Kansalaispaneelit

Sitran tuella kumppanimme ovat toteuttaneet viimeisen neljän vuoden aikana yli 20 puntaroivaa kansalaispaneelikokeilua niin valtakunnallisesti, hyvinvointialueilla, kunnissa kuin kansalaisjärjestöissä. Kansalaispaneelien osallistujat ovat vaikuttaneet  muun muassa ilmasto- ja energiapolitiikkaan, talouden suunnitteluun, strategian painopisteisiin, nuorten mielenterveyspalveluihin sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen.

Työn painopiste on siirtynyt puntaroivien kansalaispaneelien kokeiluista niiden juurruttamiseen, vakiinnuttamiseen ja strategiseen hyödyntämiseen päätöksenteon tukena kaikilla julkishallinnon tasoilla. Rahoitamme parhaillaan kymmentä hanketta, joissa keskitytään puntaroinnin vakiinnuttamiseen päätöksenteon tukena sekä sitä tukevien rakenteiden, palveluiden ja menetelmien kehittämiseen.

Rahoituksen lisäksi edistämme organisaatioiden kapasiteetin ja kyvykkyyksien vahvistamista tarjoamalla koulutusta, neuvonantoa ja tukiaineistoa laadukkaan kansalaispaneeliprosessin suunnitteluun, toteutukseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Kehitämme toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, jotka lisäävät kansalaispaneelien laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tuemme julkishallintoa puntaroivan osallistumisen strategisessa hyödyntämisessä ja normiohjauksessa.

Erilaisia puntaroivan osallistumisen menetelmiä on viimeisen vuosikymmenen aikana käytetty yhä enemmän julkisen päätöksenteon tukena niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Kuuluisimpia esimerkkejä ovat Irlannin perustuslain uudistusta sekä Iso-Britannian ja Ranskan ilmastopolitiikkaa käsitelleet suuret kansalaiskokoukset. Puntaroivien menetelmien hyödyntämisestä löytyy tietoa esimerkiksi OECD:n julkaisuista.

Suomessa yhä useampi julkishallinnon toimija on jo kokeillut puntaroivia osallistumismenetelmiä päätöksentekonsa tukena. Suomen kunnista kansalaispaneelin on vakiinnuttanut ensimmäisenä Turun kaupunki jo vuonna 2024. Jyväskylä ja Rautalampi ovat tekemässä samoin. Helsingissä ja Espoossa on syksyllä 2025 hyväksytty valtuustoaloitteet asukaspaneelien käyttöönotosta, ja Vantaalla on jätetty vastaavanlainen aloite. Hyvinvointialueista Keski-Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi pyrkivät vakiinnuttamaan kansalaispaneelin vuoden 2026 aikana.

Valtionhallinnossa muun muassa ympäristöministeriö hyödynsi hiljattain kansalaispaneelia tuottamalla punnittuja suosituksia EU:n ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanon oikeudenmukaisuudesta ja toimenpiteiden priorisoinnista. Oikeusministeriö kokeillee lasten ja nuorten puntaroivia kansalaispaneeleja sekä pyrkii vakiinnuttamaan kansalaispaneelit säännölliseksi osallistumisen menetelmäksi valtioneuvostossa.

Myös puntaroivien menetelmien palveluntarjonnan alihankintakapasiteetti on lisääntynyt ilahduttavasti. Paneelien kokoamiseen Digi- ja Väestötietovirasto DVV tarjoaa satunnaisotantaa palveluna ja on tuomassa sähköiset viranomaisviestit koko kansan ulottuville uutena kansalaisten tavoittamisen keinona.

Teemme tiivistä yhteistyötä julkishallinnon ja osallisuustyön kehittäjien, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Edistämme kansalaispaneelien toteuttamisen palveluntarjonnan vakiintumista Suomessa. Kehitämme puntaroivaan demokratiaan liittyviä tutkimusaiheita yhteistyössä alan tutkijoiden kanssa ja fasilitoimme tutkimustiedon hyödyntämistä hallinnon ja demokratiakehittäjien parissa. Teemme aktiivista yhteistyötä ja keräämme parhaita käytänteitä maailmalta kansainvälisissä puntaroivan demokratian verkostoissa.

Demokraattisen päätöksenteon liikkumavara kapenee niin taloudellisista, rakenteellisista, sosiaalisista kuin geopoliittisista syistä. Vahva ja toimintakykyinen hallinto tukee yhteiskunnallista vakautta ja päätöksenteon ennakoitavuutta sekä luo edellytyksiä talouden kasvulle luonnon kantokyvyn rajoissa. Vaikuttava kansalaisosallistuminen lisää päätöksentekokykyä, ihmisten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja vahvistaa demokratian kriisinkestävyyttä.

Sitran kyselytutkimuksen (2022) mukaan suuri osa suomalaisista haluaisi vaikuttaa nykyistä enemmän itseään koskeviin asioihin. OECD:n luottamusraportin (2025) mukaan taas suomalaiset luottavat edelleen yhteiskunnan instituutioihin, mutta vain viidennes uskoo mahdollisuuksiinsa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.  Sitran keväällä 2025 julkaiseman Tulevaisuusbarometrin mukaan vain 15 % kansalaisista kokee, että voi vaikuttaa asuinkuntansa tulevaisuuteen. Vastaavasti kunta- ja aluepäättäjistä vain neljäosa on sitä mieltä, että kansalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta huomioidaan päätöksenteossa riittävästi. Kansalaisosallistumisen muotojen hyödyntäminen julkisen päätöksenteon tukena vastaa näihin haasteisiin, kun niillä on selkeä kytkentä tosiasiallisiin päätöksenteon prosesseihin.

Kansalaispaneelit sopivat avuksi kaikilla hallinnonaloilla tehtäviin päätöksiin, erityisesti sellaisiin, joihin liittyy pitkän aikavälin vaikutuksia, oikeudenmukaisuuskysymyksiä tai jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Kansalaispaneelien avulla voidaan vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa, validoida vaikutusten ennakkoarvioita, tuoda keskusteluun uusia ratkaisuja ja eri väestöryhmien ääntä sekä rakentaa yhteistä ymmärrystä. Puntarointia voivat hyödyntää päätöksenteossaan myös esimerkiksi kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat.