Voxit-alustan käyttö päätöksenteon tukena -koulutusaineisto

1. Johdanto vaikuttavaan kansalaisosallistumiseen

Elinvoimaisessa ja toimivassa demokratiassa osallistuminen päätöksentekoon on kansalaisten keskeinen oikeus. Kun kansalaiset onnistutaan tuomaan mukaan päätöksenteon prosesseihin vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti, kansalaisosallistumisesta muodostuu päätöksenteolle korvaamaton voimavara. Oikein toteutettuna osallistuminen voi vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa sekä auttaa päätöksentekijöitä tekemään harkitumpia ja laajemmin hyväksyttyjä päätöksiä.

Jotta tässä onnistutaan, kansalaisten osallistumista on kuitenkin suunniteltava ja johdettava strategisesti. Tämä tarkoittaa erilaisten päätöksentekoprosessien vaiheiden, vaikuttamisen kannalta keskeisimpien aikaikkunoiden sekä päätettävien asioiden luonteen tunnistamista. Näin vältytään näennäisosallistamiselta, joka syö kansalaisten luottamusta julkiseen hallintoon ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Näennäisosallistaminen myös kuluttaa julkishallinnon käytettävissä olevia niukkoja resursseja.

Osallistumisen menetelmiä on runsaasti ja on tärkeää valita aina tarkoituksenmukaisin ja vaikuttavin osallistumismenetelmä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoprosessi etenee aloitteesta tai asian vireilletulosta valmisteluun, päätöksentekoon, täytäntöönpanoon ja arviointiin. Jokaisessa vaiheessa on mahdollista osallistaa kansalaisia eri tavoin. Esimerkiksi tilannekuvan kartoitus, päätösten valmisteluvaihe, päätöksenteko, toimeenpano ja vaikutusten arviointi edellyttävät ainakin osin erilaisia osallistumisen menetelmiä.

Kuva 1. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoprosessi yhdistettynä osallisuuden lajeihin.

Lähde: Kuva muokattu, alkup. Ryynänen, Aimo & Salovaara, Christa 2002. Kokeiluista käytännöiksi – osallisuushankkeen selonteon taustaraportti. Sisäasiainministeriö.

Päätöksentekoprosessin lisäksi osallistumismenetelmien valintaan vaikuttaa muun muassa tehtävän päätöksen merkittävyys ja laajuus. Siksi on järkevää pysähtyä pohtimaan muutamaa keskeistä kysymystä (vrt. OECD 2025.) ennen menetelmien valintaa:

• Kuinka suuresta ja kauaskantoisesta päätöksestä on kyse? Koskeeko tehtävä päätös arkista juoksevaa asiaa vai suurta periaatteellista linjausta?
• Miten laajalti päätös vaikuttaa? Tehdäänkö päätös alueellisella, kansallisella vai kansainvälisellä tasolla?
• Kuinka nopeasti tehtävän päätöksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisella tavalla kansalaisten elämässä? Yksittäisillä päätöksillä on välittömämpi vaikutus osallistuvan kansalaisen arkeen, kun taas strategialla on kauaskantoisempi välillinen vaikutus.

Kuva 2: Kunnan päätöksenteon eri tavoilla osallistumisella on erilaiset välilliset ja välittömät vaikutukset kuntalaisten näkökulmasta.

Lähde: Nieminen 2025.

• Mitä kansalaisten osallistumisella ensisijaisesti tavoitellaan? Pyritäänkö osallistamisella lisäämään kansalaisten ymmärrystä päätettävästä asiasta? Halutaanko kansalaisten kanssa kehittää yhdessä jotakin konseptia tai palvelua? Tarvitaanko lisätietoa päätöksen mahdollisista arjen vaikutuksista tai jo tehdyn päätöksen seurauksista? Tarvitaanko kansalaisilta mandaatti, jotta päätöksenteossa on mahdollista edetä?

Kun kaikista näistä seikoista on muodostunut selkeä kuva, on helpompaa tunnistaa, mitkä kansalaisosallistumisen menetelmät ovat kaikkein vaikuttavampia ja sopivimpia käsillä olevassa päätöksentekoprosessissa.

2. Voxit-alustan perusteet

Voxit on matalan kynnyksen digitaalinen osallistumisalusta, jonka välityksellä suuret joukot pystyvät osallistumaan päätöksentekoon. Avoimeen lähdekoodiin perustuva alusta on helppokäyttöinen työkalu, jonka avulla päätöksenteossa tai päätösten valmistelussa pystyy kartoittamaan suuren joukon, kuten kunnan asukkaiden tai organisaation henkilöstön, mielipiteitä. Keskustelun tulokset lisäävät päättäjien ja valmistelijoiden ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta ja parantavat päätöksenteon tietopohjaa.

Voxit-keskustelussa käsitellään valittua aihetta äänestämällä siihen liittyviä väitteitä. Osallistujat voivat olla väitteen kanssa samaa tai eri mieltä tai ohittaa väitteen. He voivat myös ehdottaa keskusteluun uusia väitteitä ja varmistaa näin, että heille tärkeät näkökulmat tulevat esiin.

Alustalle ehdotettu väite voi olla puhekielinen tai sisältää murreilmaisuja – osallistujilla on oikeus nostaa esiin itse tärkeiksi kokemiaan asioita ja ilmaista näkemyksiä omalla tavallaan. Alusta kannustaa kansalaisia ilmaisemaan oman mielipiteensä ja auttaa ymmärtämään, että valittuun aiheeseen liittyy monia eri näkökulmia. Osallistujan käyttöliittymä auttaa hahmottamaan erilaisia näkemyksiä näyttämällä osallistujalle yksinkertaisten pylväskaavioiden avulla, kuinka hänen mielipiteensä suhteutuvat muiden vastaajien mielipiteisiin.

Tämän lisäksi alusta tuottaa kattavan reaaliaikaisen tulosraportin, josta näkee muun muassa, mistä väitteistä enemmistö osallistujista on yhtä mieltä ja mistä mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin. Edistyksellistä tilastoanalyysia hyödyntävä alusta myös jaottelee osallistujat erilaisiin mielipideryhmiin äänestyskäyttäytymisen perusteella. Ryhmäkohtainen tarkastelu antaa monivivahteisen kuvan niin ryhmien välisistä näkemyseroista kuin asioista, joista kaikki mielipideryhmät ovat yhtä mieltä.

Suomessa on useita teknisiä palveluntarjoajia, joiden kautta julkisen hallinnon toimijat ja muut Voxitin käytöstä kiinnostuneet tahot pystyvät hankkimaan alustan helposti palveluna. Alustaa käyttävät organisaatiot voivat tilata teknisiltä toimittajilta myös erilaisia lisäpalveluja. Esimerkiksi Voxit-alustan käyttöliittymän visuaalista ilmettä voi muokata omalle organisaatiolle sopivammaksi.

Kuva 3. Voxit-alustan käyttöliittymä

Voxit-alustan yksinkertainen käyttöliittymä toimii älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Kuvakaappaukset ovat Helsingin kaupungin ja Sitran keväällä 2025 järjestämästä turvallisuusaiheisesta keskustelusta.

2.1. Poliksesta Voxitiin

Voxit-alusta tunnettiin Suomessa aluksi alustan alkuperäisen kehittäjän antamalla Polis-nimellä. Yhdysvaltalainen The Computational Democracy Project julkaisi avoimen lähdekoodin Polis-alustan 2010-luvun puolivälissä. Sen jälkeen alustaa on kehitetty ja käytetty eri puolilla maailmaa.

Sitra toi alustan Suomeen vuonna 2023 ja kehitti siitä saavutettavan, mobiilioptimoidun ja eurooppalaisten tietosuojavaatimusten mukaisen version yhteistyössä DigiFinlandin kanssa. Alustaa on kehitetty Suomessa alusta saakka tarkasti julkisen hallinnon ja muiden käyttäjäorganisaatioiden tarpeita kuunnellen.

Vuonna 2025 Suomessa tehtiin päätös irtautua teknisesti alkuperäisen Polis-alustan kehityksestä. Tässä yhteydessä alustan nimi Suomessa muutettiin Voxitiksi – osin myös siksi, että kaksikielisessä maassa Polis-nimi aiheutti toistuvasti hämmennystä ja väärinkäsityksiä.

Voxit-alustaa on käytetty Suomessa vuosien 2022–2025 aikana yli sadassa eri keskustelussa niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtionhallinnossa sekä järjestökentällä. Näissä keskusteluissa osallistujia on tavallisesti ollut parista sadasta pariin tuhanteen, ja niiden teemat ovat vaihdelleet mielen hyvinvoinnista ja teiden peruskorjauksesta kuntastrategiaan, talouden suunnitteluun ja palveluverkon kehittämiseen.

Suurin Suomessa järjestetty Voxit-keskustelu käytiin vuonna 2023, kun Sitra toteutti valtakunnallisen “Mitä mieltä, Suomi?” -keskustelun. Keskusteluun osallistui yli 18 000 osallistujaa.

2.2. Voxit-alusta ei ole kyselytyökalu

Voxit-alustan erottaa perinteisistä kyselytyökaluista sen suunnittelua ohjaava keskeinen periaate: halu luovuttaa kansalaisille enemmän toimijuutta.

Kyselytyökaluissa kyselyn julkaiseva organisaatio pitää itsellään vallan rajata ja määritellä, mitä asioita kyselyssä käsitellään ja millä termeillä asioista puhutaan. Oletuksena on, että kyselyn julkaisevalla organisaatiolla on entuudestaan niin kattava ymmärrys käsiteltävästä teemasta, että se kykenee arvioimaan, mihin seikkoihin kyselyssä tulee keskittyä ja mitä voi rajata ulkopuolelle.
 
Voxitissa lähtökohta on toinen. Siinä Voxit-keskustelun käynnistävä organisaatio pelkästään viitoittaa keskustelun teemaa julkaisemalla alustalla (10–20) keskustelun käynnistävää väitettä. Nämä alkuväitteet ovat nimeltään tausta- ja siemenväitteitä.

Siemenväitteet aloittavat keskustelun valitusta teemasta. Niiden tarkoitus on ohjata keskustelun sävyä ja tuoda esiin näkökulmia, joita käsiteltävään teemaan liittyy. Taustaväitteiden avulla Voxit-keskustelun järjestäjä pystyy puolestaan seuraamaan keskustelun kuluessa, tavoitetaanko riittävästi haluttuja kohderyhmiä.

Kun osallistujat alkavat ehdottaa Voxit-keskusteluun omia väitteitään, nousee usein esiin aivan uusia näkökulmia, joita keskustelun järjestäjä ei ole tullut ajatelleeksi. Osallistujien lisäämät väitteet voivat myös korjata tai tarkentaa alkuperäisten siemenväitteiden sisältämiä ajatuksia tai viedä keskustelua uuteen, yllättäväänkin suuntaan. Näin Voxit-keskustelun sisältö päivittyy sitä mukaa, kun alustalla julkaistaan osallistujien ehdottamia väitteitä. Tämä vahvistaa osallistujien toimijuutta keskusteluaiheen määrittelyssä ja sen käsittelyssä.

Voxit-alustalla osallistuja voi myös halutessaan jättää keskustelun kesken ja palata siihen myöhemmin useita kertoja uudelleen. Jokainen osallistujan tekemä valinta rikastuttaa tuloksia. Tämäkin ominaisuus erottaa Voxit-alustan useimmista kyselytyökaluista, joissa osallistujien on täytettävä koko kysely kerralla loppuun asti, jotta heidän vastauksiaan pystytään hyödyntämään.

Kun osallistuja äänestää Voxit-alustalla vähintään seitsemää väitettä, alusta pystyy myös sijoittamaan hänet osaksi jotakin keskusteluun muodostuvaa mielipideryhmää.

2.3. Mihin käyttöön Voxit-alusta sopii parhaiten?

Voxit-osallistumisalustaa kannattaa käyttää päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa, kun halutaan saada kattava tilannekuva päätöksenteon tueksi. Voxit-alustan tulosraportti auttaa päätöksentekijää tai valmistelijaa hahmottamaan, mistä asioista ihmiset ovat keskenään yksimielisiä tai erimielisiä.

Alusta sopii erityisen hyvin nopeasti kehittyvän uuden ilmiön monipuoliseen tarkasteluun. Sosiaalisen median aikakaudella äänekäs ja kärjekäs vähemmistö saattaa usein saada paljon julkisuutta mielipiteilleen. Silloin päätöksentekijöiden on vaikea hahmottaa, vastaavatko nämä näkemykset laajasti muiden kansalaisten mielipiteitä.

Voxit-alusta tarjoaa ongelmaan yhden ratkaisun: koska osallistuminen alustalla on nopeaa ja vaivatonta, Voxit kykenee houkuttelemaan osallistumaan muitakin kuin kaikkein äänekkäimpiä tai yhteiskunnallisesti aktiivisimpia kansalaisia. Näin käsiteltävistä teemoista saadaan monivivahteinen ja todempi kuva. Koska keskustelu alustalla on anonyymia, alustalla on mahdollista käsitellä arkaluontoisiakin aiheita.

