Julkaisu
Tulevaisuusvallan laajentajan eettiset periaatteet
Sanna Rekola ja Terhi Ylikoski (toim.)
Julkaistu
27.5.2025
Käsissäsi on opas tulevaisuusvallan laajentamiseen. Saat tästä oppaasta vinkkejä siihen, miten voit edistää mahdollisimman monen osallistumista tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.
Opas auttaa hahmottamaan tulevaisuusvallan laajentamiseen liittyviä eettisiä periaatteita ja tarjoaa toimintaohjeita ja esimerkkejä, joiden avulla ennakointia voi tehdä osallisuutta ja moniäänisyyttä vahvistavalla tavalla. Opas syntyi osana Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmaa, josta voit lukea lisää julkaisun lopusta.
Opas sisältää myös esimerkkejä tulevaisuusvallan laajentamisesta käytännössä. Se herättelee pohtimaan, miten voidaan kutsua mukaan tulevaisuuskeskusteluun ihmisiä, jotka helposti jäävät syrjään, ja vahvistaa heidän osallisuuttaan tulevaisuudesta.
Opas on tarkoitettu kenelle tahansa tulevaisuuteen suuntaavaa työskentelyä suunnittelevalle tai toteuttavalle toimijalle, joka haluaa omalla toiminnallaan edistää moniäänistä ja osallistavaa keskustelua tulevaisuuksista. Tulevaisuustyöskentelyllä tarkoitetaan tässä oppaassa erilaisia tulevaisuuteen suuntautuvia prosesseja, kuten ennakointia, strategiatyötä, tulevaisuuksien visiointia, suunnittelua tai vaikka tulevaisuusdialogeja, joiden tarkoituksena on luoda näkymiä tulevaisuuksiin ja vaikuttaa tulevaisuuteen.
Erityisen hyvin opas sopii tulevaisuustyöskentelyn fasilitaattoreille, jotka pohtivat prosessiin liittyviä käytännön ratkaisuja. Fasilitaattorit käyttävät valtaa ja siksi valintoja on hyvä puntaroida monesta eri näkökulmasta. Eettiset periaatteet toimivat tässä tukena.
”On helpompi vaikuttaa osallisuuden kokemukseen kuin sen puutteesta johtuviin seurauksiin.” Lars Leeman, THL
”On helpompi vaikuttaa osallisuuden kokemukseen kuin sen puutteesta johtuviin seurauksiin.”
Tulevaisuus on yhteinen, ja siksi jokaisen tulisi voida osallistua tulevaisuudesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Monet kokevat, ettei heidän ääntään kuulla tai näkemyksiään huomioida, siksi tulevaisuusvaltaa pitää laajentaa. Tulevaisuusvaltaa laajentamalla voimme rakentaa mahdollisimman hyviä tulevaisuuksia mahdollisimman monelle. Osallistuminen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun voi syventää kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta ja luoda edellytyksiä myös demokratian vahvistumiselle.
Tulevaisuusvallan laajentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kutsutaan mukaan tulevaisuuskeskusteluun uusia tahoja tai nostetaan esille huomiotta jääneitä ääniä tai näkökulmia. Se voi tarkoittaa myös sitä, että vahvistetaan ihmisten edellytyksiä ajatella tulevaisuuksia ja ilmaista näkemyksiään tulevaisuudesta heille sopivilla tavoilla. Keinoja tulevaisuusvallan laajentamiseen voi olla monia.
Eettisiä periaatteita voi hyödyntää monin eri tavoin. Tässä viisi vinkkiä:
Lataa tästä Tulevaisuusvallan laajentajan eettiset periaatteet (pdf).
Ihmisillä on erilaisia lähtökohtia osallistua tulevaisuustyöskentelyyn. Jotkut pohtivat tulevaisuuksia työkseen, kun taas toisille tulevaisuuden pohtiminen ja siihen liittyvien ajatusten ilmaiseminen voivat olla ihan uutta. Jokaisen ajatukset tulevaisuudesta ovat kuitenkin tärkeitä, sillä tulevaisuus on yhteinen.
Yhdenvertaisen osallistumisen esteet voivat olla monenlaisia. Ne voivat liittyä käytännön asioihin kuten tilaan (onko se esteetön), kieleen (millä kielellä tilanteessa operoidaan) tai työskentelymenetelmiin (millaisia valmiuksia ne edellyttävät osallistujilta), mutta ne voivat liittyä myös tekijöihin, jotka jäävät helposti piiloon.
