artikkelit
Arvioitu lukuaika 9 min

Voisiko web 3.0 pelastaa uhan alla olevan demokratian? 

Monet kriisit ja sosiaalinen media ovat heikentäneet demokratian tilaa. Lohkoketjuteknologiat voivat tuoda pelastusrenkaan, sillä niiden avulla äänestysjärjestelmään voisi tulla reippaasti lisää läpinäkyvyyttä, kirjoittavat Joonas Leppänen ja P-J Hyytiäinen.

Kirjoittajat

Joonas Leppänen

Johtava asiantuntija, Uudet vaikuttamisen tavat

P-J Hyytiäinen

Digitaalisten palveluiden suunnittelija

Julkaistu

Kuvittele demokraattinen järjestelmä, jossa jokainen äänestäjä voisi seurata, miten päättäjät oikeasti täyttävät lupauksensa. Jos edustaja ei täyttäisi lupauksiaan, voisi äänestyksen tehdä uudelleen jo vaalikaudella. Entä miltä kuulostaisi mahdollisuus äänestää yhden henkilön sijaan useampaa ehdokasta ja painottaa heidän eri vahvuuksiaan? 

Nämä uudet ajatukset voisivat toteutua lohkoketjuteknologian Lohkoketju Jatkuvasti kertyvä hajautettu datakokonaisuus, jonka kaikki tapahtumat ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, ettei mitään voi muuttaa tai väärentää. Avaa termisivu Lohkoketju avulla.

Tämä muutoksen mahdollisuus ravistelee käsityksiämme demokratiasta ja poliittisesta osallistumisesta. Lohkoketjuteknologian avulla meillä voisi olla mahdollisuus luoda Suomessa entistä aktiivisempi ja läpinäkyvämpi demokratia. 

Tässä kirjoituksessa keskitymme pääasiallisesti uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Toki tunnistamme, että uusien teknologioiden käyttöönotossa täytyy myös huomioida tarkasti ja laajasti mahdolliset riskit. On kuitenkin huomattava, että vaikka monet ajatuksemme voivat kuulostaa tulevaisuuden utopialta, olisi niiden toteuttaminen teknologisesti jo mahdollista. 

Organisaatiot näyttävät esimerkkiä osallistavassa päätöksenteossa

Lohkoketjuteknologioiden hyödyntäminen osallistavassa päätöksenteossa on tuttua jo itsenäisten ja hajautettujen organisaatioiden (DAO) Hajautettu itsenäinen organisaatio; DAO Organisaatio, joka toimii itsenäisesti tai autonomisesti ilman normaalin organisaation johtoporrasta, ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Jäsenet ohjaavat toimintaa suoraan älysopimusten ja hallussaan olevien digitaalisten rahakkeiden avulla. Hajautettuja itsenäisiä organisaatioita voidaan pitää digitaalisen ajan osuuskuntina. Avaa termisivu Hajautettu itsenäinen organisaatio; DAO kautta, joissa osallistujat tekevät päätöksiä ilman ylempää päätöksentekoporrasta. Samanlaista lähestymistapaa päätöksentekoon on kaivattu myös demokratiaan ja poliittiselle kentälle. Yksi keskeisistä haasteista on kuitenkin ollut se, ettei äänestysteknologia ole pysynyt digitaalisessa muutoksessa mukana.  


“Äänestysteknologia ei ole pysynyt digitaalisessa muutoksessa mukana.”

Web 3.0 Web 3.0 Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja. Avaa termisivu Web 3.0 -teknologioiden avulla digitaalinen äänestäminen voisi olla nykyistä läpinäkyvämpää ja osallistavampaa. Jos äänestysjärjestelmä pohjautuisi hajautettuun teknologiaan ja vahvaan digitaaliseen identiteettiin, äänestäminen voitaisiin myös suorittaa turvallisesti.

Ihmiset voisivat myös nähdä nopeammin äänestyksen tulokset sekä dataa äänestyskäyttäytymisestä. Älysopimukseen Älysopimus Lohkoketjuteknologialla toteutettu ohjelma, joka mahdollistaa arvoa sisältävien kohteiden automaattisen vaihdannan ennalta määritettyjen ehtojen avulla. Avaa termisivu Älysopimus perustuva järjestelmä turvaisi myös mahdolliset yritykset vaikuttaa äänestystuloksiin. 

Kokeiluja, joissa lohkoketjuteknologiaa hyödynnetään vaalien digitalisoinnissa, on tehty jo eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Thaimaassa, Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Japanissa, Intiassa, Grönlannissa, Brasiliassa, Sierra Leonessa ja Etelä-Koreassa.

Entä jos äänestäminen ei päättyisi vaaleihin? 

Demokratian kannalta tunnetuin ja keskeisin käyttöliittymä on vaalit. Valitut kansanedustajat joutuvat kuitenkin usein tilanteeseen, jossa he eivät toteutakaan vaaleissa antamiaan lupauksia. Vaikka edustajille tämä on poliittista realismia, näyttäytyy se kansalaisille sanojen syömisenä. Mitä jos voitaisiin luoda äänestysjärjestelmä, jossa äänestäjän kuluttajansuoja olisi taattu varmistamalla jatkuva valta omaan ääneensä?  

