Arvioitu lukuaika 4 min

Sivistys on elinvoimaisuustekijä, joka ansaitsee kuntavaaleissa nykyistä suuremman huomion

Kuntavaalit ovat nyt erityisesti sivistysvaalit, koska sote-uudistuksen myötä sivistystoimesta tulee kuntien suurin tehtäväalue. Nyt on aika nostaa sivistys vaalikeskusteluihin – kerromme neljä syytä miksi!

Kuvat: Miikka Pirinen, Sitra

Kirjoittajat

Sanna Rekola

Asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Pia Mero

Asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra

Julkaistu

Kuvat: Miikka Pirinen, Sitra

Kirjoittajat

Sanna Rekola

Asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Pia Mero

Asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ennakointi ja Strategia, Sitra

Julkaistu

Kuntavaalien yhteydessä ja äänestyspäätöksiä pohdittaessa on tärkeää keskustella kunnan tulevaisuudesta. Mihin suuntaan kuljetaan? Mille arvoille tulevaisuutta rakennetaan? Mikä on toivottava kehityksen päämäärä? Pidemmälle tähyilevät tulevaisuuspohdinnat eivät välttämättä tule esiin julkisessa keskustelussa, jossa keskitytään helposti vain päivänpolitikointiin tai kunnan eri organisaatioiden budjettiosuuksiin.

Sivistyspalveluiden kehittäminen on kuntien tulevaisuuden kannalta merkityksellistä. Sivistyksen suunta 2030 -ohjelmassa todetaan, että monet globaalit ilmiöt vaikuttavat ihmisten ja kuntien toimintamahdollisuuksiin paikallisesti. Sivistyspalveluilla ja niiden vaikutuksilla nähdään olevan erityisen suuri rooli ja merkitys moniin tulevaisuuden ilmiöihin, jotka vaikuttavat kuntien ohella kuntalaisiin. Sivistys on yksi keino löytää ratkaisuja ja keinoja, joilla luodaan kunnille toimintamahdollisuuksia ja kestävää tulevaisuutta.

Sivistyspalveluiden, kuten koulutuksen, kulttuurin ja kirjastojen kautta kuntalaiset saadaan mukaan yhteisön toimintaan, tutustumaan toisiinsa ja solmimaan verkostoja, joista voi olla iloa ja hyötyä monella muullakin elämän osa-alueella. Sivistyspalvelut voivat vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia, merkityksellisyyden kokemusta ja sitoutumista yhteisöön. Samalla ne luovat edellytyksiä yleishyödylliselle kansalaistoiminnalle, kestävien ratkaisujen kehittämiselle ja elinvoimaisuutta luovalle yhteistyölle.

Sivistyspalveluiden tulevaisuuden lisäksi kunnissa olisi hyvä pohtia sivistyksen arvoa myös laajemmin, sillä sivistys voi lisätä valmiuksiamme edistää yhteiskuntien kehitystä entistä kestävämmiksi, kuten Antti Moilanen blogissaan kirjoittaa. Millainen olisi sivistyskunta? Mitä tapahtuisi, jos sivistys ohjaisi koko kunnan toimintaa päätöksenteon tasolta arjen valintoihin? Millaisille arvoille ja ihanteille tulevaisuus tällöin rakentuisi? Sivistyksen hahmottaminen pitkäkestoisena sekä koulutusta ja kulttuuripalveluita laajempana elinvoimaisuustekijänä voi tuoda uusia näkökulmia keskusteluun kunnan tulevaisuudesta.

Avaamme alla tarkemmin neljää näkökulmaa, miksi tulevissa kuntavaaleissa pitäisi puhua sivistyksestä: sivistys rakentaa kunnan elinvoimaisuutta, takaa kestävyyttä, auttaa katsomaan pidemmälle sekä on läpileikkaava näkökulma kaikessa toiminnassa.

1) Sivistys on kunnan elinvoimaisuuden rakentaja

Sitran teettämän tuoreen Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä kuntavaaliteemana maakuntansa elinvoimaisuutta. Mutta mitä elinvoimalla oikeastaan tarkoitetaan? Mikä tekee kunnasta elinvoimaisen ja vireän?

Usein elinvoimaisuudella viitataan melko kapeasti taloudelliseen toimintaan ja vireään elinkeinoelämään. Ne ovat eittämättä tärkeitä elinvoimaisuuden lähteitä, mutta jos pintaa raaputtaa hieman syvemmältä, löytyy elinvoimaisuuden taustalta kuitenkin muutakin, nimittäin aktiivisia kuntalaisia, joilla on halua osallistua ja vaikuttaa oman asuinkuntansa kehittämiseen. Elinvoimainen kunta on myös ekologisesti kestävä.

Sivistystoimen rooli pitkäjänteisen elinvoimaisuuden saavuttamisessa on merkittävä. Kulttuuritoimintaan, kuntademokratiaan ja elinikäiseen oppimiseen panostaminen vahvistaa paitsi kuntalaisten hyvinvointia ja merkityksellisyyden kokemusta myös kuntien muutos- ja sopeutumiskykyä.

Tulevien kunnanvaltuutettujen tehtäväkenttäkin on hyvin toisenlainen kuin aiemmilla valtuutetuilla. Mahdollisuudet sivistyksen kautta tapahtuvalle kunnan elinvoimaisuuden uudenlaiselle rakentamiselle ovat avoinna.

