyyden paino:
Mikä estää muutosta?
– Trendiraportit eivät juuri huomioi talousajattelun muutoksen trendejä
– Ihmiset nähdään pikemminkin talouden haasteina tai talousvaikutusten kohteena kuin taloutta uudistavana myönteisenä voimana
– Länsimainen kuva talouden tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä
– Oletus jatkuvan talouskasvun tarpeellisuudesta
Tulevaisuuden imu:
Millaisia näkemyksiä tulevaisuuksista on?
– Korjaava ja uusintava talous
– Kestävän talouden aloitteet
– Hyvinvointiyhteiskunnan alasajo
Taulukko 2. Talouteen kytkeytyvät trendit tulevaisuuskolmion viitekehyksessä.


Nykyhetken työntö. Nykyhetken työnnöstä, eli tässä katsauksessa kuvatuista erilaisista ja eritasoista ilmiöistä, on olemassa tietoa – mikä on muutoksessa juuri nyt, ja miten muutoksen kehityskulut voivat vaikuttaa tulevaan. Nykyhetken työntöä voidaan tunnistaa kolmella eri tasolla (ks. kuva 3).

  1. Trendiraportit tunnistavat laajasti talouskasvuun ja muuhun talouskehitykseen liittyvät epävarmuudet sekä kasvavat huolet valtioiden velkaantumisesta.
  2. Trendiraporteissa tunnistetut talouteen kytkeytyvät muutospaineet liittyvät kuitenkin valtaosin luvussa 2 esitettyihin luonnon, teknologian, vallan ja ihmisten konteksteihin. Keskeiset kehityskulut ovat: Kestävyyskriisi pakottaa yksilöt, yritykset ja yhteiskunnat muutokseen; teknologia muuttaa työelämää, kauppaa, omistajuutta ja valtaa; geopolitiikan jännitteet määrittävät globaalin markkinan sekä hyvinvoinnin mahdollisuudet eivät jakaannu tasan. Kuten aiemmin (luku 3) on todettu, näissä konteksteissa tapahtuvia kehityskulkuja tarkastellaan tyypillisesti suhteessa talouden rakenteiden ja prosessien muutokseen.
  3. Trendiraporttien katveeseen jää useita trendinomaisia ilmiöitä, jotka kertovat talousajattelun muutoksesta. Talouskeskustelu kiihtyy, ja yllätysten aika tuo siihen uudenlaisia jännitteitä. Lisäksi talouskäsitystä ja -keskustelua uudistumaan haastavat erityisesti monet reiluun ja kestävään talouteen tähtäävät uudet aloitteet, joissa pohditaan muun muassa kapitalismin ja talouskasvun roolia tulevaisuuden taloudessa sekä peräänkuulutetaan pääomakäsityksen avartamista ja talouteen liitettyjen mittareiden monipuolistamista.

Menneisyyden paino. Vanhat ajatusmallit ja valtarakenteet sekä menneistä ratkaisuista aiheutuvat polkuriippuvuudet estävät talouden muutosta.

Julkisuudessa esitetyt tulevaisuusnäkemykset ovat usein pienen asiantuntijajoukon laatimia, ja perustuvat laatijoiden oletuksiin nykyhetken ongelmista ja siitä, mikä on tulevaisuudessa mahdollista ja toivottavaa. Toisin sanoen uusille ajatusmalleille ja valtarakenteiden haastamiselle ei juuri ole tilaa. Myös tarkastelluissa trendiraporteissa talousajattelun uudistumisen trendit jäävät helposti katveeseen.

Trendiraportteihin kytkeytyvää menneisyyden painoa voidaan nähdä myös niiden sisältämässä ihmiskuvassa: ihmiset nähdään enemmän talouden haasteina tai sen vaikutusten kohteina kuin taloutta uudistavana myönteisenä voimana (ks. luku 2).

Monissa meillä yleisesti käytetyissä trendiraporteissa omaksuttu länsimainen kuva talouden tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on rajallinen maailmassa, jossa globaalit kytkennät, yllätyksellisyys ja geopoliittiset jännitteet edellyttäisivät moninäkökulmaisempaa tulevaisuustarkastelua. Aasian kehityksen näkökulmasta laaditut trendiraportit saattaisivat painottaa länsimaita enemmän esimerkiksi kaupungistumista ja keskiluokan kulutusmuutoksia, kun taas Afrikan kehityksen näkökulmasta laaditut trendiraportit saattaisivat painottaa länsimaisia trendiraportteja enemmän esimerkiksi köyhyyden vähentämistä, luonnonvarojen käyttöä ja instituutioiden kehitystä.