Jotta myös vaikeammin tavoitettavat kansalaiset onnistuttaisiin saamaan mukaan keskusteluun, koko Voxit-prosessi on silti suunniteltava alustan loppuun huomioiden tarkasti tavoiteltujen kohderyhmien tarpeet ja erityispiirteet.

2.4. Millaiseen käyttöön Voxit ei sovi?

Voxit-alusta sopii moniin päätöksentekoprosesseihin, mutta sen ominaisuudet eivät silti tue kaikenlaista käyttöä.

Voxit-alustaa ei kannata valita kansalaisosallistumisen menetelmäksi, kun halutaan osallistaa pientä joukkoa, esimerkiksi reilusti alle sataa henkilöä. Jos osallistujia on vain muutamia kymmeniä, alustan automaattisesti tuottamien mielipideryhmien luotettavuus kärsii. Voxit-keskustelua suunnitellessa on myös hyvä muistaa, että keskimäärin vain noin joka kymmenes osallistuja ehdottaa uutta väitettä alustalle. Riittävän suuri osallistujajoukko takaa, että kansalaisten näkökulmat todella nousevat monipuolisesti esiin.

Voxitia ei kannata myöskään valita menetelmäksi, mikäli edellytyksenä on, että kaikilla osallistujilla on riittävä tai yhtäläinen ymmärrys käsiteltävästä aiheesta. Voxitin keskustelunäkymään ei ole tämän koulutusmateriaalin kirjoitushetkellä teknisesti mahdollista tuoda tausta-aineistoja, jotka kaikki osallistujat näkisivät automaattisesti alustalle tullessaan. Koska alustalle ei Suomessa vaadita kirjautumista tai tunnistautumista, keskustelun järjestäjä ei pysty myöskään teknisesti rajaamaan osallistujajoukkoa pelkästään niihin, jotka jo tietävät asiasta enemmän.

Teknisessä jatkokehityksessä alustalle olisi mahdollista tuoda tarjolle vahva tunnistautuminen, kerätä tarkempaa osallistujadataa tai tarjota taustatietoa, kuten videoita, esimerkiksi alustaan yhdistetyn kyselylomakkeen avulla. Voxitin voisi myös integroida jonkin organisaation suljettuun järjestelmään, mikäli siihen on halua. Näillä keinoilla keskustelijoiden joukkoa voisi halutessaan valikoida tai rajoittaa vahvemmin. Vapaaehtoinen henkilötietojen kerääminen parantaisi myös järjestäjän mahdollisuuksia viestiä päätöksenteon etenemisestä kiinnostuneille osallistujille.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että jokainen osallistujalta vaadittu vaihe, joka edeltää varsinaista Voxit-keskustelua, vähentää osallistujien määrää merkittävästi. Osallistujadatan kerääminen vaatii lisäksi toteuttavalta organisaatioilta eurooppalaisten tietosuojavaatimusten mukaista datan hallintaa. Siksi tällaisten uusien toiminnallisuuksien kehittämisessä kannattaa edetä harkiten ja kansalaisia kuullen – Voxit-alustan vahvuus on nimenomaan sen helppokäyttöisyydessä.

Mikäli kansalaisia halutaan mukaan digitaalisesti fasilitoituun yhteissuunnitteluun, ideointiin tai eri vaihtoehtojen priorisointiin, valittavana on Voxit-alustaa paremmin soveltuvia digitaalisia osallistumisalustoja. Voxitin toiminnallisuudet on tarkoituksella rajattu väitteiden äänestämiseen ja mahdollisuuteen ehdottaa uusia väitteitä. Näin osallistuminen on kevyttä ja nopeaa ja se säilyy sävyltään rakentavana. Nämä valinnat eivät kuitenkaan tue osallistujien välistä syvempää harkintaa ja puntarointia.

Samasta syystä joskus voi olla tarpeen yhdistää Voxit-keskustelu jonkin syvemmän vuorovaikutuksen menetelmän kanssa, mikäli päätöksentekoprosessin yhteydessä täytyy hakea ratkaisuja johonkin tulehtuneeseen kiistaan. Tällaisissa prosesseissa Voxit-alusta on hyvä alkuvaiheen työkalu. Se auttaa päätöksentekijöitä tarkentamaan ymmärrystä aihepiireistä, jotka synnyttävät kansalaisten keskuudessa eniten eripuraa. Ketjuttamalla Voxitia sekä menetelmää, joka ohjaa osallistujia pureutumaan syvemmin muiden näkökulmiin ja hakemaan yhteisymmärrystä, päätöksenteossa päästään todennäköisesti etenemään lähemmäs ratkaisuja.

Suositeltavia syvemmän vuorovaikutuksen menetelmiä, joiden kanssa Voxitia voi ketjuttaa tällaisissa tilanteissa, ovat esimerkiksi kasvokkainen, moninäkökulmainen pyöreän pöydän keskustelu tai puntaroiva kansalaispaneeli. Paneeleita, pyöreän pöydän keskusteluja tai muita syvemmän vuorovaikutuksen menetelmiä käytettäessä tulee kuitenkin muistaa, että laadukkaan ja vaikuttavan kasvokkaisen keskustelun järjestäminen vaatii huolellista suunnittelua, fasilitointia ja resursointia.

Tutustu Sitran koostamaan käytännönläheiseen puntaroivien kansalaispaneelien työkalupakkiin.

3. Laadukkaan Voxit-keskustelun järjestäminen vaatii riittävästi aikaa ja resursseja

Voxit-alusta on teknisesti helppokäyttöinen alusta sekä osallistujalle että keskustelun järjestäjälle. Voxit-keskustelun pystyy teknisesti luomaan ja julkaisemaan alustalla puolessa tunnissa.

Jotta keskusteluun saadaan riittävästi oikeanlaisia osallistujia ja sen tulokset pystytään kytkemään oikea-aikaisesti päätöksentekoon, Voxit-keskustelun valmisteluun, toteutukseen ja analyysiin kannattaa kuitenkin varata runsaasti aikaa, vähintään 2,5–3 kuukautta.

On tavallista, että etenkin ensimmäistä Voxit-keskusteluaan toteuttavat organisaatiot varaavat liian vähän aikaa keskustelun valmisteluihin, kuten keskustelua tukevan viestinnän suunnitteluun. Lisäksi Voxit-prosessien toteuttamisessa oppiminen tapahtuu vahvasti käytännön kautta ja vaatii aikansa. Ajan myötä keskusteluiden järjestäminen vie vähemmän aikaa, kun tiimin osaaminen alustan käytöstä kasvaa. 

3.1. Varmista ajoissa riittävät resurssit

Ennen Voxit-keskustelun suunnittelun ja toteutuksen käynnistystä on varmistettava, että keskustelun läpivientiin on riittävästi resursseja. Keskustelun toteuttajatiimiin pitäisi kuulua ainakin projektikoordinaattori, moderaattori ja viestijä, vaikka yhdellä henkilöllä voikin olla keskustelussa monta roolia. Esimerkiksi projektin koordinaattori ja keskustelun moderaattori ovat usein yksi ja sama henkilö.

Projektin koordinaattori​

• valmistelee, koordinoi ja aikatauluttaa Voxit-suunnittelua​
• seuraa keskustelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista​
• vastaa Voxit-keskustelun aiheen ja aihekuvauksen lopullisesta muotoilusta ja keskustelun käynnistävien siemen- ja taustaväitteiden laatimisesta​
• analysoi keskustelun​ ja tuo muut analyysissa tarvittavat asiantuntijat tähän vaiheeseen mukaan.

Viestijä​

• valitsee viestinnän kanavat kohderyhmälähtöisesti
• tuottaa viestintämateriaalit ja käännökset, päivittää verkkosivuja
• julkaisee viestintää eri kanavissa
• seuraa taustaväitteiden tuloksia kohderyhmän tavoittamisen näkökulmasta
• laatii yhdessä koordinaattorin kanssa tuloksista jälkiviestit kuten julkilausuman tai tuloskoosteen päättäjille ja osallistujille.

Moderaattori

• huolehtii, että keskustelua moderoidaan huolellisesti, tasapuolisesti ja riittävän aktiivisesti
• parantaa osallistujakokemusta ja lisää osallistumista ​
• muodostaa kuvaa siitä, mistä Voxit-alustalla keskustellaan
• seuraa palautelaatikkoa​ ja raportoi palautteesta.

3.2. Voxit-keskustelun kolme vaihetta

Voxit-keskustelun toteutus jakautuu karkeasti ottaen kolmeen vaiheeseen:

1. Keskustelun suunnittelu
2. Keskustelun toteutus
3. Analyysi ja vaikutusten arviointi

Valmisteluvaiheessa varmistetaan, että keskustelu kytkeytyy päätöksentekoon ja suunnitellaan Voxit-keskustelun viestintää. Keskustelun toteutusvaihe alkaa Voxit-keskustelun käynnistävien tausta- ja siemenväitteiden julkaisulla. Toteutusvaiheessa keskustelun järjestäjän on myös moderoitava keskustelua. Keskustelun päätyttyä siirrytään tulosten analyysiin, raportointiin ja lopulta vaikutusten arviointiin.

Keskustelun eri vaiheiden toteutuksen suunnittelu helpottuu, kun toteutustiimi ottaa käyttöönsä Voxit-keskustelun suunnitelmapohjan. Dokumentti toimii toteuttavan tiimin yhteisenä suunnittelu- ja ohjausdokumenttina koko keskustelun ajan. Lataa suunnitelmapohja.

Kutakin Voxit-keskustelun vaihetta niihin liittyvine työtehtävineen käsitellään seuraavissa moduuleissa.

4. Voxit-keskustelun vaikutusten suunnittelu ja tavoitteen muotoilu

Kun Voxit-keskustelun järjestämisestä on päätetty, on aika käynnistää työ keskustelun vaikutusten varmistamiseksi. Tästä näkökulmasta on oleellista, että prosessilla on selkeä omistaja heti alussa. Prosessin omistaja on tavallisesti joko päätöksentekijä tai valmistelija, joka käyttää myöhemmin Voxit-keskustelun tuloksia työnsä tukena.

4.1. Keskustelun kytkentä päätöksentekoon

Kun Voxit-prosessin valmistelu aloitetaan, on aluksi tärkeää varmistaa, että prosessin omistavalla valmistelijalla tai päätöksentekijällä on riittävä ymmärrys Voxitista työkaluna. Alustan toimintaperiaatteita ja Voxit-keskustelun eri vaiheita voi käydä prosessin omistajan kanssa lävitse esimerkiksi hyödyntäen Sitran vuonna 2025 julkaisemia materiaaleja: Voxit-muistiota sekä kalvoa, johon on tiivistetty alustan keskeiset hyödyt päätöksenteon näkökulmasta.

Samassa yhteydessä saattaa olla hyvä käydä prosessin omistajan kanssa keskustellen läpi yleisluontoisesti myös periaatteet, jotka ohjaavat Voxit-keskustelujen suunnittelua. Niiden läpikäynti auttaa prosessin omistavaa päätöksentekijää tai valmistelijaa hahmottamaan Voxit-alustan erityislaatuisuutta esimerkiksi suhteessa kyselytyökaluihin.

Osana prosessin omistajan sitouttamista Voxit-keskustelun toteuttajan ja omistajana toimivan päätöksentekijän tai valmistelijan kannattaa myös sopia yhdessä keskustelun toteutustavasta ja aiheen rajauksesta.

Sen jälkeen on aika määritellä yhdessä keskustelulle asetettava tavoite. Näin voidaan samalla varmistaa, että prosessin omistaja – Voxit-keskustelun onnistumisen näkökulmasta keskeinen avainhenkilö – todella sitoutuu prosessiin.

4.2. Voxit-keskustelun tavoitteen määrittely

Voxit-keskustelun tavoite tulisi kyetä muotoilemaan siten, että keskustelun tulokset kytkeytyvät todelliseen päätöksentekoon. Jos esimerkiksi kunta haluaa antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa valmisteilla olevaan uuteen strategiaansa, tämä tulisi ottaa Voxit-keskustelun lähtökohdaksi ja miettiä yhdessä prosessin omistajan kanssa, mikä rooli kerättävillä kansalaisnäkemyksillä on kokonaisuudessa.

Tavoitetta voi pohtia kolmen yksinkertaisen kysymyksen avulla

1. Mihin osallistamme?
2. Miksi osallistamme?
3. Keitä osallistamme?

Voxit-keskustelun tavoite syntyy tältä pohjalta, kytkien tulokset oikea-aikaisesti strategiaprosessiin ja konkretisoiden keskustelun tavoitetta selkeillä alatavoitteilla sekä mittareilla, joissa ei ole tulkinnanvaraisuutta.

