800 vuotta kaupungissa – Näköaloja kasvun uudelleenmäärittelyyn

Kaupungit ovat pitkään määritelleet kasvua BKT-indikaattorien kautta. Nykyiset mittarit eivät kuitenkaan ota huomioon hyvinvointia, planetaarisia rajoja ja muita kestävyyden näkökulmia. Miten Turun kaupungin kasvu on muovautunut viimeisen 800 vuoden aikana ja miten se pitäisi suunnata kohti tulevaisuutta?

Hankkeessa tunnistetaan ennakointitietoon pohjautuva muutoksia, joiden pohjalta muodostetaan uusia viitekehyksiä kaupungin kasvulle. Ne muodostavat lähtökohdan tulevaisuuden skenaarioille, joissa tarkastellaan vaihtoehtoja perinteisen kasvukäsityksen ulkopuolella. Muodostettava uusi kasvun konsepti auttaa ohjaamaan Turun kaupungin kasvua uuden kasvuparadigman mukaisesti. Konsepti tukee Turun kaupungin yhteisvaikuttavaa johtamista ja antaa syötteitä kaupunkistrategian valmisteluun. Turun kaupungin pilotoinnin tulokset on skaalattavissa muiden kaupunkien käyttöön.

Hankkeen toteuttaa Turun kaupunki, joka on Suomen vanhin kaupunki.

Mitä jos kaupungin kasvun määritelmä muutetaan?

Hankkeessa tehdyssä selvityksessä pyrittiin tunnistamaan erilaisia näköaloja kaupunkien kasvuun sekä monipuolistamaan käsityksiä niiden pääomista. Lisäksi pohdittiin ohjausmekanismeja, joilla kaupunki voi vaikuttaa elinvoimaan ja kasvun tulevaisuuksiin. 

Nykyiset kaupunkien kasvun mittarit painottuvat pääosin taloudelliseen pääomaan, eivätkä huomioi laajemmin elinvoimaan liittyviä tekijöitä. Kokonaiskuva siitä, millaista tulevaisuutta kaupunkien tulisi tavoitella ja miten kasvu siihen kytkeytyy, on jäänyt hahmottumatta. Muuttuneet lähtökohdat kuten väestörakenne, investointitarpeet ja geopoliittinen tilanne tekevät kasvusta edelleen välttämätöntä, mutta aiempaa syvällisemmällä ja uudistavammalla tavalla. 

Kasvukeskustelu on viime vuosina siirtynyt edistyksestä kriisipuheeseen ja lyhytjänteiseen reagointiin. Kasvun haasteisiin ei kuitenkaan ole olemassa nopeita tai yksinkertaisia ratkaisuja, vaan nopeat ratkaisut voivat jopa vahvistaa rakenteellisia ongelmia pitkällä aikavälillä. Tämä korostaa tarvetta syvemmälle ymmärrykselle siitä, mitä kasvu kulloinkin tarkoittaa ja millaisia valintoja sen ohjaaminen edellyttää. 

Uusi kasvu kuvataan selvityksessä seuraavasti: ”Rakennamme kaupungin ja tulevien sukupolvien yhteistä hyvinvointia siten, että kaupungin arvonluonti vahvistaa samanaikaisesti talouden, yksilöiden, yhteisöjen ja luonnon elinvoimaa. Kasvu tuottaa enemmän hyvää kuin kuluttaa. Kasvun ytimessä on kaupunkiyhteisön kyvykkyys johtaa tasapainoa ja uudistumista muuttuvassa toimintaympäristössä.” 

Kasvun uusi määritelmä muodostaa kaksi eri suuntaa, joita toteutetaan rinnakkain:  

Nykyinen suunta on markkinatalouteen perustuva sekatalous, jossa yksityinen tuotanto ja julkiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Julkinen sektori tasapainottaa markkinoiden puutteita tarjoamalla palveluita, ylläpitämällä hyvinvointivaltiota, tekemällä tulonsiirtoja, säätelemällä markkinoita ja rahoittamalla investointeja myös velalla. Talouden kasvua edistävät investoinnit ja kulutus. 

Kasvun uusi suunta perustuu puolestaan uudistavan talouden malliin ja kierto- ja jakamistalouden markkinoihin. Talous toimii yhteistyössä luonnon ja ihmisten kanssa ja elinvoiman uusintaminen on sisäänrakennettu talouden kaikkeen toimintaan. Siihen linkittyy ajatus kohtuudesta sekä elinkaariajattelusta, kestävyys- ja vaikuttavuusrahoitus (esim. uudet kumppanuusmallit) sekä liiketoiminnan syvärakenteen uudistaminen. 

Molempia suuntia selvityksessä on hahmotettu joukko erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka eroavat toisistaan sen suhteen, miten keskitettyyn tai jaettuun johtajuuteen ne perustuvat sekä sen suhteen, miten yksi- tai moniulotteinen kasvukäsitys ohjaa toimintaa.   

Selvityksessä tunnistetaan, miten nykyisen järjestelmän pelilaudalla on pystyttävä pelaamaan samaan aikaan, kun kehitetään kasvun uuden suunnan edellyttämää uutta pelilautaa. Nykyisen pelilaudan käytännöt varmistavat arjen sujuvuuden, samalla kun uudella pelilaudalla kokeillaan ja kehitetään uusia tapoja toimia. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista, uudistumista ja kykyä toimia muuttuvassa maailmassa. Nämä pelilaudat on lisäksi pystyttävä kytkemään toisiinsa.  

Kasvun uuden määritelmän käyttöönotto on luonteeltaan evoluutio, joka muuttaa ajatusmalleja, johtamisen käytäntöjä sekä resurssien kohdentamista – askel askeleelta. Muutos edellyttää kuitenkin tietoista valintaa. Uusi kasvu ei synny itsestään. Kaupungin on luotava ympäristö, joka kannustaa asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä kokeilemaan, oppimaan ja toimimaan. Muutos tapahtuu, kun uusi tapa toimia on helpompi ja houkuttelevampi kuin vanha.  

Rahoituksensaaja: Turun kaupunki 

Hanketiimi: Timo Aro (Turun kaupunki), Inna Ampuja, Katri Einola ja Janne Marniemi (Ramboll Oy)