Kuva: Topias Dean

Mikä Kasvuatlas?

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan Suomen asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

Miten Suomi voi siirtyä alisuoriutumisesta uuteen kasvuun? Sitran kokoama Kasvuatlas tarjoaa suunnan ja konkreettiset toimenpiteet.  

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan Suomen asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

53

kasvukatsausta

Kasvukatsaukset tarkastelevat talouskasvun lähtökohtia taloudellisen, inhimillisen ja luontopääoman näkökulmasta.

12

kasvuavausta

Kasvuavaukset syventyvät teemoihin, joissa nähdään mahdollisuuksia merkittäviin kehitysloikkiin.

96

kirjoittajaa

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan suomalaisen alansa huipun ajatuksia ja ideoita Suomen talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista.

231

ehdotusta

Kasvuatlas tarjoaa ehdotuksia siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä.

Mikä?

Kasvuatlas 2026 kerää yhteen lähes sadan Suomen eturivin asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta 96 asiantuntijalta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

Miksi?

Tämän päivän päättäjät vastaavat siitä, että Suomessa on hyvä tehdä töitä, elää ja rakastaa vielä 2050-luvulla ja kauempanakin. Mikä voisi olla tärkeämpää?

Kasvuatlaksen tavoitteena on laajasti jaettu yhteinen tilannekuva, joka luo perustaa kestävään kasvuun tähtäävälle politiikalle yli hallituskausien. Tähän liittyen rakennamme vuoropuhelua päättäjien, asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kesken. Sitran tehtävänä on ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Kasvuatlas onkin ennen kaikkea kutsu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteistyöhön. Julkaisun pohjalta Sitra järjestää keskusteluja ja tilaisuuksia eri puolilla Suomea. 

Miten?

Suomi on laiminlyönyt pitkään investointeja inhimilliseen ja tuotannolliseen pääomaan. Nousu ei tule toivomalla vaan investoimalla.

Tutkimusten mukaan jopa 50–75 prosenttia talouden kasvusta selittyy inhimillisellä pääomalla eli ihmisten osaamisella, kyvyillä, tiedoilla ja taidoilla. Suomen tulevaisuuden kannalta onkin kriittisen tärkeää investoida ihmisiin ja heidän osaamiseensa.

Tuottavuus ja kasvu edellyttävät paitsi osaavia aivoja myös riittäviä käsipareja. Väestöennusteet osoittavat, että ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö ja talous kutistuvat merkittävästi jo 10–15 vuodessa. Myös tähän on mietittävä ratkaisut pikimmiten, jottei julkiselta taloudelta ja hyvinvoinnilta putoa ennen pitkää pohja.

Kestävä kasvu ei ole mahdollista ilman luontopääoman vahvistamista. Vihreän siirtymän markkinat kasvavat väistämättä, ja Suomella on tällä alalla erinomaiset mahdollisuudet kansainvälisiin läpimurtoihin. Ilmasto‑ ja luontoratkaisut tulisi nähdä mahdollisuutena uudenlaiseen arvonluontiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Kasvuatlaksen tilannekuvan pohjalta Sitra ehdottaa, että Suomelle laaditaan kasvusopimus. Parempi tulevaisuus ei synny vain leikkaamalla ja sopeuttamalla. Lisäksi on kyettävä panostamaan pitkäjänteisesti uuteen nousuun. Siinä auttaisi yhteisesti jaettu kasvun ja tulevaisuuden visio.

Neuvonantajat

Kasvuatlaksen korkean tason neuvonantajaryhmään kuuluvat:

Aaro Cantell on Normetin omistajayrittäjä. 

Kati ter Horst työskentelee Outokummun toimitusjohtajana. 

Mikko Spolander toimii valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkönä. 

Minna Martikainen on Vaasan yliopiston rehtori ja Otto Toivanen Aalto-yliopiston taloustieteen professori. 

Essi Eerola on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja. 

Mika Maliranta johtaa Labore-tutkimuslaitosta. 

Bengt Holmström on emeritusprofessori ja taloustieteen nobelisti. 

Vesa Vihriälä on ekonomisti, joka toimi aiemmin Etlan ja EVAn toimitusjohtajana.

Kirjoittajat

Löydät lisätietoa kirjoittajista kunkin kirjoittajan artikkelin lopusta.