Yksi merkittävimmistä menneisyyden painoa aiheuttavista, aikamme polkuriippuvuuksista liittyy siihen, miten keskeinen rooli talouskasvun jatkuvalla tavoittelulla nähdään olevan tulevaisuuden yhteiskunnissa. Trendiraporttien taustalla onkin usein oletus jatkuvan talouskasvun tarpeellisuudesta, mikä heijastuu moniin trendeistä tehtäviin tulkintoihin. Tätä taustaoletusta trendikatsaukset harvoin kyseenalaistavat.

Ihmiset nähdään raporteissa enemmän talouden haasteina tai sen vaikutusten kohteina kuin taloutta uudistavana myönteisenä voimana.

Tulevaisuuden imu. Tässä ajassa on vastuullista ymmärtää laajasti sekä nykyhetken työntöä että menneisyyden painoa, eli tuoda selkeästi esiin mikä on jo muuttunut ja missä ollaan nyt. Ellei kohtaa sitä, mikä on jo muuttunut, perustaa toimintansa väärälle pohjalle. Vastapainona tälle on hyvä pysähtyä kuvittelemaan innostavia, tavoittelemisen arvoisia ja toimintaan kannustavia tulevaisuuksia (Dufva ym. 2021, Dufva & Rekola 2023, ks. myös Kestävyyspaneeli 2022).

Tulevaisuuden imua syntyy esimerkiksi visioiden, uskomusten, kuvittelun, päämäärien ja suunnitelmien tasolla. Trendiraportit eivät useinkaan kuvaa näitä asioita, vaan todennettavissa olevaa talouskehityksessä tai talouden rakenteiden ja prosessien muutosta. Ilman tulevaisuuden imua, niiden tulevaisuuskuva on väistämättä vaillinainen.

Tulevaisuuden imun osalta viime aikoina on ruvettu puhumaan esimerkiksi jalanjäljen eli aiheutettujen haittojen rinnalla yhä enemmän kädenjäljestä eli toiminnalla aikaansaaduista myönteisistä vaikutuksista ympäristöön tai hyvinvointiin. Myös visio siirtymisestä talouden aiheuttamia vahinkoja korjaavaan ja ekologista ja sosiaalista pääomaa uusintavaan talouteen yleistyy. Tulevaisuuskuvia ja siirtymäpolkuja kohti reilua ja kestävää taloutta hahmotellaan esimerkiksi donitsitalouden, hyvinvointitalouden, ekohyvinvointivaltion, ekologisen jälleenrakennuksen ja missiolähtöisen innovaatiopolitiikan nimillä. Kaikki tulevaisuuden imu ei kuitenkaan vie kohti reilua ja kestävää taloutta, vaan sen vastapainona synkimmissä talousnäkymissä lama, inflaatio ja työttömyys korostuvat ja hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan alas (ks. esim. Dufva & Rekola 2023, Hellström & Porevuo 2020, Hellström & Parkkonen 2022, Järvensivu ym. 2022).

Trendiraporttien tulevaisuusvaltaa voidaan ja pitää haastaa

Tulevaisuusvallalla tarkoitetaan valtaa määritellä tulevaisuusnäkymiä sekä keskustella tulevaisuuksista. Trendiraporttien lähtökohdat vaikuttavat myös niiden lopputuloksiin. Niiden suuren kiinnostavuuden ja laajan käytön vuoksi onkin hyvä kysyä, millaista tulevaisuusvaltaa niihin liittyy. Esimerkiksi näkökulma, josta käsin trendejä kussakin raportissa tarkastellaan, vaikuttaa siihen, nähdäänkö jokin tietty trendi toivottavana vaiko toivottua kehitystä vastustavana.

Trendiraportit kiinnostavat ja niitä hyödynnetään laajalti, joten on hyvä miettiä, millaista tulevaisuusvaltaa niihin liittyy.

Trendiraportit tarkastelevat trendejä usein eri konteksteista käsin, kuten tässäkin katsauksessa on tehty. Sen sijaan se, kuinka laajasti trendiraportit huomioivat eri kontekstien välisiä kytköksiä vaihtelee. Kun trendiraportteja tarkastellaan talouden näkökulmasta, onkin tärkeää kysyä myös sitä, mitä kehityskulkuja trendiraportit tunnistavat, mutta jättävät talousnarratiivin ulkopuolelle. Esimerkiksi mielenterveyttä käsitellään ennen kaikkea sosiaalisena, ihmisyyteen liittyvänä ilmiönä, ja harvemmin talouteen ja sen toimintaedellytyksiin kytkeytyvänä ilmiönä. Toinen esimerkki aiheista, jotka jäävät usein talousnarratiivin ulkopuolelle, on synteettinen biologia ja ruokateknologia. Niillä voi olla potentiaalia muuttaa merkittävästi tuotantoa ja maataloutta, kun raaka-aineita voitaisiin tuottaa bioreaktoreissa organismien avulla.