2) Sivistys on koulutusta laajempi asia ja kestävyyden takaaja

Kestävä tulevaisuus edellyttää sivistystä, joka vahvistaa tietojen ja taitojen lisäksi valmiuksiamme valintojemme eettiseen arviointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Koulut ovat sivistyksen näkökulmasta keskeisiä toimijoita, mutta ne eivät yksin riitä, sillä kestävää tulevaisuutta edistävää laaja-alaista sivistystä tarvitaan kiireesti kaikilla elämänaloilla ja myös tämän päivän aikuisten keskuudessa.

Sivistystä edistävän ekosysteemin määrätietoinen rakentaminen kunnissa on tärkeää, jotta kaikki kuntalaiset saadaan sivistymismahdollisuuksien äärelle, jotta kaikki kuntalaiset näkevät, miten tärkeät sivistysihanteet rakentavat tulevaisuutta ja ovat nykyhetken päätöksenteon taustalla. Kuntalaiset voidaan myös kutsua mukaan sivistyspalveluiden ja -toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kulttuuritapahtumat, vapaa sivistystyö ja monet kansalaisaktiivisuutta lisäävät toimet kasvattavat kuntalaisten sivistyspääomaa, kokemusta kuulluksi tulemisesta ja ovat tärkeitä kunnan elinvoimaisuuden lähteitä.

3) Sivistys auttaa katsomaan budjettikausia pidemmälle tulevaisuuteen

Vaikka ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kasvun kaltaiset ilmiöt huolettavat suomalaisia, kuntavaaleissa keskitytään helposti melko lyhyen tähtäimen tulevaisuuteen talousnäkökulmat edellä. Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan työpaikat, julkisen talouden tasapaino ja hyvinvointivaltion säilyttäminen olivat tärkeimpiä teemoja tulevien kuntavaalien äänestyspäätöksissä, kun taas kymmenen vuoden mittakaavassa ilmastonmuutos ja luontokato nousivat asioiksi, joihin olisi kansalaisten mielestä tärkeä vaikuttaa.

Arvojen ja ihanteiden näkökulmasta tilanne vaikuttaa ristiriitaiselta. Ympäristön hyvää tilaa pidetään arvossa pitkällä aikavälillä, mutta nyt saatetaan olla tekemässä valintoja sivuuttaen tuo ihanne.

Kunnilla on kuitenkin korvaamaton rooli kestävän kehityksen edistämisessä käytännön tasolla. Lisäksi talous- ja ympäristöteemat eivät oikeasti ole ristiriidassa, vaan ekologisen jälleenrakennuksen kautta ajateltuna myös työ ja talous voivat rakentua vain sellaiselle pohjalla, joka on kestävä luonnon kannalta. Tulevaisuuskestävä päätöksenteko edellyttää arvojen ja ihanteiden tietoisempaa ja johdonmukaisempaa huomioimista.

Yhä selvemmin sivistyksessä on kyse myös vastuusta tietojen ja taitojen lisäksi. Valinnat, joita teemme tänään, rakentavat tulevien sukupolvien kuntia. Sen vuoksi ylisukupolvinen tarkastelu päätöksenteon yhteydessä on tämän ajan sivistystä.

4) Sivistys ei kuulu vain juhlapuheisiin, vaan se on läpileikkaava näkökulma kaikessa kunnan toiminnassa

Sana sivistys vilahtelee juhlapuheissa, ja helposti ajatellaan koulujen tai kirjastojen hoitavan koko sivistystehtävän. Näin on voinut olla aiemmilla vuosikymmenillä, mutta entä nyt, viheliäisten ongelmien ajassa? Meidän aikanamme sivistystehtävä on muutakin kuin kuntalaisten sivistämistä. Sivistysihanteiden huomiointi ja todeksi eläminen läpileikkaavasti kunnan kaikessa toiminnassa edistää kunnan ja kuntalaisten sitoutumista yhdessä tärkeiksi koettuihin päämääriin. Esimerkiksi tasa-arvokysymykset, tulevien sukupolvien hyvinvointia koskevat pohdinnat ja kuntalaisten osallisuusmahdollisuudetkin ovat osa kaikkea kunnan toimintaa.

Laaja-alaista ymmärrystä sivistyksen kokonaisvaltaisesta ja uudenlaisesta luonteesta tarvitaan myös työ- ja elinkeinoelämässä. Tukemalla monipuolisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia ja verkostoja kunnat voivat saada pontta kestävyysratkaisujen kehittämiseen ja elinvoimaisuutensa vahvistamiseen myös taloudellisessa mielessä. Sivistys antaa valmiuksia taloudenkin toimijoille vastata viheliäisiin ongelmiin ja uudistua muutosten tuulissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakunnille kuntapolitiikassa on siis yhä enemmän tilaa muille teemoille, kuten sivistykselle, joka voi olla kunnille merkittävä elinvoimaisuustekijä. Sivistyspalveluiden kehittämisen lisäksi sivistys voidaan nähdä myös laajemmin koko kunnan toimintaa ohjaavana visiona, joka luo suuntaa toivotulle tulevaisuudelle sekä arvoille ja ihanteille, joita halutaan elää todeksi.

Projekti

Sivistys+

Sivistyksen tarina on päivitettävä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Sivistys+-projektin tavoitteena on luoda ja vahvistaa sivistystä, joka antaa meille entistä suuremman valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiin ongelmiin. Tällainen sivistys myös luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia kulutuskeskeisyyden sijaan.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?