Lohkoketjuteknologiaan perustuvissa vaaleissa paperilappu korvattaisiin digitaalisella rahakkeella Digitaalinen rahake Rahake, joka kuvaa eri tahojen välillä vaihdettavaa asiaa lohkoketjussa. Digitaalinen rahake voi edustaa arvoa (esim. kryptovaluutta), hallintaoikeutta (esim. digitaalinen hallintatodistus — NFT) tai sijoituksia (esim. osakkeita tai päätösvaltaa organisaatiossa). Muistuttaa mekanismiltaan reaalimaailman rahakkeita (poletteja). Avaa termisivu Digitaalinen rahake . Sille voitaisiin rakentaa toiminnallisuus, jossa oma ääni olisi haluttaessa mahdollista siirtää toiselle ehdokkaalle. Näin kansalainen voisi varmistaa, että oma edustaja toimii luvatulla tavalla. Tämä parantaisi äänestäjän kuluttajansuojaa sekä loisi painetta edustajille. Jos edustajilla olisi vaara menettää ääniä myös vaalikauden aikana, joutuisivat he perustelemaan vahvemmin omaa toimintaansa.

Lohkoketjuteknologian myötä vastuu painaisi enemmän

Kaikille on varmasti tuttua, että valitut kansanedustajat toteavat olevansa vastuussa ainoastaan tai pääasiallisesti äänestäjilleen. Tämän toteutuminen ei ole kuitenkaan päivänselvää. 

Vaalisalaisuus tarkoittaa, ettei annettuja ääniä voida yhdistää niiden antajiin. Valittu edustaja ei voi siis tietää, kuka häntä on äänestänyt ja mistä syystä. Vaalisalaisuus on tänä päivänä mielenkiintoinen ilmiö: olemmehan kaikessa muussa toiminnassa jo tottuneita avoimuuteen ja siihen, että meistä kerätään jatkuvasti tietoja. 

Avoimissa listavaaleissa äänet menevät ensisijaisesti puolueille. Annettujen äänten perusteella lasketaan ehdokkaiden järjestys puolueensa listalla.

“Mitä jos voisimme luoda äänestysjärjestelmän, jossa äänestäjälle taataan mahdollisuus muuttaa äänensä kohdetta riippuen siitä, miten ehdokas toimii?”

Mitä jos voisimme luoda äänestysjärjestelmän, jossa äänestäjälle taataan mahdollisuus muuttaa äänestetyksen kohde riippuen siitä, miten oma ehdokas toimii? Ja mitä jos ehdokas pysyisi jatkuvasti kartalla äänestäjiensä tahdosta ja pitäisi heihin aktiivista keskusteluyhteyttä?  

Jos äänet annettaisiin digitaalisella rahakkeella Digitaalinen rahake Rahake, joka kuvaa eri tahojen välillä vaihdettavaa asiaa lohkoketjussa. Digitaalinen rahake voi edustaa arvoa (esim. kryptovaluutta), hallintaoikeutta (esim. digitaalinen hallintatodistus — NFT) tai sijoituksia (esim. osakkeita tai päätösvaltaa organisaatiossa). Muistuttaa mekanismiltaan reaalimaailman rahakkeita (poletteja). Avaa termisivu Digitaalinen rahake edustaja tietäisi kuka on äänestänyt häntä. Käytännössä tämä toimisi niin, että ääneen koodattaisiin tiedot, joita äänestäjä haluaisi antaa edustajalle. Tällöin edustaja voisi todeta, että on vastuussa äänestäjilleen ja hän tietäisi, miten hänen odotetaan toimivan. 

Jäisivätkö henkilövaalit historiaan? 

Nykyjärjestelmässä äänestäjä joutuu valitsemaan vain yhden ehdokkaan. Entä jos äänen voisi jakaa eri henkilöiden kesken? Mitä jos edustajat voisivat toimia painokkaammin omilla vahvuusalueillaan ja käyttää niissä enemmän valtaa? 

Digitaalisiin rahakkeisiin Digitaalinen rahake Rahake, joka kuvaa eri tahojen välillä vaihdettavaa asiaa lohkoketjussa. Digitaalinen rahake voi edustaa arvoa (esim. kryptovaluutta), hallintaoikeutta (esim. digitaalinen hallintatodistus — NFT) tai sijoituksia (esim. osakkeita tai päätösvaltaa organisaatiossa). Muistuttaa mekanismiltaan reaalimaailman rahakkeita (poletteja). Avaa termisivu Digitaalinen rahake perustuva vaalitapa mahdollistaisi sen, että oma ääni voitaisiin jakaa politiikan eri alueiden perusteella. Tällöin olisi mahdollista painottaa esimerkiksi turvallisuuspolitiikassa itselle mieluista ehdokasta ja toisaalta vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluissa toista ehdokasta. 