Raporttien tapa tarkastella tulevaisuutta on lähtökohdiltaan keskenään melko samankaltainen. Ne hahmottavat maailmaa kehityskulkuineen pääasiassa länsimaisista kulttuureista käsin. Ne perustuvat suurelta osin lineaariseen aikakäsitykseen ja rationaaliseen analyysiin. Vaikka näkökulma on globaali, lähtökohdat tarkastelulle ponnistavat samankaltaisista kulttuurisista, usein teknologiapainotteisista lähtökohdista. Tällöin niiden tarjoamat näkymät tulevaisuuteen heijastavat ennen kaikkea länsimaista maailmakuvaa.

Tarkastellut trendiraportit on laadittu post-normaalina aikana, jolloin varmaa on vain epävarmuus. Raportit on kirjoitettu perustavanlaatuisesti muuttuneessa maailmassa − joko koronapandemian aikana tai sen jälkeen sekä joko Venäjän hyökkäyssodan kynnyksellä tai sen käynnistyttyä. Yhteistä näille suurille länsimaista maailmanjärjestystä ravistelleille kriiseille on ollut epävarmuus ja epäuskoisuus sekä paluu osaltaan perustavanlaatuisten asioiden äärelle: Kestääkö elintarviketuotanto, pystytäänkö toimitusketjuja ylläpitämään tai leviääkö sota laajasti? Samalla trendiraporttien maalaamaan tulevaisuuteen vaikuttavat jo pitkään tiedostetut, vähemmän yllättävät trendit ekologisesta kriisistä, ikääntyvästä väestöstä ja teknologian kehittymisestä. Onkin mahdollista, että epäjatkuvuudet ja epävarmuus ovat johtaneet siihen, että trendiraporttien tapa jäsentää tulevaa on melko perinteinen.

Yllätyksettömyys toki kuuluu trendien käsitteelliseen luonteeseen. Siitä huolimatta raportit tarjoavat vain vähän ajattelutapojen muutosta kuvaavaa sisältöä. Ilmassa on lukuisia talouden perustaa syvällisemmin − talousajattelun uudistumisen tasolla − haastavia trendejä. Ne jäävät kuitenkin suurelta osin sivurooliin tai tulkinnanvaraisiksi. Trendiraporttien maailman- ja tulevaisuudenkuva tuntuu olevan perusasioiden äärellä, mikä näyttäytyy talouden tarpeena ja kykynä sopeutua sekä palautua, muttei niinkään uusiutua. Menneisyyden painona raportit suurelta osin kantavat mukanaan myös rakenteellista käsitystä siitä, että ihminen on taloutta varten, ja siten pakotettu sopeutumaan talouden kehityskulkuihin.

Trendiraporttien maailman- ja tulevaisuudenkuvassa näyttäytyy talouden tarve ja kyky sopeutua ja palautua, muttei niinkään uusiutua.

Tulevaisuutta emme voi tuntea etukäteen, mutta voimme ajatella sitä jo nyt, nykyhetkellä tunnistettavista ilmiöistä käsin. tulevaisuusajattelun lähtökohtana on, että muutosta ja tulevaisuutta koskevia oletuksia tunnistetaan ja haastetaan, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvitellaan ja peilataan nykyhetken valintoihin.

Suuriin muutoshaasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kokonaan uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja sekä uskoa tulevaisuuteen. Tulevaisuuden ennustamisen sijaan trendiraporttien tavoitteena tulisikin nähdä keskustelun herättäminen sekä ajattelun avartaminen kohti erilaisia tulevaisuuksia. Kenties ne voisivat jopa tukea valmistautumisessa erilaisiin tulevaisuuksiin.

Tutustuminen talouteen kytkeytyviin megatrendeihin voi vahvistaa toimijuutta. Toisiaan seuraavista kriiseistä huolimatta suomalaisten tulevaisuususko on korkealla tasolla ja tulevaisuus kiinnostaa suomalaisia, kertoo Sitran Tulevaisuusbarometri (Lähdemäki-Pekkinen ym. 2023). Monet talouteen liittyvät kehityskulut koetaan kuitenkin omien vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta melko kaukaisiksi.

Kun trendit tulevat tutummiksi, niistä on helpompi tehdä tulkintoja omasta kontekstista käsin. Lisäksi tutustuminen trendeihin voi auttaa tunnistamaan niissä piileviä mahdollisuuksia ja vaikuttamisen paikkoja. Erilaiset trendikuvaukset avaavat näkökulmia myös erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Omia oletuksiaan tulevaisuudesta kannattaakin tunnistaa ja haastaa, jolloin myös uusien mahdollisuuksien sekä uusien tulevaisuuksien hahmottaminen on helpompaa.

