Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Oppiminenkin on parempaa jaettuna

Käänteisen oppimisen (flipped learning) mallin mukaisesti suunniteltu Sitran Muutoskyky-oppimispolku tarjoaa perustietojen lisäksi mahdollisuuden syventää ymmärrystä yhdessä muiden kanssa ja soveltaa muutoksen menetelmiä omaan tarpeeseen.

Kirjoittajat

Saara Saarinen

Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

Lisbeth Strömberg

Projektikoordinaattori, Sitra Lab, Sitra

Julkaistu

Muutoskyvyn perusteet haltuun digikoulutuksessa ja syventäminen Muutoskykylivessä

Sitran Muutoskyky-oppimispolku alkaa kaikille avoimesta digikoulutuksesta, jonka kautta voi itselleen sopivana ajankohtana opiskella perustiedot asiasta. Digikoulutus on saanut oppijoilta erinomaista palautetta ja kiitosta etenkin selkeydestä, visuaalisuudesta, helppokäyttöisyydestä ja innostavuudesta.

Digikoulutus saattaa kuitenkin joillekin olla yksinäinen tai passiivinen oppimiskokemus. Siksi halusimme tarjota mahdollisuuden tulla yhdessä syventämään, reflektoimaan ja vertaisoppimaan muutoskykyyn ja muutokseen liittyviä teemoja Muutoskykyliveen.

Muutoskykyliven osallistujat studiossa
Tuula Colliander, Mikko Wennberg ja Hannele Laaksolahti Muutoskykyliven studiossa. Kuva: Jan Bosas

Ensimmäinen Muutoskykylive järjestettiin toukokuussa 2022 yhteistyössä HAUS kehittämiskeskuksen kanssa. Ilmoittautumaan pääsi digikoulutuksen suoritettuaan, eli määrän sijaan tilaisuudessa panostettiin laatuun sekä yhdessä oppimiseen ja opitun syventämiseen.

Muutoskykyliveä varten oppijat olivat etukäteen saaneet jättää kysymyksiä asiantuntijavieraille, valtiotieteen tohtori Mikko Wennbergille sekä HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Collianderille, jotka keskustelivat teemasta studiossa Sitran johtavan asiantuntijan Hannele Laaksolahden kanssa. Ilmoittautumisen yhteydessä kysyttiin toiveita myös siitä, mihin teemaan osallistujat erityisesti halusivat syventyä. Eniten kiinnostivat muutoskyvyt, muutostarinat ja teoreettiset mallit muutoksen tekemiseen.

Luottamus, uskallus, tunteet ja muutoksentekijän identiteetti esillä

Muutoskykylivessä keskusteltiin muutoskykyyn ja muutokseen liittyvistä teemoista monipuolisesti. Tuula Colliander nosti esille luottamuksen ja rohkeuden muistuttaen siitä, miten isoja muutoksia me olemme yhteiskuntana yhdessä käyneet läpi. Colliander otti esimerkikseen koronapandemian käsittelyssä vähemmälle huomiolle jääneen näkökulman: työntekijöiden syrjäytymisen ja pelon palata kasvokkaiseen työntekemiseen. Miten kannattelemme toisiamme tässäkin muutoksessa?

Collianderin mukaan myös uteliaisuus on tärkeä muutokseen ja muutoskykyyn liittyvä ominaisuus, jonka ruokkimiseen vaikuttaa ilmapiiri, jossa korjausliikkeitä ei nähdä kasvojen menetyksenä.

Mikko Wennberg toi keskusteluun mukaan henkilökohtaisen kehittymisen näkökulman sekä tunteiden roolin muutoksessa. Wennbergin mukaan yksilöiden kannattaa keskittyä vahvuuksiinsa ja pyrkiä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Keskeistä on se, mihin uskoo voivansa vaikuttaa, eli pystyvyyden tunne. Ei siis riitä, että tiedämme mitä pitäisi muuttaa, vaan meidän pitää myös uskoa sen olevan mahdollista. Tämä on tärkeää maailmassa, jossa epäjatkuvuudet, kriisit ja yllättävät ilmiöt ympäröivät meitä jatkuvasti.

Osallistujien pienryhmäkeskusteluissa puhuttiin muun muassa siitä, kuinka itse kullekin meistä välillä nousee sellainen ajatus pintaan, että “Mitä muutosta minä nyt muka olen saanut aikaan”. Monet tunnistivat itsessään ilmiön, jossa ihminen alkaa pienentää itseään. Siksi on tärkeätä keskustella ja jakaa kokemuksia muiden kanssa, sillä sitä kautta saa kollektiivista vertaistukea muutoksentekijyyteen. Muutos hahmottuu usein vasta jälkikäteen, kun reflektoimme tapahtumia, syy- ja seuraussuhteita ja niiden kulkua.

