Kuva: Topias Dean

Mikä Kasvuatlas?

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan Suomen asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

Miten Suomi voi siirtyä alisuoriutumisesta uuteen kasvuun? Sitran kokoama Kasvuatlas tarjoaa suunnan ja konkreettiset toimenpiteet.

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan Suomen asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

53

kasvukatsausta

Kasvukatsaukset tarkastelevat talouskasvun lähtökohtia taloudellisen, inhimillisen ja luontopääoman näkökulmasta.

12

kasvuavausta

Kasvuavaukset syventyvät teemoihin, joissa nähdään mahdollisuuksia merkittäviin kehitysloikkiin.

96

kirjoittajaa

Kasvuatlas kerää yhteen lähes sadan suomalaisen alansa huipun ajatuksia ja ideoita Suomen talouskasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksista.

231

ehdotusta

Kasvuatlas tarjoaa ehdotuksia siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä.

Mikä?

Kasvuatlas 2026 kerää yhteen lähes sadan Suomen eturivin asiantuntijan ideat ja ehdotukset siitä, mihin päättäjien kannattaa seuraavaksi ryhtyä. Mukana on 65 tekstiä ja 231 konkreettista suositusta 96 asiantuntijalta. Jatkossa Kasvuatlas julkaistaan vuosittain.

Miksi?

Tämän päivän päättäjät vastaavat siitä, että Suomessa on hyvä tehdä töitä, elää ja rakastaa vielä 2050-luvulla ja kauempanakin. Mikä voisi olla tärkeämpää?

Kasvuatlaksen tavoitteena on laajasti jaettu yhteinen tilannekuva, joka luo perustaa kestävään kasvuun tähtäävälle politiikalle yli hallituskausien. Tähän liittyen rakennamme vuoropuhelua päättäjien, asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kesken. Sitran tehtävänä on ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Kasvuatlas onkin ennen kaikkea kutsu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteistyöhön. Julkaisun pohjalta Sitra järjestää keskusteluja ja tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

Miten?

Suomi on laiminlyönyt pitkään investointeja inhimilliseen ja tuotannolliseen pääomaan. Nousu ei tule toivomalla vaan investoimalla.

Tutkimusten mukaan jopa 50–75 prosenttia talouden kasvusta selittyy inhimillisellä pääomalla eli ihmisten osaamisella, kyvyillä, tiedoilla ja taidoilla. Suomen tulevaisuuden kannalta onkin kriittisen tärkeää investoida ihmisiin ja heidän osaamiseensa.

Tuottavuus ja kasvu edellyttävät paitsi osaavia aivoja myös riittäviä käsipareja. Väestöennusteet osoittavat, että ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö ja talous kutistuvat merkittävästi jo 10–15 vuodessa. Myös tähän on mietittävä ratkaisut pikimmiten, jottei julkiselta taloudelta ja hyvinvoinnilta putoa ennen pitkää pohja.

Kestävä kasvu ei ole mahdollista ilman luontopääoman vahvistamista. Vihreän siirtymän markkinat kasvavat väistämättä, ja Suomella on tällä alalla erinomaiset mahdollisuudet kansainvälisiin läpimurtoihin. Ilmasto‑ ja luontoratkaisut tulisi nähdä mahdollisuutena uudenlaiseen arvonluontiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Kasvuatlaksen tilannekuvan pohjalta Sitra ehdottaa, että Suomelle laaditaan kasvusopimus. Parempi tulevaisuus ei synny vain leikkaamalla ja sopeuttamalla. Lisäksi on kyettävä panostamaan pitkäjänteisesti uuteen nousuun. Siinä auttaisi yhteisesti jaettu kasvun ja tulevaisuuden visio.

Neuvonantajat

Kasvuatlaksen korkean tason neuvonantajaryhmään kuuluvat:

Aaro Cantell on Normetin omistajayrittäjä.

Kati ter Horst työskentelee Outokummun toimitusjohtajana.

Mikko Spolander toimii valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkönä.

Minna Martikainen on Vaasan yliopiston rehtori ja Otto Toivanen Aalto-yliopiston taloustieteen professori.

Essi Eerola on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja.

Mika Maliranta johtaa Labore-tutkimuslaitosta.

Bengt Holmström on emeritusprofessori ja taloustieteen nobelisti.

Vesa Vihriälä on ekonomisti, joka toimi aiemmin Etlan ja EVAn toimitusjohtajana.

Kirjoittajat

Löydät lisätietoa kirjoittajista kunkin kirjoittajan artikkelin lopusta.