Voxit-keskustelun vaikutussuunnittelun tukena voi valmisteluvaiheessa käyttää esimerkiksi päätöksenteon prosessikuvausta tai organisaation vuosikelloa, josta nähdään missä vaiheissa ja miten asukkaiden näkemysten on mahdollista aidosti vaikuttaa päätösten sisältöihin. Voxit-keskustelun vaikutusten suunnittelua julkisessa hallinnossa tukevatmyös hyvinvointialueen tai kunnan hallintosääntö ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet määrittävä strategia. Hyvinvointialueilla ja osassa kuntia on lisäksi käytössä osallistumisen ohjelma, joka ohjaa kaikkien kansalaisosallistumisen menetelmien käyttöä.

4.3. Keskeisten sidosryhmien sitouttaminen prosessiin

Voxit-prosessin omistajan ohella Voxit-keskustelun teemaan ja toteutukseen kytkeytyy todennäköisesti myös muita tärkeitä sidosryhmiä joko oman organisaation sisällä tai sen ulkopuolella. Nämäkin sidosryhmät on tärkeä tunnistaa jo keskustelun valmisteluvaiheessa ja sitouttaa ne prosessiin.

Voxit-keskustelun onnistumisen näkökulmasta tärkeitä sidosryhmiä ja kumppaneita saattavat olla esimerkiksi tahot, joilla on sopivia sosiaalisia verkostoja. Alueella toimivat kansalaisjärjestöt, koulujen henkilökunta, hyvinvointialueen nuorisovaltuustot ja vammais- tai vanhusneuvostot voivat olla erinomaisia kumppaneita varsinkin silloin, kun Voxit-keskustelun osallistujiksi toivotaan erityisesti johonkin rajattuun kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Näiden toimijoiden kautta viesti keskustelusta tavoittaa paremmin halutun ryhmän. Keskustelussa esiin nousseet näkemykset saattavat myös tuoda näille tahoille arvokasta lisätietoa, joka tukee niiden omaa toimintaa.  

Voxit-keskusteluja suunnitellessa on hyvä selvittää, onko lähialueella muita (julkisia) toimijoita, jotka jo hyödyntävät aktiivisesti alustaa tai muita osallistumismenetelmiä. Mikäli tällaisia tahoja on, niihin on hyvä olla yhteydessä ja tunnustella yhteistyömahdollisuuksia. Samalla varmistutaan, etteivät eri tahot alueella tee päällekkäistä työtä ja osallista kansalaisia turhaan samojen teemojen käsittelyyn.

4.4. Vaikutuslupauksen sanoittaminen

Kun Voxit-keskustelun tavoite on määritelty ja tärkeimmät sidosryhmät sitoutettu, on aika muodostaa osallistujia varten laadittava vaikutuslupaus. Myös se tulisi tehdä yhdessä prosessin omistajan kanssa muistaen, että vastuu Voxit-keskustelun tulosten viemisestä osaksi päätöksentekoa on viime kädessä prosessin omistavalla päätöksentekijällä tai valmistelijalla sekä laajemmin hallinnolla.

Voxit-keskustelulle laadittu vaikutuslupaus kiteyttää napakkaan muotoon ajatuksen siitä, millä tavalla ja kuinka vahvasti keskusteluun osallistuneiden kansalaisten näkemykset vaikuttavat päätöksentekoon. Näin se luo samalla suuntaviivoja keskustelun analyysille ja viestinnälle.

Vaikka osallistumisen vaikutusta on usein vaikeaa arvioida ennakkoon kovinkaan täsmällisesti, vaikutuslupauksessa tulisi silti pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman konkreettisesti, mitä seurauksia kansalaisosallistumisella on.

Vaikutuslupausta voi ajatella myös Voxit-keskustelun järjestäjän omana työkaluna, joka auttaa pohtimaan Voxit-prosessin välillisiä ja välittömiä vaikutuksia kansalaisten näkökulmasta. Se kiteyttää selkeästi, miksi kansalaisia pyydetään osallistumaan ja miten heidän näkemyksensä tullaan ottamaan huomioon päätöksenteossa tai sen valmistelussa. Näistä seikoista tulisi kertoa kansalaisille jo alussa, kun Voxit-keskustelu julkaistaan ja sitä tukeva viestintä käynnistyy.

Viestintää osallistumisen vaikutuksista tulisi jatkaa myös Voxit-keskustelun päätyttyä, koska se lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta päätöksenteon prosessiin. Vaikutuksista on muistettava kertoa silloinkin, kun vaikutukset päätöksentekoon tai sen valmisteluun ovat vaikeasti mitattavia tai melko vähäisiä.

5. Voxit-keskustelun viestinnän suunnittelu ja valmistelu

Kun Voxit-keskustelun kytkentä päätöksentekoon on varmistettu, voidaan käynnistää viestinnän suunnittelu. Tähän vaiheeseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Aktiivisen ja useammassa eri kanavassa tapahtuvan viestinnän avulla ihmiset saadaan kiinnostumaan Voxit-keskustelusta ja käyttämään siihen aikaansa. Onnistunut viestintä tavoittaa oikeat kohderyhmät oikea-aikaisesti.

Kun Voxit-keskustelun viestinnän suunnittelu käynnistyy, projektitiimin yhtenä alkuvaiheen tehtävänä on laatia keskustelulle viestintäsuunnitelma. Sen tulisi sisältää suunnitellun Voxit-keskustelun pääviestit, osallistuja- ja sidosryhmäviestinnässä käytetyt kanavat, suunnitellut toimenpiteet ja niiden aikataulun sekä vastuuhenkilöt.

Viestintäsuunnitelmaa ja Voxit-keskustelua laatiessa tulee muistaa, että viestintää täytyy tehdä koko Voxit-prosessin ajan: ennen, jälkeen ja keskustelun aikana. Sen lisäksi viestintään vaikuttavat esimerkiksi valitun aiheen monimutkaisuus ja Voxit-keskusteluun tavoiteltu osallistujamäärä.

Viestinnällä on myös oltava valmis nopeasti reagoimaan keskustelun aikana mahdollisesti syntyviin yllättäviin tilanteisiin, esimerkiksi siihen, että käsiteltävästä aiheesta syntyy laajaa, julkista keskustelua Voxit-alustan ulkopuolella. Mikäli näin tapahtuu, projektin koordinaattorin ja viestijän on hyvä tarttua tilaisuuteen ja pohtia, voidaanko ryöpsähtänyttä keskustelua hyödyntää ja ohjata takaisin alustalle.

5.1. Kokoa Voxit-keskustelun tiedot yhteen paikkaan, mutta älä tyydy siihen

Jos Voxit-alustaa käytetään toistuvasti osallistumisen välineenä, on järkevää koota alustaa ja sen käyttöä koskevat tiedot keskustelun järjestävän organisaation verkkosivuille. Koontisivuilla kannattaa myös antaa osallistujille lisätietoa Voxit-keskustelujen yleisistä pelisäännöistä ja moderointikäytännöistä sekä tarjota esimerkkejä onnistuneesta väitteen muotoilusta.

Alustalla keskustelun osallistujia voi ohjata lisätiedon pariin lisäämällä Voxit-keskustelun aihekuvaukseen hyperlinkin, joka johtaa verkkosivujen yhteydessä olevalle koontisivustolle.

Suomessa useat Voxit-keskusteluja toteuttaneet kunnat ja hyvinvointialueet ovat koostaneet käynnissä olevat ja jo menneet keskustelunsa asukasosallistumista ja vaikuttamista käsittelevälle verkkosivulle kotisivujensa yhteyteen. Voxit-keskustelun päätyttyä ne voivat julkaista tällä sivulla keskustelun tulosmateriaalin. Sen lisäksi sivulla on suositeltavaa julkaista koko osallistumisprosessin tuloksista tehty yhteenveto, julkilausuma tai tiedote.

Voxit-keskustelujen järjestäjien resurssien säästämiseksi koontisivulle kannattaa luoda myös Usein kysytyt kysymykset -osio, jonka esimerkkipohjan löydät tästä. Palautelaatikon seuraaminen ja palautteisiin vastaaminen on usein keskustelun koordinaattorin vastuulla.

Omien verkkosivujen ohella Voxit-keskustelusta kannattaa viestiä myös muilla tavoin, esimerkiksi julkaisemalla tiedote ja mainostamalla keskustelua sosiaalisessa tai perinteisessä mediassa. Sosiaalisen median mainoksiin voi nostaa esimerkiksi kiinnostavimpia Voxit-keskustelussa julkaistuja väitteitä. Sen lisäksi Voxit-keskustelusta voi kertoa myös medialle. Varsinkin paikallismediat saattavat olla kiinnostuneita uutisoimaan Voxit-keskustelusta – etenkin, jos keskustelun aihe on jo herättänyt julkista keskustelua. Paikallismedian kanssa kannattaa myös jatkaa yhteistyötä Voxit-keskustelun päätyttyä, jotta myös keskustelun tulokset ja analyysi saavat enemmän huomiota.

Näiden viestintäkanavien ohella kannattaa muistaa, että osallistujalta tuleva suositus on lopulta usein kaikkein vakuuttavin viesti. Sen vuoksi Voxit-keskustelun osallistujia kannattaa kannustaa alustalla ja muissa viestintämateriaaleissa levittämään sanaa keskustelusta ja kutsumaan muitakin osallistumaan. Järjestävän organisaation työntekijöitä voi myös kannustaa jakamaan keskustelua omissa verkostoissaan ja kanavissaan. Jos Voxit-keskustelua suunnitellaan erityisesti nuorelle kohderyhmälle, voi jo keskustelun suunnitteluvaiheessa pyytää esimerkiksi nuorisovaltuuston jäseniä mukaan keskustelun viestinnän suunnitteluun ja ottaa heidät mukaan myös viestinnän toteutukseen.

5.2. Viestinnän jaksotus

Voxit-keskustelun viestinnän suunnittelu kulkee aina käsi kädessä keskustelun suunnitellun jaksotuksen kanssa. Keskustelut ovat tyypillisesti auki 3–4 viikkoa, mutta osallistujat voivat ehdottaa uusia väitteitä ainoastaan keskustelun alkupuoliskolla. Siten Voxit-keskustelun osallistujille suunnattu viestintä jakautuu karkeasti kolmeen vaiheeseen.

Ensimmäisessä vaiheessa osallistujia kutsutaan Voxit-alustalle ehdottamaan uusia väitteitä ja äänestämään. Toisessa vaiheessa uusien väitteiden lisäämismahdollisuus suljetaan ja keskustelun moderointi loppuu. Tässä vaiheessa Voxit-keskustelujen järjestäjät usein vähentävät viestintää merkittävästi moderoinnin sulkeutuessa. Niin ei tulisi tehdä. Jotta myös väitteiden lisäämisjakson lopulla julkaistut väitteet saavat riittävästi ääniä ja analyysiin saadaan kattavasti väiteaineistoa, alustalle on saatava paljon osallistujia myös keskustelun jälkipuoliskolla. Sen vuoksi viestintää tulisi jatkaa keskustelun loppuun saakka.

Viimeisessä vaiheessa Voxit-keskustelu suljetaan, ja keskustelun tulosten analyysi ja raportointi alkaa. Tässä vaiheessa osallistujia tulee muistaa kiittää ja kertoa, mitä osallistumisen jälkeen tapahtuu ja kuinka se vaikuttaa päätöksentekoon.

5.3. Osallistujien kutsuminen

Voxit-alustan vahvuutena suurten ihmisjoukkojen osallistamisessa on se, että pääsy alustalle on oletusarvoisesti nopeaa ja vaivatonta, kun kirjautumistakaan ei tarvita.

Vaivattomuuden ja yksinkertaisuuden kokemusta voi vahvistaa suunnittelemalla tarkasti, miten osallistujat kutsutaan ja ohjataan alustalle. Jokainen askel ennen alustaa laskee osallistujamäärää.

Usein osallistujakynnyksen madaltaminen tarkoittaa sitä, että eri kohderyhmiä on lähestyttävä osin erilaisin keinoin.

5.4. Esimerkkejä osallistujien kutsumiseen käytettävistä kanavista

Kun suunnitellaan Voxit-keskustelun osallistujien kutsumisprosessia, yleisenä muistisääntönä kannattaa pitää, että viestintää täytyy suunnitella kohderyhmälähtöisesti ja sitä tulee tehdä monessa kanavassa.

Voxit-keskustelun kutsumiseen on käytetty niin maailmalla kuin Suomessa erilaisia innovatiivisia tapoja. Osallistujien kutsumisessa on muun muassa hyödynnetty sosiaalisen median vaikuttajia.

Alla on kuitenkin esitelty perinteisempiä vaihtoehtoja, joilla voi saavuttaa suuria osallistujamääriä. Esiteltyjen tapojen lisäksi on hyvä viestiä laajasti myös muilla keinoin. Ennen Voxit-keskustelun käynnistämistä on myös varmistettava, että osallistujien anonymiteetti ja tietosuoja säilyvät osallistujia kutsuttaessa. Samalla tulee varmistaa, että Voxit-keskustelun tietosuojaseloste on kunnossa ja osallistujien nähtävillä.