Antti Alaja
Uuden talousajattelun keskus 

Aino Assmuth
Luonnonvarakeskus 

Heikki Aura 
Sitra 

Petri Böckerman 
Jyväskylän yliopisto

Johan Ekroos 
Helsingin yliopisto  

Sami El Geneidy 
Jyväskylän yliopisto 

Jarmo Eskelinen 
Sitra 

Javier Flórez Mendoza 
Vienna Institute for International Economic Studies 

Tim Forslund 
Sitra 

Francesca Guadagno 
Vienna Institute for International Economic Studies 

Outi Haanperä 
Sitra 

Kari Hakari 
Sitra 

Laura Halenius 
Sitra 

Doris Hanzl-Weiss 
Vienna Institute for International Economic Studies 

Sara Hellemaa 
Valtiovarainministeriö

Tuomas Hiilamo 
Helsingin yliopisto 

Lauri Holappa 
Uuden talousajattelun keskus 

Samuli Honkapuro 
LUT 

Janne Huovari 
Valtiovarainministeriö 

Pirkka Jalasjoki 
Suomen Pankki 

Juho Junttila 
Helsingin yliopisto 

Atte Jääskeläinen 
Sitra 

Harri Kaikkonen 
Geologian tutkimuskeskus 

Aleksi Kalenius 
Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Hanna-Maija Karikallio 
Luonnonvarakeskus 

Hannu Karjunen 
LUT 

Karlo Kauko 
Suomen Pankki 

Anna Kirjavainen 
Sitra 

Mari Kivinen 
Geologian tutkimuskeskus 

Sasa Kivisaari 
Sitra 

Arto Kokkinen 
Valtiontalouden tarkastusvirasto 

Lea Konttinen 
Sitra 

Lauri Korvenmaa 
Sitra 

Teemu Koskimäki 
Itä-Suomen yliopisto 

Mauri Kotamäki 
Finnvera 

Annu Kotiranta 
Business Finland 

Antti Kouvo 
Itä-Suomen yliopisto 

Tomi Kristeri 
Ulkopoliittinen instituutti 

Susan Kuivalainen 
Eläketurvakeskus 

Timo Kuosmanen 
Turun yliopisto 

Sanna Kurronen 
Suomen Pankki 

Petteri Laaksonen 
LUT 

Hannu Lahtinen 
Geologian tutkimuskeskus 

Mariko Landström 
Sitra 

Liisa Larja 
Työ- ja elinkeinoministeriö 

Jukka Lassila 
LUT 

Anita Lehikoinen 
Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Markku Lehmus 
Suomen Pankki 

Petri Lehto 
Sitra 

Tatu Leinonen 
Sitra 

Jussi Lintunen 
Luonnonvarakeskus 

Eeva Lähdesmäki 
LUT 

Markku Maula 
Aalto-yliopisto 

Helena Mustikainen 
Sitra 

Petri Mäki-Fränti 
Suomen Pankki 

Matias Mäkynen 
Eduskunta 

Lasse Männistö 
Yrittäjä 

Oskari Nokso-Koivisto 
Aalto-yliopisto 

Seppo Orjasniemi 
Valtiovarainministeriö 

Matti Paavonen 
Sitra 

Johanna Pakarinen 
Tilastokeskus 

Christopher Palmberg 
Business Finland 

Susanna Pettersson 
Suomen Kulttuurirahasto 

Liisa Pietola 
Sitra 

Sampo Pihlainen 
Suomen ympäristökeskus 

Matti Pohjola 
Aalto-yliopisto 

Outi Rantala 
Lapin yliopisto 

Petri Rouvinen 
Etla ja Sitra 

Enni Ruokamo 
Suomen ympäristökeskus 

Jenna Ruokonen 
LUT 

Jukka Ruusunen 
LUT 

Taru Ryske 
Sitra 

Aino Salmi 
Sitra 

Mikko Sariola 
Suomen Pankki 

Pasi Saukkonen 
Helsingin kaupunginkanslia 

Hannu Savolainen 
Suomen ympäristökeskus 

Allan Seuri 
Valtiovarainministeriö 

Mikko Silliman 
Aalto-yliopisto 

Antti Silvast 
LUT 

Heli Simola 
Suomen Pankki 

Esa Suominen 
Rud Pedersen ja Sitra 

Saara Tamminen 
Valtioneuvoston kanslia 

Tuula Tiihonen 
Sitra 

Max Toikka 
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 

Otto Toivanen 
Aalto-yliopisto 

Tatu Torniainen 
Sitra 

Joonas Tuhkuri 
Tukholman yliopisto 

Janne Tukiainen 
Turun yliopisto 

Liisa Tyrväinen 
Luonnonvarakeskus 

Pasi Vainikka 
LUT 

Nelli Valmari 
Aalto-yliopisto 

Juuso Vanhala 
Suomen Pankki 

Eero Vassinen 
Yrittäjä 

Hannu Viertola 
Suomen Pankki 

Vesa Vihriälä 
Helsingin yliopisto 

Ari Väänänen 
Työterveyslaitos