Yhdenvertaiset edellytykset osallistua tulevaisuudesta käytävään keskusteluun eivät synny itsestään, mutta hyvällä suunnittelulla ja tietoisilla toimilla niitä voidaan edistää. Valitsemalla tulevaisuustyöskentelyyn osallistujien näkökulmasta tarkoituksenmukaiset lähestymistavat ja menetelmät, voidaan tukea yhdenvertaista osallistumista.
Vinkkejä
Lue lisää
Ihmiset katsovat tulevaisuuteen eri näkökulmista ja moninaisin intressein. Toivottavia tulevaisuuksia voikin olla monenlaisia.
Osallisuutta vahvistavan tulevaisuustyöskentelyn lähtökohta on, että mahdollisimman moni sellainen, jonka elämään työskentelyllä voi olla vaikutusta, voi osallistua ja kertoa näkemyksistään. Silloinkin, kun tavoitteena on tuottaa yhteinen näkemys tai visio toivottavasta tulevaisuudesta, on tärkeää, että prosessi mahdollistaa moniäänisen keskustelun ja erilaisten näkökulmien esille tuomisen.
Osallistujien moninaiset näkemykset voivat tuoda keskusteluun jännitteitä, joiden yhteensovittaminen voi olla joskus haastavaa. Eriävät näkemykset eivät kuitenkaan ole ongelma, vaan mahdollisuus oppia ja avartaa ajattelua. Ne tuovat rikkaampia ja monipuolisempia näkymiä tulevaisuuksiin ja auttavat meitä katsomaan tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta. Viime kädessä moniääninen tulevaisuuskeskustelu on ainoa keino rakentaa tulevaisuuksia, jotka ovat mahdollisimman hyviä mahdollisimman monelle.
Tulevaisuudesta puhuminen voi joskus tuntua vaikealta. Jotta kaikki saadaan aidosti mukaan yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun, on rakennettava aktiivisesti luottamuksen ilmapiiriä.
Luottamus rakentuu vuorovaikutteisesti ja siihen liittyy monia asioita. Luottamuksen lähtökohta on osallistujien kokema arvostus, se että heidän näkemyksensä tulevaisuudesta ovat tärkeitä ja niitä halutaan kuulla. Lisäksi on tärkeää osoittaa, että osallistumisella on aidosti merkitystä, eikä se ole vain osallistamista osallistamisen vuoksi.
Luottamuksen ilmapiiriä vahvistaa myös luotettava, läpinäkyvä prosessi, jossa kunnioitetaan faktoja ja kerrotaan, mitä tapahtuu seuraavaksi, miksi ja miten yhdessä toimitaan.
Tulevaisuustyöskentelyn ytimessä on ajatus, että tulevaisuuksia on monia. Tulevaisuus on väistämättä toisenlainen kuin nykyhetki ja sen muotoutumiseen voidaan yhdessä vaikuttaa.
Toisenlaisten tulevaisuuksien pohtiminen edellyttää uskallusta irrottautua nykyhetken narratiiveista ja tarkastella kriittisesti vallitsevia oletuksia tulevaisuudesta, eli sitä millaiseksi tulevaisuus yleensä kuvataan. Tarvitaan myös rohkeutta haastaa omaa ajattelua ja tuoda esiin näkemyksiä toisenlaisista tulevaisuuksista, vaikka ne olisivat erilaisia kuin muilla tai ne kuulostaisivat oudoilta, hassuilta tai epätodennäköisiltä.
Tulevaisuusvallan oikeudenmukaisen jakautumisen näkökulmasta on tärkeää, että tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon voivat vaikuttaa ja osallistua kaikki sellaiset tahot, joiden elämään niillä on vaikutusta. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua.
Muut lajit, luonto, tulevat sukupolvet tai ihmiset maailman toiselta laidalta eivät pysty edustamaan tulevaisuustyöskentelyssä itseään. Siksi on tärkeää pohtia, myös ”poissaolijat” voidaan huomioida ja tuoda heidän näkökulmansa mukaan keskusteluun. Miten ja millaista tietoa heidän intresseistään voidaan saada?