Sosiaalinen media

Somekanavan valinta riippuu täysin tavoitellusta kohderyhmästä, mutta myös keskustelun järjestäjän muista valintakriteereistä sekä siitä, millaisia kanavia järjestäjällä on käytössään. Organisaatio saattaa olla esimerkiksi kieltänyt TikTokin tai jonkun muun sosiaalisen median käytön tietoturva- tai muista syistä.  

Nuoria on turha etsiä Facebookista ja harva vanhempi pyörii Snapchatissa. Isovanhemmat tuskin käyttävät Jodelia, mutta sieltä löytyy helposti vaikkapa korkeakouluopiskelijoita. Tärkeintä on määritellä oma kohderyhmä ja tehdä valinta sen mukaan. Lähes aina on järkevää käyttää useampaa kanavaa sekä kutsuprosessissa että keskustelun aikana. 

Harvalla organisaatiolla on suuri joukko omien tilien seuraajia, mutta sosiaalisen median tilien käyttö keskustelun apuna on joka tapauksessa suositeltavaa jo siksi, että voi nopeasti reagoida keskustelun suuntaan tai johonkin suurempaa huomiota saaneeseen aiheeseen.  

Sosiaalisessa mediassa mainostaminen onnistuu kohtalaisen pienillä budjeteilla ja onnistuessaan aiheuttaa aina osallistujapiikin Voxit-alustalla. Siksi on tärkeää aikatauluttaa some-viestintä ja -mainonta siten, että moderointiresursseja on saatavilla niiden aikaan. Viestittäessä Voxit-keskustelusta sosiaalisessa mediassa avuksi kannattaa ottaa myös alustalla julkaistut, kansalaisten ehdottamat väitteet. Voxitista voi poimia esimerkiksi laajaa yksimielisyyttä tai erimielisyyttä aiheuttaneita väitteitä ja käyttää niitä houkuttimina mainoksissa ja postauksissa. 

Voxit-opintomateriaalin vinkkiosiossa korostetaan, kuinka tärkeää on ohjata osallistujat mahdollisimman suoraan Voxit-alustalle osallistumisen kynnyksen madaltamiseksi. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että osalle ihmisistä helppoutta ja nopeutta tärkeämpää on suojella omaa yksityisyyttään. Suuret sosiaaliset mediat keräävät dataa henkilön liikkeistä omassa palvelussaan, mutta myös sen ulkopuolella. Siksi on hyvä laittaa keskustelun linkki helposti selaimeen kopioitavaksi, jolloin datastaan tarkan henkilön ei tarvitse klikata sosiaalisessa mediassa olevasta mainoksesta suoraan Voxitiin.

Paperikirje

Paperikirje on hyvä täydennys osallistujien kutsuprosessissa käytettävien viestintäkanavien valikoimaan, kun järjestetään kansallisen tason Voxit-keskustelu tai tavoitellaan erittäin suuria osallistujamääriä. Tällöin paperikirjeellä voidaan lähestyä erityisesti sellaisia kohderyhmiä, joita on vaikea tavoittaa digiviestinnän kautta. Samalla kannattaa harkita, onko osallistujille mahdollista tarjota tuettua osallistumista – ja kertoa tästä myös kutsukirjeessä.

• Paperisessa kutsukirjeessä tärkeää on viestin selkeys, informatiivisuus ja luotettavuus, jotta kutsua ei pidetä huijauksena tai pelkkänä mainospostina. Ulkoasun tulisi olla virallinen ja kutsujaksi on suositeltavaa valita se taho, jolta toimeksianto on lähtöisin. Esimerkiksi kunnanjohtajan kuva, nimi ja allekirjoitus herättävät luottamusta.
• Kutsukirjeeseen lisätään vain keskeiset asiat ja lisätiedot osallistuja saa verkkosivujen yhteyteen laaditulta Voxit-koontisivulta.
• Käytä kuvia ja visualisointeja selventääksesi kirjeen vastaanottajille mistä on kyse, mihin osallistuminen liittyy ja kuinka kauan Voxit-keskustelu on auki.

Tekstiviesti

Lyhyt ja asiallinen tekstiviesti, joka sisältää suoran linkin Voit-alustalle, voi olla kokeilemisen arvoinen, kun tavoitellaan suuria osallistujamääriä. Tekstiviestien käytöstä ei ole vielä kokemusta Suomessa toteutetuista Voxit-keskusteluista, mutta niitä on käytetty osallistujien kutsumiseen muissa kansalaisosallistumisprosesseissa.

Mikäli keskustelun järjestävän organisaation alueella on käytössä tekstiviestipalvelu, keskustelun järjestäjän tulee selvittää yhdessä organisaationsa tietosuojavastaavan kanssa palvelun hyödyntämisen mahdollisuudet. Tekstiviestikutsun lähettäminen vaatii hyvää suunnittelua, jotta osallistujien anonymiteetti ja tietosuoja säilyvät.

Tekstiviestikutsuja on hyvä täydentää myös muulla aktiivisella viestinnällä tavoittavuuden varmistamiseksi. Tämä on tärkeää myös siksi, että tekstiviestikutsuun ja siinä olevaan linkkiin saatetaan suhtautua epäillen.

Suomi.fi-viestin välityksellä lähetettävä kutsu

Kutsun lähettäminen Suomi.fi-viestien kautta edellyttää sitä, että käytettävästä rekisteristä on poimittavissa kutsuttavien henkilötunnukset. Väestötietojärjestelmästä ei kirjoitushetkellä (tammikuu 2026) ole saatavissa henkilötunnuksia kutsuprosessia varten, mutta ne on mahdollista saada kuntien tai hyvinvointialueiden omista kattavista rekistereistä. Lisäksi kutsujalla on oltava Suomi.fi-viestien lähettämiseen sopiva järjestelmä.

Suomi.fi‑viestien kautta lähetettävää kutsua käytettäessä on myös varmistettava, että kutsuttavien anonymiteetti säilyy kutsuprosessissa. Anonymiteettiä suojaavista toimenpiteistä on kerrottava myös kutsuttaville itselleen.

Suomi.fi-viestien ohella osallistujia Voxit-keskusteluun kannattaa pyrkiä rekrytoimaan myös käyttämällä muita viestintäkanavia, sillä kaikilla osallistujilla ei ole välttämättä henkilötunnusta tai käytössä Suomi.fi-viestejä tai sähköistä tunnistautumista.

Satunnaisotanta

Mikäli Voxit-keskusteluun pyritään tavoittamaan edustava määrä tarkasti määriteltyjen kohderyhmien jäseniä, kutsuprosessissa kannattaa käyttää satunnaisotantaa. Suomessa satunnaisotannan toteuttamiseen saa tukea Digi- ja väestöviraston poiminta- ja päivityspalveluista. Palvelu on suunnattu julkisorganisaatioille, ja se varmistaa väestöotoksen edustavuuden.

Mikäli haluttuja kohderyhmiä on vaikea tavoittaa, näiden ryhmien jäseniä voi lähestyä aluksi satunnaisotantaa hyödyntäen. Sitten kutsuprosessia voi jatkaa ja tavoitella kohderyhmiä esimerkiksi relevanttien yhdistysten, järjestöjen tai oppilaitosten, välityksellä.

Tutustu Digi- ja viestintäviraston laatimiin, satunnaisotannan tilaamista koskeviin ohjeisiin.

Kehitä asukas- ja asiakasrekistereitä kiinnostuneille

Kun kansalaisten osallistumista Voxit-keskusteluihin ja muihinkin tarjottaviin osallistumismahdollisuuksiin halutaan kehittää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, voi olla paikallaan pohtia oman asukas- tai asiakasrekisterin perustamista. Rekisterin suunnittelu on käynnistettävä pohtimalla tietosuoja-asiantuntijan kanssa, miten halukkaat ihmiset pystyvät vapaaehtoisesti ja turvallisesti luovuttamaan henkilötietojaan ja saamaan tietoa esimerkiksi kuntansa vaikuttamismahdollisuuksista.

Rekisterin kasvattaminen kannattaa pitkällä aikavälillä ja siitä on hyödyllistä muistuttaa jokaisen Voxit-keskustelun yhteydessä. Asukas- tai asiakasrekisterin olemassaolo ei kuitenkaan poista tarvetta viestiä kohderyhmälähtöisesti myös muita keinoja hyödyntäen. Näin tavoitetaan myös heitä, jotka ovat vähäisesti edustettuina rekisterissä.

Hyödynnettäessä asukas- tai asiakasrekisteriä Voxit-keskustelun kutsuprosessissa on myös huolehdittava kutsuttavien anonymiteetin säilymisestä ja viestittävä siitä selväsanaisesti.

Suomessa asukas- tai asiakasrekisteriä osallistamisessa ovat käyttäneet muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialue sekä jotkin kaupungit.

• Pirkanmaan hyvinvointialue on kehittänyt asukaspoolin, jonka osallistujille järjestetään muun muassa palkintoarvontoja. Hyvinvointialueen verkkosivuilla todetaan: “Asukaspooli on yhteisö, joka kokoaa yhteen Pirkanmaan asukkaat, jotka haluavat vaikuttaa oman alueensa palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Tutustu asukaspooliin täällä: Asukaspooli – pirha.fi

Espoon kaupunki tarjoaa asukkaille mahdollisuuden tilata uutiskirjeitä, joista saa tietoa kaupungin ajankohtaisista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Katso lisää täältä: Tilaa uutiskirje | Espoon kaupunki.

5.5. Erityisryhmien huomioiminen kutsuprosessissa

Toisinaan Voxit-keskusteluun tavoiteltavat kohderyhmät saattavat olla sellaisia, joiden osallistumista kannattaa helpottaa erityisjärjestelyin. Kun kohderyhmään kuuluu esimerkiksi digitaidottomia tai toimintarajoitteisia ihmisiä, heitä kannattaa auttaa tarjoamalla tuetun osallistumisen mahdollisuutta.

Tiettyjen kohderyhmien tavoittamisessa hyödyksi saattavat olla myös niiden arjessa toimivat sidosryhmät. Esimerkiksi kouluikäisten nuorten tavoittamisessa keskeisessä roolissa voivat olla koulut ja opettajat.

Tuettu osallistuminen kirjastossa

Tuettuun osallistumiseen luontevan paikan monessa kunnassa tarjoavat kirjastot. Tällöin on kuitenkin tärkeää huolehtia hyvissä ajoin kirjaston henkilökunnan sitouttamisesta ja informoinnista.

Kun tuettua osallistumismahdollisuutta tarjotaan, on tärkeää varata yksityisyyttä suojeleva tila, jossa käyty keskustelu ei kuulu muualle. Näin turvaat osallistujien yksityisyyden.

• Jos avustat osallistumisessa, aseta tietokoneen tai tabletin selaimen tila anonyymiksi. Tällöin samalla laitteella voi osallistua useamman kerran. Anonyymi selainistunto estää evästeiden käytön Voxit-alustalla, jolloin jokaiselle laitteen käyttäjälle tarjotaan kaikkia keskustelun väitteitä nähtäväksi.
• Normaalissa tilassa Voxit-alusta asettaa automaattisesti evästeen tietääkseen, mitä väitteitä osallistuja on jo äänestänyt. Alusta kykenee tällöin näyttämään palaaville osallistujille ainoastaan sellaisia väitteitä, joita he eivät ole jo äänestäneet. Jos vastaaja on estänyt evästeet, nollaa ne välissä tai käyttää anonyymia selainistuntoa, ei eväste tallennu.
• Jos kirjastoon tai muuhun julkiseen tilaan tulostetaan paperisia mainoksia QR-koodein, Voxit-keskustelun järjestäjän tulee varmistaa, etteivät ulkopuoliset pääse muokkaamaan mainosta. QR-koodeja tai linkkejä saatetaan vaihtaa esimerkiksi päälle liimattavin tarroin, pyrkimyksenä ohjata ihmisiä haittasivuille.

Osallistuminen opettajan avustamana oppilaitoksessa

Kun Voxit-keskusteluun tavoitellaan nuoria, Voxit-prosessin suunnitteluvaiheessa kannattaa selvittää, voisiko keskustelun toteuttaa yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. Oppilaitokset järjestävät joka tapauksessa oppilailleen demokratiakasvatusta. Niiden näkökulmasta Voxit-keskustelut saattavat sopia mainiosti osaksi demokratiakasvatuksen sisältöjä, sillä ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuden aitoon vaikuttamiseen.

Oppilaitoksia hyödyntävää Voxit-prosessia suunnitellessa kannattaa kuitenkin muistaa muutama keskeinen seikka. Rehtoreiden sitouttaminen on tärkeä osa onnistunutta Voxit-prosessin toteutusta, ja keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen keskustelun suunniteltua ajankohtaa. Toteutusta suunniteltaessa on syytä myös huomioida koulujen pitkät loma-ajat.