Muutoskykylivessä keskusteltiin myös resilienssin ja riskienhallinnan välisestä suhteesta aktiiviseen muutoksen ajamiseen. Osallistujat pohtivat, miten samanaikaisesti pystyisi muuttamaan asennemaailmaa sekä kasvattamaan kyvykkyyksiä riskienhallinnasta mahdollisuuksiin tarttumiseen.

Colliander ja Wennberg nostivat tärkeiksi organisaation palautetietoisuuden harjoittelemisen, kokemuksellisen oppimisen ja tunteet. Esimerkiksi liikenneraivo usein liittyy tilanteeseen, jossa ei nähdä ihmistä ratin takana tai auton sisällä. Ihmisten kohtaaminen ja näkeminen sekä tilan antaminen tunteille auttavat muutoksen tekemisessä.

Tarvitaanko lisää aikaa ja paikkoja kollektiiviselle oppimiselle?

Oppiminen on prosessi, jossa yksilön subjektiivinen ja sisäinen maailma käy vuoropuhelua aikaisempien kokemuksien, ymmärryksen ja ympäröivien muutosten kanssa. Monimutkaisten asioiden sisäistämisessä ja käytäntöön viemisessä me ihmiset kaipaamme muita ihmisiä peileiksi omalle ajattelulle ja ymmärrykselle. Oppimista tapahtuu suhteessa muihin. Aikuisen ihmisen kiireisessä työelämässä ei kuitenkaan välttämättä ole kovin paljoa aikoja ja paikkoja kollektiivisen oppimisen äärelle pysähtymiseen.

Muutoksen tekemisessä ei ole kyse vain kyvyistä. Lisäksi tarvitaan luottamusta omiin kykyihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä rohkeutta tarttua toimeen. Niiden kasvattamisessa vertaistuki on korvaamatonta, ja siksi Muutoskykyliven kaltaiset yhteiset oppimishetket ovat tärkeitä.

Muutoskykyliven osallistujien palautteessa korostui tarve vastaavien tapahtumien järjestämiseen jatkossakin. Kokemusten jakaminen, keskustelu ja ennestään tuntemattomien ihmisten kohtaaminen jonkin asian ympärillä luo hyvät puitteet kollektiivisen oppimiskokemuksen syntymiselle.

Tiedä, tunne, toimi -työpajassa taitoja sovelletaan käytännössä

Muutoskyky-oppimispolun käytännön soveltaminen ja hihojen kääriminen tapahtuu Tiedä, tunne, toimi! -työpajassa, jossa syvennetään ymmärrystä yhteiskunnan muutoskyvystä ja pohditaan omaa toimijuutta muutoksentekijänä.

Työpajassa keskitytään yhteyksien löytämiseen oman työn ja suurten yhteiskunnallisten kehityskulkujen välille. Tavoitteena on, että osallistujat tunnistavat niin omia kuin muidenkin ajattelumalleja, jotka vaikuttavat yhteiskunnallisen muutoksen toteutumiseen. Sitä harjoitellaan Jännitteiden jäävuori -työpohjan avulla.

Muutoskykyjä syvennetään työpajassa Muutoskykyloikka-artikkeliin pohjautuen niin omina kuin kollektiivisina taitoina erityisesti siitä näkökulmasta, mitä muutoskykyjen leikkauspisteessä syntyy. 

Lisäksi työpajassa on mahdollisuus pelata Muutospeliä, joka on visuaalinen fasilitointimenetelmä yhteisen ymmärryksen ja tilannekuvan luomiseksi. Muutospeli sopii mille tahansa porukalle tai tiimille, jotka ovat tekemässä yhdessä jotakin muutosta, ja haluavat pysähtyä muutoksen eri ulottuvuuksien ja näkökulmien äärelle yhdessä. Muutospelin voi tilata perusteltuun käyttötarpeeseen Sitran sivuilta. Suurin osa työpajaan osallistuneista arveli ottavansa muutosmenetelmiä käyttöön omassa työssään. Vertaistuki ja mahdollisuus kokeilla eri menetelmiä ja työkaluja sekä keskustella niistä koettiin erityisen tärkeäksi.

Muutoskyky-oppimispolku kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä monipuolisesti muutoksen äärelle

Tiedä, tunne, toimi -työpajassa käytetyt menetelmät ja työpohjat tulevat syksyllä avoimesti jakoon ja hyödynnettäväksi, kuten koko työpajakonseptikin. Oppimisessa tärkeä taito on soveltaa oppimaansa asiaa käytäntöön ja oman työn kontekstiin. Abstrakteissa ja monitahoisissa aiheissa, kuten yhteiskunnan muutoskyky, syventäminen ja soveltaminen tapahtuu helpoiten yhdessä muiden kanssa.   

Haluamme kannustaa työyhteisöjä ja erilaisia verkostoja yhdessä pysähtymään ja pohtimaan muutoksen tekemiseen tarvittavia kykyjä, yhteiskunnan muutoskyvyn edistämistä sekä muutokseen liittyviä tunteita ja näkökulmia.


Mistä on kyse?