Nykyisiä muutoksia ymmärtämällä ja toisenlaisia tulevaisuuksia kuvittelemalla haluammekin rohkaista jokaista ajattelemaan toivottavaa tulevaisuutta, ja toimimaan sitä kohti.

Lähteet

Ahvenharju, S., Pouru, L., Minkkinen M. & Ahlqvist T. (2021): Tulevaisuustiedon lähteillä: analyysi ennakointiraporteista ja tulevaisuuden ilmiöistä, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2020.

Chui, M., Roberts, R. & Yee, L. (2022): McKinsey Technology Trends Outlook 2022.

Damen, M. (2022): EU strategic autonomy 2013–2023. From concept to capacity, European Parliamentary Research Service, Strategic Foresight and Capabilities Unit. EU Strategic Autonomy Monitor, July 2022.

Dubai Future Foundation (2023): The Global 50 Report.

Dufva, M. (2020): Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162.

Dufva, M., Grabtchak, A., Ikäheimo, H.-P., Lähdemäki-Pekkinen, J. & Poussa, L. (2021): Vaikuta tulevaisuuteen – Haasta, kuvittele ja toimi, Sitran selvityksiä 174.

Dufva, M. & Rekola, S. (2023): Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224.

Dufva, M. & Vataja K. (2022): Yllätysten aika edellyttää moniäänisempää ennakointia. Blogikirjoitus 15.8.2022, Sitra.

European Commission (2022): 2022 Strategic Foresight Report.

Future Today Institute (2022): 2023 Tech Trends.

Hellström, E. (2022): Talouskeskustelun tila ja tulevaisuus. Mistä puhutaan ja keiden ääni kuuluu? Sitra työpaperi 11.5.2022.

Hellström, E. & Parkkonen, P. (2022): Vastuullisuuden tulevaisuus, Sitran selvityksiä 214.

Hellström, E. & Porevuo, M. (2020): Talous tulevaisuuden palveluksessa, Sitra työpaperi 19.10.2020.

Hurd, J., Schwab, N. & Khatri, A. (2023): 5 nature-positive trends to watch out for in 2023, World Economic Forum 12.1.2023.

Hämäläinen, T. (2022): Kilpailukyvyn tulevaisuus, Sitra työpaperi 21.6.2022.

Inayatullah, S. (2008): Six Pillars: Futures thinking for transforming, Foresight Vol. 10 No. 1, pp. 4–21.

IPCC (2022): Climate Change 2022: Mitigation of Climate Change, Summary for Policymakers.

Järvensivu, P., Ahokas, J. & Toivanen, T. (2022): Tavoitteena reilu ja kestävä talous. Siirtymään tähtäävät aloitteet suomalaisessa keskustelussa ja politiikassa, Sitra muistio 17.6.2022.

Kestävyyspaneeli (2022): Myönteinen tulevaisuus Suomelle.

Lähdemäki-Pekkinen, J., Rekola, S., Solovjew-Wartiovaara, A. & Thompson Coon, R. (2023): Tulevaisuusbarometri 2023. Suomalaisten tulevaisuususko yllätysten ajassa, Sitran selvityksiä 231.

Moisio, M. & Tynkkynen, O. (2020): Mitä jokaisen on hyvä tietää Pariisin ilmastosopimuksesta? Impulsseja, maaliskuu 2020, Kalevi Sorsa -säätiö.

Policy Horizons Canada (2022): Future Lives.

Soininen, N., Juhola, S., Kahiluoto, H., Korhonen-Kurki, K. & Salomaa, A. (2022): Kestävyystieteen muutosteoriat. Teoksessa: Halonen, T., Korhonen-Kurki, K., Niemelä, J. & Pietikäinen, J. Kestävyyden avaimet. Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus.

The Centre for Strategic Futures (2021): Driving Forces 2040.

The National Intelligence Council (2021): Global Trends 2040. A More Contested World.

Työterveyslaitos (2023): Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin, Tiedote 13.1.2023.

United Nations (2021): Our Common Agenda. Report of the Secretary-General.

World Bank Group (2023): Global Economic Prospects.

World Economic Forum (2020): Nature Risk Rising: Why the Crisis Engulfing Nature Matters for Business and the Economy.

World Economic Forum (2022): Global Risks Report 2022.

World Economic Forum (2023a): Global Risks Report 2023.

World Economic Forum (2023b): Markets of Tomorrow Report 2023: Turning Technologies into New Sources of Global Growth.

U.S. Government Accountability Office (2022): Trends Affecting Government and Society.

VTT (2022): Megatrends report: Leading towards a better future.

Liite: Esimerkkejä talouteen kytkeytyvistä trendeistä

Mistä on kyse?