Käytännössä helpoin tapa tavoittaa oppilaita Voxit-alustalle on toteuttaa prosessi niin, että oppilaat osallistuvat keskusteluun opettajan ohjauksessa osana jotakin oppituntia. Jotta menettely onnistuu, opettajat on perehdytettävä ennakkoon alustan toimintaan. Heille kannattaa myös valmistella esitysmateriaali, jota he voivat käyttää ohjatessaan oppilaita Voxit-keskusteluun osallistuttaessa. Keskustelua valmisteltaessa voi myös harkita, onko opettajille tarpeen järjestää aluksi oma testikeskustelu, jossa he voivat kokeilla alustaa ja väitteiden lisäämistä käytännössä.

• Kerro oppilaille Voxit-keskustelusta sekä etukäteen että sen kuluessa eri kanavissa, hyödyntäen myös oppilaitoksen isompia tilaisuuksia, kuten aamunavauksia.
  • Älä unohda viestiä myöskään oppilaiden huoltajille. Luo heitä varten lyhyt tiedote, jonka prosessiin osallistuvien oppilaitosten rehtorit voivat jakaa esimerkiksi Wilma-sovelluksessa vanhemmille.
  • Pyri laatimaan ennakkoon Voxit-keskustelun “lukujärjestys”, josta käyvät ilmi niiden oppituntien kellonajat, jolloin opettajat aikovat tuoda luokkansa Voxit-alustalle. Tarkat aikataulut varmistavat, että Voxit-keskustelun moderaattorit ovat oikeaan aikaan valmiudessa käymään läpi nuorten ehdottamia väitteitä. Parhaassa tapauksessa oppilasryhmän nuoret ehtivät tällöin äänestämään heti toveriensa keskusteluun ehdottamia uusia väitteitä.

Tutustu tarkemmin Sitran, presidentin kanslian ja Helsingin kaupungin keväällä 2025 toteuttamaan Voxit-prosessiin, jonka päätteeksi laadittiin nuorten tulevaisuusvaltaa vahvistava Nuorten kuulemisen malliin päätöksentekijöille. Toimintamalli yhdistää Voxit-keskustelua ja dialogista keskustelua. Toimintamalliin kuuluva Voxit-keskustelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja opettajien kanssa.

6. Voxit-keskustelun aiheen rajaus, tausta- ja siemenväitteet

Voxit-keskustelun toteutusvaihe käynnistyy, kun keskustelu avataan osallistujille. Jotta ensimmäiset osallistujat eivät saavu tyhjälle alustalle, keskustelun järjestäjä muodostaa aluksi alustalle noin 15–20 keskustelun käynnistävää ja aihetta avaavaa siemen- ja taustaväitettä sekä laatii Voxit-keskustelun aiheotsikon ja tarkemman aihekuvauksen.

6.1. Aiheen ja aihekuvauksen laatiminen

Kun osallistuja saapuu Voxit-keskusteluun, hän näkee ruudun yläreunassa keskustelun otsikon ja sen alla tarkemman lyhyen kuvauksen aiheesta. Tästä kuvauksesta käytetään nimitystä aihekuvaus. Se on napakka, muutaman rivin mittainen teksti, joka tarkentaa otsikossa määriteltyä aihetta ja ohjaa osallistujia vastaamisessa.

Aiheen muotoilu ja rajaus ovatkin yksi Voxit-keskustelun onnistumisen tärkeimmistä elementeistä. Aihetta on kyettävä rajaamaan niin tarkasti, että se aidosti ohjaa alustan keskustelua ja moderointia sekä tukee tulosten analyysia.

6.2. Siemenväitteiden laatiminen

Voxit-keskustelun siemenväitteet ovat käsiteltävään aiheeseen liittyviä väitemuotoisia lauseita, jotka käynnistävät keskustelun. Niiden tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Siemenväitteet pitää muotoilla niin, että Voxit-keskustelun osallistuja voi ottaa väitteisiin kantaa olemalla samaa tai eri mieltä.

Siemenväitteiden muotoiluun kannattaa panostaa, sillä ne ohjaavat keskustelun suuntaa ja sävyä! Siemenväitteitä laatiessa on myös hyvä varmistaa, että väitteissä on erilaisia näkökulmia edustettuina: tavoitteena tulisi olla, että siemenväitteiden joukossa on sekä yksimielisyyttä että erimielisyyttä synnyttäviä väitteitä.

Sen lisäksi kannattaa varmistua, että siemenväitteet tavoittavat toivotun yksityiskohtaisuuden tason. Joskus Voxit-keskustelua saatetaan käydä jostakin hyvin tarkkaan rajatusta aihepiiristä. Tällöin siemenväitteissäkin voidaan pureutua melko tarkkoihin yksityiskohtiin. Toisissa keskusteluissa käsitelty aihepiri on puolestaan laaja, jolloin siemenväitteiden joukossa on hyvä olla melko yleisluontoisiakin väitteitä. Siemenväitteiden pituudet voivat vaihdella ja seassa on hyvä olla myös lyhyitä väitteitä. Väitteiden laatimisessa on suositeltavaa hyödyntää asiantuntijoita, jotta varmistutaan, etteivät ne sisällä asiavirheitä. Voxit-keskustelun osallistujat näkevät siemenväitteet satunnaisessa järjestyksessä, samoin kuin muutkin Voxit-keskustelussa julkaistut väitteet.

6.3. Taustaväitteiden laatiminen

Taustaväitteiden tuloksia seuraamalla varmistut, että saavutat oikeat kohderyhmät ja voit reagoida viestinnällisesti keskustelun kuluessa, mikäli vaikuttaa siltä, että näin ei ole. Niin tehdään myös alla olevassa kuvitteellisessa esimerkissä, jossa kunta X järjestää etupäässä omille asukkailleen tarkoitetun Voxit-keskustelun.

Varmistuakseen, että Voxit-keskusteluun tosiaan tavoitetaan kuntalaisia, keskustelun projektikoordinaattori ja viestijä laativat taustaväitteen, jonka avulla he seuraavat, kuinka moni keskustelun osallistujista asuu kunnassa. Taustaväite kuuluu: “Olen kunnan X asukas.”

Voxit-keskustelun aikana he huomaavat kuitenkin, että suuri joukko osallistujista on eri mieltä tämän taustaväitteen kanssa. Sen seurauksena he päättelevät, että jostain syystä kunnan ulkopuoliset asukkaat vastaavat keskusteluun. Tässä tilanteessa keskustelun projektikoordinaattori ja viestijä pohtivat yhdessä, miten he saavuttaisivat paremmin omat kuntalaisensa. Kuntalaisille päätetään viestiä suoraan kuntalaisten paikallisryhmissä Facebookissa. Lisäksi otetaan yhteyttä paikallislehteen, joka tekee jutun käynnissä olevasta Voxit-keskustelusta.

Voxit-keskustelun viestijällä on tärkeä rooli myös taustaväitteiden laatimisvaiheessa. Projektikoordinaattorin kannattaa käyttää viestijän asiantuntemusta, kun suunnitellaan, kuinka paljon eri kohderyhmiin kuuluvia ihmisiä keskustelussa tulisi tavoittaa. Yhteinen suunnittelu varmistaa myös, että keskustelun toteuttajatiimillä on jaettu käsitys siitä, miltä osallistujajoukon onnistunut jakauma näyttää, millaisten ryhmien kutsumista painotetaan, ja millä perusteella. Kaikki tämä auttaa lopulta keskustelun edustavuuden viestimisessä päätöksentekijöille, jota käydään läpi tulosanalyysia käsittelevässä moduulissa.

Voxit-keskustelun osallistujajakaumaa ja osallistujien edustavuutta suhteessa tavoiteltuihin kohderyhmiin voi seurata alla olevan taulukon mukaisella tavalla. Kun keskustelu on valmis, taulukon avulla on mahdollista tarkastella, paljonko haluttujen kohderyhmien jäseniä tavoitettiin keskustelussa ja verrata näitä osuuksia kohderyhmien todelliseen kokoon.

Taulukko 1. Voxit-keskustelun osallistujien kokoonpanon suunnittelutaulukko

Taulukossa esitetyt prosenttiluvut ovat esimerkkejä. Vertailuluvut tulee muodostaa jokaista Voxit-keskustelua varten, peilaten niitä keskustelun taustaväitteisiin.

7. Keskustelun moderointi

Voxit-keskustelun käynnistyttyä alkaa keskustelun moderointi. Moderoimalla keskustelua aktiivisesti keskustelun järjestäjä voi tukea monipuolista ja laadukasta kansalaiskeskustelua. Hyvä moderointi vahvistaa keskusteluun osallistujien ääntä ja parantaa osallistujakokemusta sekä tulosten laatua. Hyvä moderointi on myös tasapuolista, eivätkä moderaattorin omat henkilökohtaiset mielipiteet tai kokemusmaailma saa vaikuttaa sen lopputulokseen.

Voxit-keskusteluissa projektikoordinaattori hoitaa tavallisesti myös moderointia. Hänen lisäkseen moderointivalmiudessa on hyvä olla vähintään yksi muu henkilö. Tällöin moderointia voidaan jatkaa siinäkin tapauksessa, että projektikoordinaattori sairastuu tai joutuu äkillisesti priorisoimaan muita työtehtäviä.

Parin hengen moderointitiimi pystyy myös reagoimaan joustavammin, mikäli Voxit-alustalle tulee yhtäkkinen osallistujapiikki ja paljon ehdotettuja väitteitä. Muutaman sadan osallistujan Voxit-keskustelussa moderointiin ei tavallisesti mene tuntia enempää päivässä, mutta tarve kasvaa osallistujamäärän mukaisesti.

Moderointiin valmistautuessa kannattaa silti varautua ennakkoon siihen, että työ ei ole aivan mutkatonta. Vaikka Voxit-keskustelun moderaattoreilla on tukenaan selkeät moderointisäännöt, moderoidessa joutuu tekemään tulkintaa siitä, miten yksittäisiä ehdotettuja väitteitä tulisi arvioida näiden sääntöjen nojalla. Työstä muodostuu helpompaa, mikäli voi keskustella rajatapauksista moderaattori- tai asiantuntijakollegoiden kanssa.

7.1. Moderoinnin toteuttaminen käytännössä

Käytännön moderointityötä kannattaa tehdä aina tiiviissä vuorovaikutuksessa Voxit-keskustelusta huolehtivan viestijän kanssa, sillä osallistujapiikit seuraavat aina onnistuneita viestintätoimia. Moderaattoreille on näppäriä työkaluja, jotka helpottavat yhtä Voxit-keskustelun kiistatta vastuullisimmista vaiheista.

Moderaattorien on ehdottoman tärkeää käyttää yhteisiä dokumentteja keskustelun hallitsemiseksi. Kun väitteitä on useita kymmeniä tai satoja, alkaa olla vaikeaa hahmottaa, mistä aiheista kertyy liikaa väitteitä, mistä aiheista niitä puuttuu ja mitkä asiat ovat jo eri tavoin sanoitettuina mukana keskustelussa. Sitran kehittämä, helppo moderointipohja on hyvä työkalu yhteisen tilannekuvan luomisessa. On myös järkevää, että moderaattoreilla on yhteinen pikaviestinnän kanava, kuten Signal tai oman organisaation chat, jotta muilta saa nopeasti tukea ja neuvoja vaikkapa hankalalta tuntuvan moderointipäätöksen tekemiseen.

Moderaattori ei usein itse tunne keskustelun aihetta riittävän syvällisesti, joten on tärkeää, että käden ulottuvilla on substanssiosaaja, jonka kanssa voi pohtia moderointipäätöksiä sekä väitteiden priorisoinnin että esimerkiksi niiden todenperäisyyden kannalta.

Voxit-alustalla moderointia tehdään erillisessä, helppokäyttöisessä ja yksinkertaisessa moderointinäkymässä. Siellä voi nopeasti hyväksyä selkeät ja täten heti julkaistavat väitteet, mutta myös laittaa väitteitä odottamaan rauhallisempaa hetkeä, jos ne vaativat harkintaa tai keskustelua muiden kanssa.

Joskus voi käydä niinkin, että jonkin väitteen hylkääminen harmittaa myöhemmin. Voxit-alustan moderointinäkymässä väitteen voi tarvittaessa julkaista jälkikäteen. Tähän toimenpiteeseen pitäisi kuitenkin turvautua vain poikkeustapauksissa. Pyrkimyksenä tulee olla, että keskustelun moderointi on niin laadukasta ja varmaotteista, että kerran tehtyjä moderointipäätöksiä ei tarvitse myöhemmin kumota.

Käytännön moderointityössä Voxit-keskustelun moderaattoreita auttavat ennen keskustelun alkua laaditut moderointilinjaukset. Jos keskustelun linjauksissa on esimerkiksi ilmoitettu, että julkaistavien väitteiden on oltava kirjakielisiä, osallistujan puhekielellä kirjoitettu väite tulee ensin hylätä. Sen jälkeen se muokataan ja hyväksytään keskusteluun. Muun muassa tästä syystä on tärkeää käyttää moderaattorien yhteistä työpohjaa, jossa hylätyt ja hyväksytyt väitteet on numeroitu ja listattu hylkäysperusteluineen. Näin moderaattori voi tarvittaessa osoittaa, että hylkäykset ovat linjausten ja moderointisääntöjen mukaisia.

