Nuorten tulevaisuustarinat talouskeskustelua rikastamassa

Talouden tulevaisuuksista käytävä julkinen keskustelu kaipaa moninäkökulmaisuutta ja erityisesti nuorten osallisuutta. Tässä hankkeessa kerättävän kirjoitelma-aineiston avulla kartoitetaan nuorten opiskelijoiden henkilökohtaisia näkemyksiä vaihtoehtoisista talouskasvun tulevaisuuksista ja talouteen liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ympäristöstä, hyvinvoinnista, osallisuudesta ja koulutuksesta.

Selvityksen pohjalta rakennetaan vaihtoehtoisia narratiiveja tai tulevaisuuskuvia talouskasvulle ja pohditaan kriittisesti niiden vaikutusta Suomen talouskasvuun sekä millaisia vaihtoehtoja Suomen talouskasvulle avautuu tässä tapauksessa. Tulevaisuuskuvat tekevät nuorten osallistumisesta talouskeskusteluun konkreettista ja näkyvää, mikä vahvistaa heidän toimijuuttaan talouden tulevaisuuksien rakentamisessa.

Hankkeen toteuttaa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, joka on vastuullista ja kestävää tulevaisuutta edistävä monitieteinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

Mitä jos talouskeskustelu avautuisi nuorten äänille – ja tulevaisuus näyttäytyisi toiveikkaampana?

Nuorilla aikuisilla on näkemyksiä talouden tulevaisuuksista, he haluavat tuoda niitä esille ja vaikuttaa Suomen talouden kehitykseen.  

Viime vuosien globaalit kriisit ja pitkään jatkunut heikko talouskasvu ovat vahvistaneet uhkakeskeistä ja kapeaa julkista talouskeskustelua Suomessa. Samaan aikaan nuorten osallistuminen talouskeskusteluun on vähäistä, tulevaisuususko heikentynyttä ja kokemus omasta toimijuudesta horjuvaa, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yksilöiden elämänvalintoihin ja koko yhteiskuntaan. 

Hankkeen raportissa kysyttiin, entä jos käykin hyvin: Millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia taloudelle voidaan kuvitella kasvupakon ja kriisipuheen tuolle puolen, erityisesti nuorten aikuisten näkökulmasta. Tavoitteena on rikastaa talouden tulevaisuuksista käytävää keskustelua, vahvistaa nuorten toimijuutta ja avata tilaa moniäänisemmälle, toiveikkaammalle talousajattelulle. 

Raportti tarkastelee talouden kasvua laajempana ilmiönä kuin bruttokansantuotteen kasvuna ja pohtii vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää talouden kehitystä hyvinvoinnin, kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista.  

Selvitys perustuu 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten kirjoittamiin tulevaisuustarinoihin, joissa kuvataan hyvää Suomea vuonna 2040. Näiden taustalla vaikuttavia syvempiä oletuksia ja merkityksiä on analysoitu kriittisen kerrosanalyysin avulla. Tämän pohjalta on muodostettu neljä erilaista tulevaisuuskuvaa Suomen taloudesta:  

“Luovuusloikka” -tulevaisuuskuvassa muutos talouskasvussa on äkillinen ja kasvu on jatkuvaa. Muutosta selittää teknologinen kehitys ja onnistunut investointipolitiikka, jossa inhimillinen osaaminen ja luovuus ovat keskiössä.  

“Kohti uutta jälleenrakennusta” kuvaa puolestaan tulevaisuutta, jossa jatkuvasta talouskasvun tavoittelusta on luovuttu ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan aineellisesti niukemmista lähtökohdista jälleenrakennuksen hengessä.  

“Z-sukupolven vastaisku”-tulevaisuuskuvassa teknologinen kehitys ja työn merkityksen muuttuminen ovat mahdollistaneet leppoisamman arjen, jossa on tilaa itsensä toteuttamiselle.  

”Ylisukupolvisen hyvinvoinnin vaalijat” keskittyy kuvaamaan talouden tulevaisuutta, jossa uusi päättäjien ja asiantuntijoiden sukupolvi on pysäyttänyt eriarvoistumiskehityksen ja jota kehitetään kestävyyden rajoissa.  

Nuorten ajattelua yhdistää tyytymättömyys talouden nykykehitykseen, rohkeus esittää vaihtoehtoja luonnonvarojen ylikulutukselle sekä halu puhua inhimillisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden puolesta. Nuorten tulevaisuuskuvat Suomen taloudesta 2040 viestivätkin ennen kaikkea muutoksen välttämättömyydestä. Talouden tulisi muuttua kestävämmäksi, kohtuullisemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja hyvinvointia tukevaksi, jotta nuoret aikuiset kokisivat talouden tulevaisuuden hyväksi.  

Tutkimus osoittaa, että nuorilla aikuisilla on näkemyksiä talouden tulevaisuuksista, he haluavat tuoda niitä esille ja vaikuttaa Suomen talouden kehitykseen. Olisikin toivottavaa, että nuorten ajatukset ja konkreettiset ehdotukset saisivat nykyistä enemmän näkyvyyttä sekä julkisessa keskustelussa että poliittisessa päätöksenteossa.  

On myös huolehdittava, että tulevaisuususko ei muodostu uudeksi jakolinjaksi nuorten välillä. Tutkimuksessa esitetäänkin päättäjille ja asiantuntijoille kuusi suositusta nuorten osallistamisen tueksi sekä erityisesti talouskysymyksiin liittyvän tulevaisuusvallan laajentamiseksi.  

Rahoituksensaaja: Turun yliopisto 

Hanketiimi: Anniina Salomäki, Kaisa-Maria Suomalainen ja Hanna Heino