Miten Suomeen rakennetaan kestävä ruokajärjestelmä?

Tämä työpaperi tarjoaa ehdotuksia, jotka edistävät ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää Suomessa. Ehdotukset luovat kokonaiskuvaa, jossa luonnon, ruuantuotannon ja ravitsemuksen näkökulmia käsitellään yhdessä ja niin, että keskinäisriippuvuudet tunnistetaan.

Suomella pohjoisena maatalousmaana on erityispiirteensä ilmasto- ja maaperäoloissa. Peltoa on vain 7 prosenttia pinta-alasta ja kasvukausi on lyhyt, joten globaalit mittarit eivät toimi, kun ruuan kestävyyskysymyksiä arvioidaan. Huoltovarmuuden korostamiseksi alkutuotannon rooli on nostettu työpaperissa keskeiselle sijalle, ravitsemuksen ja sosiaalisten kysymysten rinnalle.

Ruokajärjestelmää haastavat ilmastonmuutos ja luontokato. Ruokajärjestelmän muutosta mahdollistavat teknologia, kuluttajatieto sekä maatalouden hyvä kilpailukyky ja innovatiiviset viljelijät. Kestävässä ruokajärjestelmässä tuotettu ruoka edistää kansanterveyttä. Ruuantuotanto ja -kulutus tapahtuvat niin, että luonnonvaroja säästyy ja niitä käytetään ja kierrätetään optimaalisesti. Tämä edistää kiertotaloutta sekä luo lisäarvoa ja kannattavuutta koko ruokajärjestelmään.

Kestävyyssiirtymä voidaan rakentaa toimenpiteillä ja periaatteilla, joita on esitetty neljän tavoitteen alla, ja jotka onnistuessaan luovat mahdollisuuden viidennelle:

1. Kestävä maatalous sopeutuu luonnon kantokyvyn rajoihin
2. Kannattava maatalous mahdollistaa kestävän ruokajärjestelmän
3. Suomalaiset syövät kestävästi
4. Ruokajärjestelmä luo paikallista osallisuutta ja hyvinvointia
5. Suomalaista ruokaa viedään maailmalle laadulla ja ekologisuudella

Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä. Monet muutosta edistävät toimet vaativat vielä kehitystyötä – esimerkiksi ekosysteemipalvelujen arvottaminen tai yhdyskuntajätteiden ravinteiden hyödyntäminen ruuantuotannossa.

Osa toimenpiteistä, kuten eläinten määrän vähentäminen peltoalaa kohti, eli eläintiheyden vähentäminen, vaatii pitkäaikaista suunnittelua ja toimeenpanoa tietyillä Suomen alueilla. Siksi muutos on tärkeää aloittaa heti ja yhdessä läpi ruokaketjun. Toimenpiteiden onnistumisen kannalta oleellista on, että toimet koetaan yhteiskunnassa oikeudenmukaisiksi.