Jo parinkymmenen ensimmäisen väitteen kohdalla moderaattorit alkavat usein huomata, että väitteet kiinnittyvät tiettyihin teemoihin. Kun teemat alkavat hahmottua, niitä kannattaa alkaa ryhmitellä esimerkiksi moderaattorien yhteiseen työpohjaan. Tällöin kaikki moderaattorit näkevät, mitkä teemat keskustelussa ovat muodostumassa vahvoiksi. Teemoittelu auttaa myös havaitsemaan, mikäli keskustelusta puuttuu jokin sen tavoitteen kannalta tärkeä aihepiiri. Voxit-keskustelun viestinnällä voidaan nopeasti reagoiden houkutella osallistujia keskustelemaan puuttuvasta teemasta ja moderoinnilla puolestaan hillitä jonkin ylikorostuneen teeman väitemäärää.

Väitteiden jakaminen alustaviin teemoihin moderointityön ohessa auttaa kaikkia moderaattoreita pääsemään kiinni keskusteluun ja syventämään sekä omaa että muiden tilannekuvaa keskeisistä keskusteluaiheista.

Kuva 4. Moderoinnin tueksi Voxit-keskustelun moderaattoreille kannattaa luoda selkeä yhteinen työpohja.

Moderaattorin työpohja auttaa moderointitiimiä pitämään lukua Voxit-keskusteluun hyväksytyistä ja hylätyistä väitteistä. Sen avulla moderaattorit voivat myös tehdä alustavaa väitteiden teemoittelua, kun keskustelu on yhä vauhdissa.

8. Voxit-keskustelun analyysi

Voxit-keskustelu on tavallisesti auki noin 3–4 viikkoa. Sen sulkeuduttua on aika käynnistää tulosten analyysi. Vaikka Voxit-alusta tuottaa reaaliaikaisesti päivittyvän tulosraportin, se itsessään ei vielä yleensä riitä, vaan keskustelun lopullinen analyysi, johtopäätökset sekä päätöksentekoa tukevan tuloskoosteen teko jäävät keskustelun järjestäjän vastuulle.

Generatiivisen tekoälyn kehityksen myötä analyysivaiheessa on mahdollista hyödyntää erilaisia chat-pohjaisia työkaluja. Sen ansiosta erityisesti Voxit-väiteaineiston teemoittelu kehittyy ja keskustelun järjestäjän taakka aineiston analyysivaiheessa kevenee.

Suomessa generatiivista tekoälyä on pilotoitu analysoinnin tukena osana Sitran rahoittamia Voxit-alustan kokeiluja, ja piloteista on saatu varsin positiivisia kokemuksia. Erilaisten aihemallinnusmenetelmien kykyä erotella suomenkielisiä lyhyitä väiteaineistoja on tutkittu myös esimerkiksi Kööpenhaminan Business Schoolissa.

Tekoälyn käyttö ei silti poista Voxit-keskustelun järjestäjän vastuuta tehdyistä johtopäätöksistä, vaan pikemminkin korostaa sitä. Keskustelun tulosanalyysista vastaavan – yleensä projektikoordinaattorin – on kyettävä tulkitsemaan alustan tuottamaa tulosraporttia ja ymmärrettävä pääpiirteissään, kuinka alusta muodostaa tulokset. On myös kyettävä arvioimaan käytetyn tekoälyratkaisun työnjälkeä ja tulkintojen luotettavuutta.

Voit kerrata Voxit-alustan toimintaa Sitran toteuttaman animaation avulla.

8.1. Voxit-alustan tulosraportti muodostaa analyysin pohjan

Voxit-keskustelun analyysin lähtökohtana toimii aina alustan reaaliaikaisesti tuottama tulosraportti. Raportti tarjoaa nopean yleiskuvan keskustelun osallistujamäärästä ja osallistujien aktiivisuudesta. Sen perusteella on myös helppoa muodostaa kuvaa, mistä asioista osallistujien keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys ja missä asioissa mielipiteet jakautuvat.

Tulosten tarkempaa analyysia tukevat mielipideryhmät, joita alusta luo osallistujista äänestyskäyttäytymisen perusteella. Myös mielipideryhmien näkemysten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä voi tarkastella tulosraportilta.

Kun Voxit-keskustelun analysoija on saanut hyvän tuntuman tuloksiin tulosraporttiin perehtymällä, hän voi tarkentaa ja syventää analyysiaan alla olevien vinkkien avulla.

Analyysia laadittaessa kannattaa muistaa, että osallistamisen menetelmänä Voxit asettuu laadullisen ja määrällisen tutkimusmenetelmän välimaastoon. Tämä vaikuttaa analyysin tekemiseen siten, että tulokset rakentuvat yhtä lailla osallistujien äänestysdatan analyysista kuin väitteiden sisällöllisestä tarkastelusta. Analyysi jää vaillinaiseksi, jos analyysin tekijä keskittyy vain numeroihin tai pelkästään sisältöihin. Toisinaan yksikin osallistujan keskusteluun lisäämä väite voi paljastaa aiemmin pimentoon jääneen merkittävän näkökulman tai kokemuksen, josta jokin mielipideryhmä on yllättäen hyvin samaa mieltä.

8.2. Voxit-keskustelun aineistoanalyysin askeleet

Voxit-keskustelun tulosten analyysissa kannattaa edetä vaiheittain, vähä vähältä eri näkökulmista aineistoon syventyen. Analyysissa pääsee pitkälle etenemällä siinä alla kuvatulla tavalla.

1. Kertaa tavoitteet

Ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan analyysia, kertaa aluksi Voxit-keskustelulle laaditut tavoitteet ja teroita mieleesi, mitä suuresta tietoaineistosta tulee etsiä. Kaikkea ei tarvitse analysoida.

Palataan moduulissa neljä kerrottuun kuvitteelliseen esimerkkiin, jossa kunta järjestää toisen asteen opiskelijoille suunnatun Voxit-keskustelun osana “Loppu kiusaamiselle!” -ohjelmaa. Keskustelun vaikutuksia ja tavoitetta muotoillessaan kunta asettaa tavoitteeksi tunnistaa, mitä verkkokiusaamisen ilmiötä kunnan nuoret pitävät erityisen haastavina. Voxit-keskustelun tuloksia aiotaan hyödyntää kirjastossa järjestetyissä ratkaisukeskeisissä työpajoissa, joissa työstetään yhdessä verkkokiusaamisen hillitsemiseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa. Keskustelun analyysivaiheessa Voxit-prosessin alussa muodostettu tavoite auttaa tulosten analysoijaa keskittämään huomionsa aineistoon, joka vahvistaa ymmärrystä haastavimmista verkkokiusaamisen ilmiöistä.

2. Hae keskustelun keskeiset tunnusluvut

Voxit-alustan tuottama tulosraportti kertoo monia avaintietoja, joiden perusteella keskustelun järjestäjä pystyy nopeasti luomaan yleiskuvan keskusteluaktiivisuudesta ja osallistujamäärästä. Valtaosa näistä tiedoista on ryhmitelty tulosraportin yläreunaan. Osallistujien keskusteluun lisäämien väitteiden määrä on kuitenkin tarkistettava Voxit-alustan pääkäyttäjänäkymän moderointiosiosta. Saat selville, kuinka monta osallistujien ehdottamaa väitettä keskustelussa julkaistiin tarkastelemalla moderointinäkymässä ilmoitettua hyväksyttyjen väitteiden määrää ja vähentämällä siitä keskustelun järjestäjän laatimat siemen- ja taustaväitteet.  

Tarkista Voxit-alustan tulosraportilta tässä vaiheessa ainakin seuraavat avainluvut, joita voit hyödyntää myöhemmin myös päätöksentekijälle tehtävässä tuloskoosteessa.  

• Osallistumisaktiivisuus: Kuinka monta henkilöä osallistui keskusteluun? ​Saavutettiinko osallistujatavoite?
• Keskustelun aktiivisuus ja kiinnostavuus: Kuinka monta ääntä annettiin keskustelussa? ​
• Aloitevallan siirtäminen osallistujille: Kuinka monella väitteellä järjestäjät käynnistivät keskustelun suhteessa siihen, kuinka monta väitettä osallistujat lisäsivät keskusteluun?

3. Tarkista osallistujajakauma ja osallistujien edustavuus

Voxit-alusta on anonyymi ja kerää mahdollisimman vähän dataa osallistujista. Päätöksentekijälle on kuitenkin tärkeää ymmärtää karkealla tasolla, mitä ryhmiä keskusteluun osallistui ja millaisten kohderyhmien tavoittamisessa onnistuttiin parhaiten. Näitä tietoja analyysiin saa tarkastelemalla keskustelun taustaväitteitä.

Kun taustaväitteet on muotoiltu huolella Voxit-keskustelun suunnitteluvaiheessa, voidaan niiden perusteella tehdä yleisiä luonnehdintoja osallistujajakaumasta ja osallistujien edustavuudesta.

Analyysia tehdessä on kuitenkin hyvä muistaa, että Voxit-alusta ei toimi kuten kyselytyökalu. Osallistujia ei ole mahdollista ryhmitellä alustalla taustaväitteiden mukaisesti erilaisiin ryhmiin ja vertailla näiden ryhmien äänestyskäyttäytymistä. Yhtä tärkeää on oivaltaa, miten alusta toimii – ja toisaalta myös, miten keskustelun osallistujat toimivat alustalla. Voxit-keskustelun analyysin tekijän on ymmärrettävä, että alusta tarjoilee väitteet jokaiselle osallistujalle puolisatunnaisessa järjestyksessä eikä vaadi, että osallistujan on äänestettävä jokaista alustalla julkaistua väitettä.

Voxit-keskustelussa on hyväksyttävää, että jotkut osallistujat ainoastaan käväisevät alustalla äänestämässä paria väitettä, kun taas toiset äänestävät jokaisesta väitteestä sekä palaavat alustalle vielä uudestaankin äänestämään. Alustan toimintalogiikka merkitsee kuitenkin sitä, että kaikki Voxit-keskustelun osallistujat eivät vastaa myöskään keskustelussa julkaistuihin taustaväitteisin. Analyysia tehtäessä on myös tärkeää muistaa, että alusta ryhmittelee osaksi mielipideryhmiä ainoastaan ne osallistujat, jotka ovat äänestäneet alustalla riittävän monta kertaa, vähintään seitsemää väitettä.

Kaikki tämä on otettava huomioon, kun tarkastellaan Voxit-keskustelun osallistujajakaumaa ja osallistujien edustavuutta.

4. Voxit-tulosraportti auttaa osallistujajakauman ja -edustavuuden tunnuslukujen muodostamisessa

Voxit-keskustelun osallistujajakauman ja osallistujien edustavuuden tarkastelu alkaa tulosraportin kohdasta, johon on ryhmitelty kaikki keskustelun taustaväitteet. Voit nähdä siitä, kuinka monta osallistujaa on äänestänyt kutakin taustaväitettä tutkimalla Yhteensä-sarakkeen alla ilmoitettua lukua jokaisen taustaväitteen osalta.

Tämän jälkeen voit suhteuttaa näitä lukuja taustaväitteiden yläpuolella näkyvään lukuun, joka ilmoittaa, kuinka monta Voxit-keskusteluun osallistunutta ihmistä alusta on kyennyt sijoittamaan osaksi keskustelussa muodostuneita mielipideryhmiä.

Oheisessa kuvassa mielipideryhmiin sijoitettuja osallistujia on 4667, kun taas esimerkiksi “Asun yli 50 000 asukkaan kaupungissa” -taustaväitettä on äänestänyt vain noin puolet tästä joukosta. Aloita osallistujien jakautuman ja edustavuuden tarkastelu tämän taustaväitteen osalta katsomalla ensin, kuinka merkittävä osa Voxit-keskustelun mielipideryhmien vastaajista on äänestänyt kyseistä taustaväitettä. Lukuja tutkimalla näet, että keskustelun osallistujista 2310 on näin tehnyt. Laskemalla 2310/4667 x 100% saat tulokseksi 49%. Tulos kertoo, kuinka moni mielipideryhmiin sijoitetuista Voxit-keskustelun osallistujista on vastannut asuinpaikkaa koskevaan taustaväitteeseen. Tee vastaava laskutoimitus myös muiden taustaväitteiden kohdalla.

Jatka sen jälkeen laskemista selvittääksesi, miten suuri osa kuhunkin taustaväitteeseen vastanneista on ollut kyseisen väitteen kanssa samaa mieltä. Näin saat tietää, kuinka moni Voxit-keskusteluun osallistuneista ilmoittaa kuuluvansa eri taustaväitteiden mukaisiin osallistujaryhmiin.