Antti Alaja
Uuden talousajattelun keskus

Aino Assmuth
Luonnonvarakeskus

Heikki Aura
Sitra

Petri Böckerman
Jyväskylän yliopisto

Johan Ekroos
Helsingin yliopisto

Sami El Geneidy
Jyväskylän yliopisto

Jarmo Eskelinen
Sitra

Javier Flórez Mendoza
Vienna Institute for International Economic Studies

Tim Forslund
Sitra

Francesca Guadagno
Vienna Institute for International Economic Studies

Outi Haanperä
Sitra

Kari Hakari
Sitra

Laura Halenius
Sitra

Doris Hanzl-Weiss
Vienna Institute for International Economic Studies

Sara Hellemaa
Valtiovarainministeriö

Tuomas Hiilamo
Helsingin yliopisto

Lauri Holappa
Uuden talousajattelun keskus

Samuli Honkapuro
LUT

Janne Huovari
Valtiovarainministeriö

Pirkka Jalasjoki
Suomen Pankki

Juho Junttila
Helsingin yliopisto

Atte Jääskeläinen
Sitra

Harri Kaikkonen
Geologian tutkimuskeskus

Aleksi Kalenius
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hanna-Maija Karikallio
Luonnonvarakeskus

Hannu Karjunen
LUT

Karlo Kauko
Suomen Pankki

Anna Kirjavainen
Sitra

Mari Kivinen
Geologian tutkimuskeskus

Sasa Kivisaari
Sitra

Arto Kokkinen
Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lea Konttinen
Sitra

Lauri Korvenmaa
Sitra

Teemu Koskimäki
Itä-Suomen yliopisto

Mauri Kotamäki
Finnvera

Annu Kotiranta
Business Finland

Antti Kouvo
Itä-Suomen yliopisto

Tomi Kristeri
Ulkopoliittinen instituutti

Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskus

Timo Kuosmanen
Turun yliopisto

Sanna Kurronen
Suomen Pankki

Petteri Laaksonen
LUT

Hannu Lahtinen
Geologian tutkimuskeskus

Mariko Landström
Sitra

Liisa Larja
Työ- ja elinkeinoministeriö

Jukka Lassila
LUT

Anita Lehikoinen
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Markku Lehmus
Suomen Pankki

Petri Lehto
Sitra

Tatu Leinonen
Sitra

Jussi Lintunen
Luonnonvarakeskus

Eeva Lähdesmäki
LUT

Markku Maula
Aalto-yliopisto

Helena Mustikainen
Sitra

Petri Mäki-Fränti
Suomen Pankki

Matias Mäkynen
Eduskunta

Lasse Männistö
Yrittäjä

Oskari Nokso-Koivisto
Aalto-yliopisto

Seppo Orjasniemi
Valtiovarainministeriö

Matti Paavonen
Sitra

Johanna Pakarinen
Tilastokeskus

Christopher Palmberg
Business Finland

Susanna Pettersson
Suomen Kulttuurirahasto

Liisa Pietola
Sitra

Sampo Pihlainen
Suomen ympäristökeskus

Matti Pohjola
Aalto-yliopisto

Outi Rantala
Lapin yliopisto

Petri Rouvinen
Etla ja Sitra

Enni Ruokamo
Suomen ympäristökeskus

Jenna Ruokonen
LUT

Jukka Ruusunen
LUT

Taru Ryske
Sitra

Aino Salmi
Sitra

Mikko Sariola
Suomen Pankki

Pasi Saukkonen
Helsingin kaupunginkanslia

Hannu Savolainen
Suomen ympäristökeskus

Allan Seuri
Valtiovarainministeriö

Mikko Silliman
Aalto-yliopisto

Antti Silvast
LUT

Heli Simola
Suomen Pankki

Esa Suominen
Rud Pedersen ja Sitra

Saara Tamminen
Valtioneuvoston kanslia

Tuula Tiihonen
Sitra

Max Toikka
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Otto Toivanen
Aalto-yliopisto

Tatu Torniainen
Sitra

Joonas Tuhkuri
Tukholman yliopisto

Janne Tukiainen
Turun yliopisto

Liisa Tyrväinen
Luonnonvarakeskus

Pasi Vainikka
LUT

Nelli Valmari
Aalto-yliopisto

Juuso Vanhala
Suomen Pankki

Eero Vassinen
Yrittäjä

Hannu Viertola
Suomen Pankki

Vesa Vihriälä
Helsingin yliopisto

Ari Väänänen
Työterveyslaitos