Nykyjärjestelmässä äänestäjä joutuu valitsemaan vain yhden ehdokkaan. Entä jos äänen voisi jakaa eri henkilöiden kesken?

Ajatusta voitaisiin viedä pidemmälle myös siten, että edustajatkin käyttäisivät valtaa enemmän politiikan osa-alueilla. Esimerkiksi puolustuspolitiikassa se ehdokas, jolla olisi eniten tämän politiikan alueen ääniä, myös äänestäisi valiokunnassa suuremmalla äänimäärällä. Vastaavasti hän toimisi pienemmällä äänenpainolla niissä kysymyksissä, joissa hänellä ei olisi yhtä paljon digitaalisia rahakkeita – eli ääniä.

Lohkoketjuille kannattaa antaa mahdollisuus 

Web 3.0 Web 3.0 Internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja. Avaa termisivu Web 3.0 -teknologioihin pohjautuvien äänestysjärjestelmien valttikorttina olisi niiden kyky innostaa osallistumista varmistamalla, että päätökset ovat kattavasti esillä ja helposti seurattavissa. Tällainen avoimuus rohkaisisi kansalaisia ottamaan aktiivisemman roolin päätöksenteossa. 

Nämä ratkaisut eivät tietenkään ole ongelmattomia. Vaikka lohkoketjuteknologiaan perustuvien äänestysjärjestelmien etu on niiden turvallisuus, on äänestyssovellusten manipuloiminen silti mahdollista. Yhdysvalloissa kokeillun VOATZ-sovelluksen arvioinnissa löydettiin paljon tietoturvaan liittyviä ongelmia. Tapaus  kuitenkin peräänkuuluttaa tarvetta äänestyssovellusten auditointimenetelmien kehittämiselle. Hajautetussa järjestelmässä, jossa turvallisuus on korkealla tasolla ja avoimuus taattu, on ongelmiin helpommin löydettävissä ratkaisut. 

Vaalijärjestelmän kehittäminen on keskeinen osa demokratiamme toimivuutta, ja siksi siinä täytyy edetä harkiten. Ehkäpä ensimmäinen askel voisi olla kokeilla sähköistä äänestystä ja sen yhteydessä luoda edellytykset myös lohkoketjuteknologioihin perustuvaan äänestämiseen. Tällaisen kokeilun edistämiseen ainakin allekirjoittaneet ovat sitoutuneet. 
 

Joonas Leppänen toimii Sitrassa Uudet vaikuttamisen tavat -hankkeen johtavana asiantuntijana vastuullaan digitaalisen demokratian kehittäminen ja siihen liittyvät kokeilut. Joonaksessa yhdistyy sekä käytännön kokemus politiikasta että teoreettinen ymmärrys demokratiasta. Hän on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistosta demokratiaan ja erimielisyyteen liittyvällä väitöskirjalla.  

P-J Hyytiäinen on kokenut digitaalisten palveluiden suunnittelija. Hän on työskennellyt suunnittelujohtajana sekä luotettuna neuvonantajana, viimeksi esimerkiksi web 3.0 -asiantuntijatoimisto Strugglessa. P-J:n visionäärinen ote yhdistettynä vahvaan liiketoiminnan ymmärrykseen on tuonut asiakkaiden toiminnalle vaikuttavuutta ja tulosta.

Kirjoitus on osa ”Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa” -muistiota, jossa pureudutaan web 3.0 -teknologioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Web 3.0 -kehityskulun tarkastelu sisältyy tulevaisuustalo Sitran työhön reilumman datatalouden hyväksi.

Tutustu muistioon tarkemmin:

Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa?
Puheenvuoroja hajautetun verkon merkityksestä ympäristölle, taloudelle ja yhteiskunnalle

Lähteet ja kirjallisuus: 

Haarseim, Tim: Blockchain Voting: Decentralised, Transparent Elections? 

Voas, Jeffrey: Blockchain-Enabled E-Voting

Detailed Audit of Voatz’ Voting App Confirms Security Flaws (govtech.com)


uutiset

Web 3.0 tulee, mutta miten kestävää maailmaa se rakentaa?

artikkelit

Somen uusi aikakausi? Nämä asiat ratkaisevat, tarjoaako web 3.0 reilun vaihtoehdon digijäteille 

artikkelit

Kilpajuoksu web 3.0 -maailmassa: kumpi voittaa, rikolliset vai valvojat?

artikkelit

Kannattaako yritysten hypätä mukaan virtuaalimaailmaan? 

artikkelit

Miten tulevaisuuden web 3.0 saadaan pysymään maapallon kantokyvyn rajoissa? 

artikkelit

Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän?  

artikkelit

Voidaanko lohkoketjuteknologian avulla ehkäistä haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistää kiertotaloutta?   

artikkelit

Mitä jos museo keksittäisiin tänään?

artikkelit

Onko kryptovaluutoista dollarin haastajiksi?

artikkelit

Ovatko hajautetut rahoituspalvelut tulleet jäädäkseen? 

julkaisut

Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa?

Mistä on kyse?