Otetaan jälleen esimerkiksi taustaväite, joka luotaa osallistujien asuinpaikkaa. “Asun yli 50 000 asukkaan kaupungissa” -taustaväitettä äänestäneiden joukosta 60 prosenttia on äänestänyt tämän väitteen kohdalla “kyllä”. Laske aluksi, paljonko 60 prosenttia on väitettä äänestäneiden kokonaismäärästä. Saat tulokseksi 1386 henkilöä. Sitten voit suhteuttaa saatua lukua mielipideryhmiin sijoitettujen osallistujien kokonaismäärään laskemalla 1386/ 4667 x 100% = 30 %.

Laskettuasi muihin taustaväitteisiin vastanneiden suhteelliset osuudet vastaavalla tavalla voit laatia luvuista yhteenvedon esimerkiksi alla olevan kaltaista taulukkoa hyödyntäen.

Huom. Taulukossa esitetyt prosenttiluvut ovat esimerkkejä. Tavoiteluvut tulee muodostaa ja suunnitella aina jokaista keskustelua varten, erikseen rajatun alueen väestön ja sen väestötietojen ohjeistamina.

5. Aloita sisältöanalyysi luomalla yleiskäsitys Voxit-keskustelun sisällöstä

Voxit-keskustelun keskeisten tunnuslukujen luotaamisen jälkeen on aika syventyä enemmän Voxit-keskustelun sisältöihin. Käynnistä sisältöanalyysi luomalla itsellesi yleiskäsitys keskustelun keskeisistä sisällöistä. Aloita sisältöön perehtyminen tarkastelemalla moderointivaiheessa esiin nousseita teemoja ja pohdi, pitäisikö niitä muokata tai päivittää. Tunnista mahdolliset laajemmat aihekokonaisuudet ja arvioi, jakautuvatko ne tarkempiin alateemoihin.

Tämän jälkeen siirry tutkimaan, mistä väitteistä osallistujat olivat keskenään samaa mieltä ja missä näkemykset erosivat. Yleiskuvan luomista auttaa Voxit-tulosraportin konsensusjana. Voit tutustua sen avulla väitteisiin, joista enemmistö osallistujista oli samaa mieltä sekä väitteisiin, joista mielipiteet jakaantuivat eniten.
 ​

Käytä lopuksi tuokio Voxit-tulosraportilla tutustuaksesi keskustelussa muodostuneisiin mielipideryhmiin. Raportilta näet myös ne ratkaisevat väitteet, jotka alusta on nostanut kuvaamaan kunkin mielipideryhmän ajattelua. Voit tässä vaiheessa keksiä mielipideryhmille työnimet, joita tarkennat tarvittaessa myöhemmin analyysin syventyessä.

Kirjaa lopuksi ylös ensimmäiset huomiosi keskustelua läpileikkaavista teemoista ja pohdi, nouseeko aineistosta esiin jokin koko keskustelua yhdistävä keskeinen ristiriita tai jännite. Tämä auttaa suuntaamaan jatkoanalyysia ja tunnistamaan keskustelun olennaisimmat näkökulmat.

6. Ole tarkkana vastausmääristä, kun vertailet suuren ja pienen osallistujajoukon näkemyksiä

Seuraavissa vaiheissa sukelletaan syvemmälle Voxit-keskustelun sisältöanalyysissa. Jotta se olisi mahdollista, työtä aloittaessa on syytä tarkistaa, voidaanko kaikki Voxit-keskustelussa julkaistut väitteet ottaa osaksi analyysia. Voxit-keskustelun analyysilla tuodaan esiin suuren osallistujajoukon näkemyksiä, mutta on tavallista, että viimeiset keskustelussa julkaistut väitteet eivät ehdi saada yhtä paljon ääniä kuin alkuvaiheessa julkaistut. Tarkempaa sisältöanalyysia käynnistäessä on sen vuoksi luodattava, kuinka suuri osallistujajoukko on äänestänyt niitä väitteitä, joita keskustelussa on äänestetty kaikkein vähiten. Sama asia kannattaa tarkistaa myös mielipideryhmäkohtaisesti, sillä joskus yksittäisten väitteiden osallistujamäärissä on isoja eroja mielipideryhmien välillä. Eri väitteiden saamia äänimääriä voi tarkastella näppärästi tulosraportin alaosassa, johon on ryhmitelty kaikki Voxit-keskustelussa julkaistut väitteet. Tässä näkymässä väitteet voi järjestää halutessaan äänimäärien mukaan.

Mikäli tarkastelu osoittaa, että joitakin Voxit-keskustelun loppuvaiheessa lisättyjä väitteitä on äänestänyt vain pieni joukko osallistujia, analyysiin hyväksyttäville väitteille kannattaa tässä vaiheessa määrittää numeerinen leikkuri. Leikkuri määrittää minimiarvon sille, kuinka paljon ääniä kunkin väitteen on saatava tullakseen osaksi analyysia. Leikkurin voi määrittää sekä suhteessa mielipideryhmiin sijoitettujen osallistujien kokonaismäärään että mielipideryhmäkohtaisesti.

Otetaan esimerkiksi edellisessä kohdassa 3 esitellyn Voxit-keskustelun tulosraportti. Tässä keskustelussa kaikkiin mielipideryhmiin sijoitettuja osallistujia oli yhteensä 4667. Keskustelussa muodostuneista kahdesta mielipideryhmästä ensimmäisessä oli puolestaan 868 ja toisessa 3799 jäsentä. Leikkurit tulee määrittää sekä molemmille mielipideryhmille että koko osallistujajoukolle, jotka Voxit-alusta on keskustelussa sijoittanut mielipideryhmiin.

Väitteiden analyysivaiheessa selkeiden etukäteisleikkurien asettamisesta on hyötyä. Ne parantavat analyysiprosessin läpinäkyvyyttä, ja niistä tulisikin kertoa lopuksi avoimesti kuvattaessa tehtyä analyysia. Analyysivaiheessa ne muodostavat analyysin tekijälle yksinkertaisen työkalun, jonka avulla kyetään johdonmukaisesti päättämään, mitkä väitteet kuuluvat loppuanalyysin piiriin.

Leikkurien käyttö ohjaa analyysin tekijää myös kiinnittämään väitteitä analysoidessaan riittävästi huomiota osallistujamääriin eri mielipideryhmissä. Näin ne auttavat havaitsemaan myös kiinnostavat poikkeamat väiteaineistossa, kuten väitteet, joissa mielipideryhmien näkemykset ovat hyvin vastakkaiset. Tällaisissa tapauksissa yksittäisenkin väitteen merkitystä voi olla perusteltua korostaa loppuanalyysissa, mikäli huomaa ryhmäkohtaisia leikkureita tutkiessaan, että muista poikkeavasti äänestäneessä mielipideryhmässä tähän väitteeseen on myös äänestänyt huomattava enemmistö ryhmään kuuluvista.

Jos merkittävä osa Voxit-keskustelussa julkaistuista väitteistä uhkaa jäädä mekaanisten leikkureiden vuoksi analyysin ulkopuolelle, voi myös harkita leikkurirajan alentamista. Tällöin analyysissa ei kuitenkaan tulisi laittaa liikaa painoarvoa yksittäisille väitteille, vaan pyrkiä pikemminkin analysoimaan useita väitteitä temaattisina kokonaisuuksina. Näin tehtäessä on monesti erityisen kiinnostavaa tarkastella useita yhteen teemaan liittyviä väitteitä kerralla ja vertailla, poikkeaako mielipideryhmien äänestyskäyttäytyminen joissakin teemoissa selvästi toisistaan.

7. Teemoittele tai luokittele aineisto tavoitteiden mukaisesti

Osallistujien Voxit-keskusteluun ehdottamat väitteet sisältävät yleensä monipuolisesti erilaisia näkökulmia, huolia, ratkaisuehdotuksia, periaatteita ja toiveita. Ne saattavat myös tarkentaa keskustelussa jo aiemmin julkaistuja näkemyksiä tai mielipiteitä.

Yksi usein käytetty tapa analysoida osallistujien kirjoittamia väitteitä on jaotella ne temaattisesti eri luokkiin. Kun näin toimitaan, luontevan alkupisteen analyysille muodostaa monesti alustava teemoittelu, jonka keskustelun moderaattorit ovat tehneet Voxit-keskustelun aikana. Sen pohjalta voi tarkastella, tulisiko aineiston jaottelua vielä muuttaa tai tarkentaa. Kun tämä on tehty, väiteaineistosta tulee poistaa keskustelun järjestäjän itsensä lisäämät siemen- ja taustaväitteet. Samalla voi verrata Voxit-tulosraportin väitelistausta omaan teemakohtaiseen väitelistaan varmistuakseen, että teemajaottelusta ei ole jäänyt osallistujien muodostamia väitteitä pois.

Näiden valmistelujen jälkeen voi seuraavaksi selvittää, kuinka paljon osallistujien muodostamia väitteitä Voxit-keskustelussa julkaistiin kustakin teemasta. Sitten voi laatia esimerkiksi viiden kohdan listan teemoista, joista osallistujat lisäsivät eniten väitteitä. Tarkista tässä yhteydessä myös, onko väiteaineistosta pois moderoitujen väitteiden joukossa erityisen paljon johonkin teemaan liittyviä väitteitä! Muodosta lopullinen lista osallistujia eniten kiinnostaneista keskusteluteemoista vasta tämän tarkastelun jälkeen.

Erään esimerkin Voxit-tulosten teemapohjaisesta esittelystä tarjoaa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutetusta keskustelusta laadittu lyhyt tulosyhteenveto. Keskustelussa käsiteltiin kiusaamista.

Syvennä lopuksi teemalähtöistä väiteaineiston analyysia palauttamalla mieleesi Voxit-keskustelulle asetetut tavoitteet. Mieti samalla, minkälainen väitteiden jaottelu tukee parhaiten päätöksentekoa.

Pelkän temaattisen tarkastelun sijaan päätöksentekijälle laadittavassa tuloskoosteessa voi korostaa esimerkiksi, minkälaisia huolia väiteaineiston analyysissa nousee esiin ja millä tavalla nämä huolet jakavat osallistujien mielipiteitä. Yhtä lailla mielekästä voi olla sellaisten ratkaisuehdotusten etsiminen, jotka saavat osallistujajoukossa laajaa kannatusta.

Näiden näkökulmien ohella Voxit-aineistoa voi luokitella myös monin muin tavoin. Huomioi kuitenkin luokittelua laatiessasi, että keskustelun väiteaineisto on tavallisesti luonteeltaan heterogeenistä. Moninaisuus on aineiston vahvuus, eikä Voxit-keskustelussa julkaistuja väitteitä tulisi pakottaa väkisin mihinkään kovin kankeaan analyysimuottiin. Alle on listattu muutamia analyysimenetelmiä, joista voi olla apua sisällön analyysivaiheessa:

Avoimen keskustelun kategoriat:

• Havainnot
• Periaatteet
• Huolet
• Ratkaisuvaihtoehdot
• Toiveet

Strategisen päätöksenteon analyysimenetelmät:

SWOT

• Vahvuudet​
• Heikkoudet​
• Mahdollisuudet​
• Uhat​

PESTEL (Toimintaympäristön analyysi)​:

• Poliittinen​
• Ekonominen​
• Sosiaalinen​
• Teknologinen​
• Ekologinen
• Lainsäädännöllinen​

Visiotyö​

• Haasteet​
• Esteet​
• Mahdollistavat tekijät

8. Kuvaile, täydennä ja nimeä Voxit-keskustelun eri mielipideryhmät

Keskitä seuraavaksi huomiosi uudelleen Voxit-alustan luomiin mielipideryhmiin. Aloita tarkastelu palauttamalla mieleesi, kuinka monta ja kuinka suuria mielipideryhmiä keskusteluun muodostui. Analysoi tämän jälkeen näiden ryhmien ainutlaatuista äänestyskäyttäytymistä suhteessa alustalla julkaistuihin väitteisiin.

Aiemmassa vaiheessa tekemästäsi väitteiden teemakohtaisesta jaottelusta voi olla tässä vaiheessa suurta hyötyä. Se auttaa hahmottamaan, mistä keskustelun teemoista kaikki mielipideryhmät ajattelevat laajalti samansuuntaisesti ja mitkä teemat erottavat mielipideryhmiä selkeimmin. Teemoittaisesta analyysista on apua myös silloin, kun jokin keskustelussa muodostuneista mielipideryhmistä on kooltaan melko pieni. Se auttaa hahmottamaan selkeämmin, missä seikoissa pienen mielipideryhmän näkemykset poikkeavat muun osallistujajoukon näkökannoista.

Vertaile tässä vaiheessa mielipideryhmien äänestyskäyttäytymistä väite- ja teematasolla niin kauan, että alat hahmottaa äänestyskäyttäytymisen perusteella ryhmien välille muodostuvia yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tutkaile analyysivaiheessa mielipideryhmien välisiä eroja esimerkiksi hyödyntämällä Voxit-alustan tulosraportin loppuosan näkymää, johon on listattu kaikki keskustelussa julkaistut väitteet. Järjestä väitteet tässä näkymässä ”Ryhmäkohtainen yksimielisyys” -lajittelun mukaisesti. Lajittelun avulla voit vaivattomasti nähdä, mistä väitteistä kaikki mielipideryhmät olivat laajasti yhtä mieltä. Saman listauksen keskivaiheelta löydät puolestaan väitteet, joista eri mielipideryhmien näkemykset hajautuvat eniten. 

