Suomi tarvitsee kasvusopimuksen

Tämän Kasvuatlaksen analyysien keskeinen havainto on selvä: Suomen talouden ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia vaan syviä, rakenteellisia ja osin kulttuurisia. Pysähtyneisyys johtuu kroonisesta investointivajeesta, riskinoton puutteesta ja kyvyttömyydestä muuttaa maailmanluokan innovaatio potentiaali taloudelliseksi menestykseksi.

Ongelmat ovat seurausta vuosikymmenien aikana muodostuneista kannustinrakenteista, asenteista ja politiikkavalinnoista. Pienet hienosäädöt ja lyhytjänteiset elvytystoimet eivät riitä kääntämään kurssia.

Suomi tarvitsee siksi rohkean ja pitkäjänteisen strategian, joka ylittää hallituskaudet ja puoluerajat. Yhteinen visio voisi kiteytyä osaksi sellaista yhteiskuntasopimusta, jota Sitran viimeisimmässä Megatrendit -raportissa tammikuussa 2026 esitettiin. Kasvuatlaksen työryhmässä nimesimme idean tietysti kasvusopimukseksi.

Kasvusopimuksessa määriteltäisiin uudistukset, jotka ovat välttämättömiä kestävän kasvun käynnistämiselle ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnille. Sopimuksen syntyminen tarkoittaisi tietoista päätöstä menestymisestä ja irrottautumista näivettymisen polulta.

Kasvuatlaksen kokoamisen yhteydessä tehdyn analyysin pohjalta voidaan tiivistää kuusi strategista suuntaviivaa, joiden yhdistelmästä tämä uusi kasvusopimus voisi syntyä:

1. Investoidaan ihmisiin. Laaditaan pitkäjänteinen väestö ja maahanmuuttostrategia, jolla on laaja poliittinen tuki. Varmistetaan nuorten osaamisen kehittyminen ja korkea koulutusaste. Uudistetaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kannusteet niin, että ne varmistavat huippuosaamisen siirtymisen käytäntöön ja sovellettavaksi nimenomaan Suomessa.
2. Edistetään kasvun kulttuuria. Ohjataan omistajien asenteita ja kannustimia riskinottoa ja kasvua suosiviksi. Tämä edellyttää veropolitiikan strategista uudistamista siten, että se palkitsee rohkeasta investoimisesta ja uudistumisesta varovaisen säilyttämisen sijaan.
3. Rakennetaan maailmanluokan investointiympäristö. Tehdään Suomesta ennustettavan ja houkuttelevan politiikan avulla paras paikka investoida osaamiseen, uuteen teknologiaan, palvelujen kehittämiseen ja teolliseen tuotantoon. Tämä tarkoittaa muun muassa sujuvampia lupaprosesseja ja ennustettavia säädöksiä.
4. Määritellään sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Uudistetaan eläke- ja palvelulupaus kestäväksi osana julkisen talouden kestävyyteen tähtääviä päätöksiä. Tehdään uskottavat päätökset nyt, jotta päästään jatkuvasta säästöjen odottelusta.
5. Varmistetaan pitkäjänteinen sitoutuminen. Uskottava tulevaisuuden lupaus vaatii laajan poliittisen yhteisymmärryksen kasvun avaintekijöistä, kuten koulutuksesta, työperäisestä maahanmuutosta ja innovaatiopolitiikasta. Tehokkaan päätöksenteon ja toimeenpanon yhdistelmä voi synnyttää sellaisen luottamuksen, jota investoinnit ja tulevaisuususko vaativat.
6. Ollaan eri mieltä arvostavasti. Kasvusopimuksen ytimeen kuuluu pyrkimys yhteiseen hyvään. Sen etsimisessä kaikki ansaitsevat arvostuksen riippumatta siitä, tulevatko he lännestä vai idästä, vasemmalta tai oikealta, maalta tai kaupungista. Suomi ei hylkää heikkoja, mutta antaa arvon myös vahvoille. Kunnioitus on luottamuksen, ja luottamus kasvun perusedellytys.