Tulevaisuuteen liittyy usein tunteita, jotka voivat vaihdella ahdistuksesta innostukseen. Kaikki tunteet eivät näy päällepäin ja tunteita voi myös pulpahdella esiin työskentelyn aikana. Tunteille on tärkeää antaa tilaa sillä ne voivat olla merkityksellisiä rakentaessamme suhdetta tulevaisuuteen, ne voivat esimerkiksi kannustaa meitä toimimaan toivotun tulevaisuuden puolesta.
Myös tulevaisuustyöskentelyyn osallistumiseen voi liittyä monenlaisia tunteita, ja ne voivat joko heikentää tai vahvistaa motivaatiota ja kokemusta osallisuudesta. Ole herkkä tunteille ja luo turvallinen tila yhteiselle työskentelylle.
Tärkeä tunne tulevaisuustyöskentelyssä on myös empatia, eli kyky ymmärtää jonkun toisen kokemuksia ja tunteita tämän näkökulmasta käsin. Empatian avulla voimme rakentaa tulevaisuuksia, jotka ovat mahdollisimman hyviä mahdollisimman monelle.
Sitran Tulevaisuusvalta-ohjelmassa (2024–2025) rahoitettiin tulevaisuusvallan laajentamiseen liittyviä kokeiluja ja etsittiin keinoja tulevaisuusvallan laajentamiseen. Ohjelmaan osallistui 15 tiimiä eri puolilta Suomea, jotka laajensivat tulevaisuusvaltaa omissa kokeiluissaan eri puolilla Suomea.
Eettiset periaatteet perustuvat kokeiluohjelman hakuprosessin yhteydessä hakijoilta kerättyihin, tulevaisuusvaltaan liittyviin kysymyksiin.
Kysymyksiin syvennyttiin ohjelmaan valittujen toimijoiden kanssa neljässä työpajassa vuoden 2024 aikana. Niiden pohjalta muotoiltiin eettiset periaatteet ja toimintaohjeita niiden huomioimiseksi tulevaisuustyöskentelyssä.
Jenni Jääskeläinen (Baltic Sea Action Group), Elina Tuiskunen (Soidinsuon tila), Frans Cederlöf (FCG Finnish Consulting Group), Mirjam Hyvönen (FCG Finnish Consulting Group), Mari Holopainen (FCG Finnish Consulting Group), Kristiina Brunila (Helsingin yliopisto), Marja Peltola (Helsingin yliopisto), Katariina Mertanen (Helsingin yliopisto), Päivi Nilivaara (Innoline), Minna Kesti (Pohjois-Ritaharjun koulu, tmi Minna Kesti), Janne Kareinen (DialogiAkatemia), Hanna Raevuori (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue), Tanja Kivikoski (Etelä-Suomen Klubitalot Eskot ry), Tiia Aksimsek (Etelä-Suomen Klubitalot Eskot ry), Anna Sutherland (Kolmas Persoona), Elise Rehula (Kolmas Persoona), Outi Nokkonen (Kolmas Persoona), Nea Alasaari (Naisasialiitto Unioni), Eekku Aromaa (Naisasialiitto Unioni), Hannu Ripatti (Parashut), Janne Passi (Parashut), Saara Karkulahti (Pohjois-Savon ELY-keskus), Anna Peltosaari (Pohjois-Savon ELY-keskus), Sonja Lehtomäki (Pohjois-Savon ELY-keskus), Yuri Höykinpuro (Sateenkaariperheet ry), Katja Wongui (Translasten ja -nuorten perheet ry), Riikka Pellikka (Sosiaali- ja terveysministeriö), Kerttu Takala (Kela), Johanna Niilivuo (Suomen kylät ry), Elina Seppänen (Kymenlaakson kylät ry), Hanna Ruohola (Satakylät ry), Jenna-Maria Soikkeli (Suomen Somalia-verkosto), Habiba Ali (MEH ry), Yusuf Mohamed (Bado ry), Annina Antinranta (Tulevaisuuspäivä ry), Minna Koskelo (Tulevaisuuspäivä ry), Katja Repo (Tuusulan kunta), Heidi Hagman (Tuusulan kunta) ja Ada Pentinmikko (Tuusulan kunta).
Tästä eteenpäin.
Kaikki mukaan tulevaisuuskeskusteluun – mutta miten?
Sitra
Helsinki
2025
30
978-952-347-416-1 (PDF) www.sitra.fi
ISSN 3087-5269 (verkkojulkaisu)
tulevaisuus, ennakointi, tulevaisuusvalta, opas, eettiset periaatteet