Älä unohda tarkastella tässä vaiheessa uudelleen myöskään taustaväitteitä! Niistä näet, onko jossakin mielipideryhmässä huomiota herättävän vähän tai paljon osallistujia, jotka ilmoittavat kuuluvansa jonkin taustaväitteen mukaiseen ihmisryhmään. Muista myös, että vaikka keskusteluun laaditut taustaväitteet eivät juurikaan erottelisikaan mielipideryhmiä, sekin voi olla mielenkiintoinen havainto analyysissa! 

Palautetaan mieliin aiempi Voxit-keskustelu, jota on käytetty esimerkkinä myös muissa tämän moduulin osioissa. Tässä keskustelussa taustaväitteet erottelivat mielipideryhmiä vain vähän. Suurimmaksi eroksi mielipideryhmien välille muodostui se, että osallistujamäärältään merkittävästi suuremmassa ryhmä B:ssä oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka ilmoittivat käyttävänsä tekoälyä vähän tai ei lainkaan.

Täydennä lopuksi mielipideryhmien tarkasteluasi pohtimalla, pitäisikö ryhmille aiemmin annettuja työnimiä muuttaa. Nimeä mielipideryhmät tämän jälkeen lopullisesti ja tee kustakin ryhmästä lyhyt kuvaus.

Laadi mielipideryhmien nimet ja kuvaukset siten, että päätöksentekijä hahmottaa ryhmien keskeiset erot. Varo kuitenkin ”leimaamasta” ryhmiä negatiivisilla nimillä. Tuo analyysissasi esiin kuinka monta osallistujaa Voxit-alusta on luokitellut kuhunkin mielipideryhmään, jotta päätöksentekijä hahmottaa myös eri ryhmien kokoerot. Elävöitä mielipideryhmien kuvailua poimimalla väiteaineistosta osallistujien laatimia väitteitä, jotka tuovat esiin ryhmien välisiä eroja.

Kerro analyysissasi myös, mistä asioista mielipideryhmät olivat laajasti yhtä, ja mistä eri mieltä. Kuvaa raportissasi, millaisista asioista kannettiin huolta ja millaiset konkreettiset ratkaisut saivat kannatusta. Kuvaile mielipideryhmien keskinäisiä suhteita ja dynamiikkaa sekä pohdi, miten ryhmien väliset näkemyserot tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.

9. Tuo esiin eri mielipideryhmiä yhdistävät siltaväitteet

Kun mielipideryhmien väliset erot on kuvailtu, muuta lopuksi analyysin näkökulmaa hieman suuntaamalla huomiosi erityisesti niin sanottuihin siltaväitteisiin. Siltaväitteet ovat väitteitä, joista enemmistö kaikista mielipideryhmissä on yhtä mieltä. Tällaisen siltaväitteen Voxit-keskustelussa saattaa muodostaa esimerkiksi jokin ratkaisuehdotus, joka saa yllättäen kaikkien ryhmien kannatuksen.

Siltaväitteet ovat yksi Voxit-alustan tärkeimmistä ominaisuuksista, joka myös erottaa sen monista muista digitaalisen osallistumisen välineistä. Siltaväitteet voivat tarjota hyvän lähtökohdan yhteisen luottamuksen hakemiselle negatiivisesti polarisoituneessa tilanteessa. Siksi niitä kannattaa nostaa esiin tulosraportoinnissa.

Siltaväitteitä on kätevintä tarkastella Voxit-tulosraportin viimeisessä osiossa, johon on listattu kaikki keskustelussa julkaistut väitteet. Järjestä jälleen väitteet valitsemalla ”Ryhmäkohtainen yksimielisyys” -näkymä. Näin saat näkyviin Voxit-keskusteluun muodostuneet siltaväitteet.

Ole tarkkana tarkastellessasi siltaväitteitä, sillä nämä väitteet ryhmittyvät Voxit-alustan tulosraportin ”Ryhmäkohtainen yksimielisyys” -näkymässä kahteen kohtaan! Listan alkupäässä näet väitteet, joista enemmistö kaikkiin mielipideryhmiin kuuluvista on ollut samaa mieltä. Saman listan loppuun ryhmittyvät puolestaan väitteet, joista enemmistö kaikissa mieliryhmissä on äänestänyt näitä väitteitä vastaan. Muista tulosraporttia laatiessasi, että myös nämä väitteet ovat siltaväitteitä, koska niistä vallitsee laaja yksimielisyys kaikissa mielipideryhmissä.

10. Suhteuta muihin tuloksiin ja tuo esiin omat havaintosi

Nyt analyysisi on lähes valmis! Päätä analyysisi harkitsemalla, tulisiko Voxit-keskustelusta saatuja tuloksia suhteuttaa muihin saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten päätöksenteon tueksi tuotettuun muuhun aineistoon tai aikaisempiin mielipidekyselyihin. Mitä yllättäviä, ristiriitaisia tai merkittäviä havaintoja Voxit-aineistosta nousee muuhun aineistoon verrattuna? Millaisia aikaisempia tuloksia keskustelun tulokset vahvistavat tai syventävät? Missä tulokset eroavat aiemmista tuloksista?
 
Avaa analyysissasi, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Voxit-keskustelu on käyty ja tuo reilusti esiin, miten tämä näkyi tuloksissa. Nouseeko kansalaisten ehdottamista väitteistä esiin jokin kunnan tai alueen ajankohtainen tapahtuma tai kohu? Tarttuiko uutismedia keskustelun aiheeseen ja millä näkökulmalla keskustelusta uutisoitiin sen aikana?
 
Täydennä lopuksi analyysia omilla Voxit-keskustelun toteuttajan havainnoillasi. Voit ottaa tässä vaiheessa tarkasteluusi esimerkiksi keskustelusta pois moderoidut kansalaisten väitteet ja analysoida, käsittelevätkö ehdotetut väitteet paljolti samoja teemoja. Muista kuitenkin, että mikäli haluat sisällyttää analyysiin pois moderoituja väitteitä, niitä on syytä käsitellä tuloksissa selkeästi erilaisena informaationa kuin laajan osallistujajoukon Voxit-keskustelussa äänestämiä väitteitä. Informaatioarvoltaan ne lähenevät yksittäisten henkilöiden palautetta.

11. Kiteytä päähavainnot päätöksentekijän tulosraporttiin

Kun Voxit-keskustelun analyysi on saatu päätökseen, on aika laatia esitys tuloksista päätöksentekijälle. Tulosesitykseen tulisi koota keskustelun päähavainnot olettaen, että kiireinen päätöksentekijä ei ehdi tutustua keskustelun tuloksiin syvemmin. Tiivistä päätöksentekijälle kaikki se tieto, mikä hänen ainakin tulisi tietää keskustelun tuloksista.

On suositeltavaa, että päätöksentekijälle laadittavassa tuloskoosteessa käytetään vain harkiten Voxit-alustan automaattisesti tuottamia datavisualisointeja. Visualisoinnit voi jättää myös kokonaan pois. Näin päätöksentekijä voi keskittyä keskustelun sisältöön ja tuloksiin.

Tuloskoosteen teko aloitetaan muodostamalla ensin pääviesti, joka kiteyttää tulosanalyysin keskeisimmät havainnot. Tuo sen jälkeen tulosmateriaaliin 3–5 muuta tärkeää havaintoa, jotka monipuolistavat ja tarkentavat analyysia. Vältä yksityiskohtia, kuten prosenttilukuja, ja pyri sen sijaan luomaan päätöksentekijälle laajempi kuva saaduista tuloksista ja niiden johtopäätöksistä.

Kun viestit päättäjälle, tuo tuloskoosteessa myös esiin, miten tulokset suhteutuvat muuhun Voxit-keskustelun aihetta koskevaan tietoon. Mitä yllättäviä tai merkittäviä havaintoja aineistosta nousee? Millaisia aiemmin tehtyjä havaintoja tai saatavilla olevaa tutkimustietoa se vahvistaa tai syventää? Voit hyödyntää tämän arvion tekemisessä aihepiirin substanssiasiantuntijan osaamista.

9. Vaikutusten arviointi ja seuranta

Laadukkaan Voxit-prosessin tulisi aina päättyä vaikutusten arviointiin. Arviointi on olennainen osa prosessia ainakin kahdesta syystä. Systemaattisesti toteutettu vaikutusten arviointi luo pohjan kehittää tulevia prosesseja pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Se paljastaa seikat, joita tulee yhä kehittää, jotta organisaatio kykenee jatkossa käyttämään Voxit-alustaa entistä vaikuttavammin päätöksentekonsa tukena.  

Voxit-prosessien vaikutusten arvioinneista kertyvää tietoa on myös tärkeää kerätä ja yhdistää tietoihin organisaation käyttämien muiden osallistumismenetelmien vaikutuksista. Kun organisaatiossa kerätään systemaattisesti tietoa käytettyjen osallistumismenetelmien vaikutuksista, kansalaisosallistumista voidaan kehittää tarkastelemalla osallistumisen vaikutuksia, koettua mielekkyyttä sekä osallistumismahdollisuuksien toteutumista. Osallistumista seuraamalla organisaatio saa myös tietoa siitä, miten osallistuminen on tukenut sen strategisten päämäärien saavuttamista.

Kaikki tämä tieto on tarpeen, kun on perusteltava, miksi kansalaisosallistumista tulisi kehittää tai minkä vuoksi siihen pitäisi panostaa. Vain vertailemalla erilaisten osallistumistapojen tavoittavuutta, niiden vaatimia resursseja sekä saavutettuja tuloksia kansalaisosallistumisprosesseja voidaan johtaa ja kehittää strategisesti.

9.1. Voxit-keskustelun arvioinnissa mitataan vaikutuksia päätöksentekoon

Voxit-keskustelun tulisi aina kytkeytyä valmistelu- tai päätöksentekoprosessiin. Siksi myös keskustelun vaikutuksia tulisi arvioida ensisijaisesti näistä näkökulmista.

Muita relevantteja mittareita ovat sellaisia, jotka auttavat kehittämään osallistumisprosessia kansalaisten näkökulmasta tai helpottavat Voxit-alustan vertailua muihin osallistumismenetelmiin.

Voxit-keskustelun vaikutusta päätöksenteon prosesseihin ja -kulttuuriin voi mitata esimerkiksi oheisilla mittareilla:

• Voxit-keskustelun vaikutukset viranhaltijapäätöksiin tai poliittisiin päätöksiin
• Voxit-keskustelun vaikutukset päätösten valmisteluun
• Voxit-keskustelun vaikutukset päätöksentekokulttuuriin
• Voxit-keskustelun vaikutukset digitaalista kansalaisosallistamista koskevaan osaamiseen tai kyvykkyyksiin organisaatiossa
• Voxit-keskustelun vaikutukset organisaation päätöksenteon prosesseihin ja rakenteisiin.

Voxit-prosessin toteutuksen onnistumista voi puolestaan arvioida esimerkiksi seuraavien mittareiden avulla:

• Voxit-prosessiin käytetyt työtunnit keskeisimmissä työvaiheissa
• Voxit-prosessin aiheuttamat kustannukset, esimerkiksi Voxit-alustan osto, palveluntarjoajien kulut, viestintäkustannukset
• Voxit-keskustelun saavuttama osallistujamäärä
• Osallistujien lisäämien väitteiden määrä ja laatu
• Voxit-keskusteluun tavoiteltujen kohderyhmien jakauma vs. osallistujien todellinen jakauma
• Voxit-keskustelusta saatu palaute.

Sitra on tuottanut vuonna 2025 rahoittamiensa Voxit-kokeilujen tueksi keskustelujen vaikutusten arviointilomakkeen, jota myös muut alustaa käyttävät organisaatiot voivat hyödyntää tai muokata omien tarpeittensa mukaiseksi. Lataa arviointilomake.

10. Tukimateriaalit ja lähteet

Alle on listattu Voxit-koulutusmateriaalin yhteydessä julkaistut tukimateriaalit, jotka auttavat vaikuttavan Voxit- prosessin laadukkaassa suunittelussa ja toteutuksessa.

• Esityskalvo Voxit-alustan hyödyistä päätöksenteon tukena
• Voxit-suunnitelma
• Voxit-keskustelun moderaattorien työpohja
• Alustan algoritmien toimintaa selventävä animaatio
• Esimerkkipohja Voxit-keskustelun tulosten raportointiin
• Vaikutusten arviointilomake

Lähteet:

OECD (2025). Exploring New Frontiers in Citizen Participation in the Policy Cycle, OECD Public Governance Reviews, OECD Publishing, Paris.