Kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050?

Suomen väestö kasvaa vain maahanmuutosta, jonka nykytasolla väestö kasvaisi noin 6,2 miljoonaan henkilöön vuoteen 2050 mennessä. Hankkeessa pohditaan Suomen ja kuntien talouden kasvun ja kestävyyden tulevaisuutta kysymällä: Mitä jos Suomessa olisi kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050? Mitä yhteiskunnallisia rakenteita Suomen pitäisi uudistaa ja mitä seurauksia selvästi suuremmasta asukasluvusta voisi olla? Miltä suomalaisuuden identiteetti voisi kahdeksan miljoonan Suomessa näyttää?

Hankkeessa osallistetaan eri menetelmien avulla sekä asiantuntijoita eri aloilta, maahanmuuttajia että nuoria. Hanke tuottaa ennakointianalyysin, monipuolisen vision ja vaikutusten arvion siitä, miltä kahdeksan miljoonan asukkaan Suomi vuonna 2050 voisi näyttää ja mitä muutoksia sen saavuttaminen vaatisi. Lisäksi hanke tavoittelee yhteiskunnallisen keskustelun herättämistä Suomen positiivisesta tulevaisuudesta.

Hankkeen toteuttaa julkisen sektorin konsultointiin keskittyvä konsulttiyhtiö MDI Public, joka on osa FCG Finnish Consulting Group Oy:ta.

Mitä jos Suomen tulevaisuus rakentuisikin ennennäkemättömän maahanmuuton ja väestönkasvun varaan?

Hankkeessa tehty  selvitys tarkastelee, millaisia uudistuksia yhteiskunta tarvitsisi, jotta kahdeksan miljoonan asukkaan Suomi voisi olla kestävä, toimiva ja turvallinen.  

Raportti tarkastelee tulevaisuuskuvaa, jossa Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä kahdeksaan miljoonaan asukkaaseen, mikä edellyttäisi poikkeuksellisen suurta, noin 95 000 henkilön vuotuista nettomaahanmuuttoa.  

Tavoitteena ei ole arvioida, onko tämä väkiluku realistinen tai toivottava, vaan tutkia, millaisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuisi ja mitä rakenteita olisi uudistettava, jotta näin voimakas väestönkasvu voisi toteutua taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Lähtökohtana on, että Suomen väestönkasvu on jo nyt maahanmuuton varassa ja työikäisen väestön väheneminen haastaa palvelujen ja hyvinvointivaltion rahoituksen.  

Tällä hetkellä julkinen talous on heikossa tasapainossa, tuottavuuden kasvu on hidasta ja monilla hyvinvointialueilla sekä kunnilla talous on alijäämäinen. Samalla ilmastotavoitteet ovat saavuttamatta ja alueiden väliset erot ovat kasvaneet niin taloudessa, demografiassa kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksissa. Maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina kiristynyt, vaikka Suomi tarvitsisi kansainvälisessä kilpailussa houkuttelevuutta ja sujuvia rakenteita osaajien saamiseksi ja pitämiseksi.   

Jos Suomi näissä oloissa kasvaisi kahdeksan miljoonan asukkaan maaksi, seuraukset olisivat laajoja. Väestörakenne nuorentuisi työikäisten lisääntymisen kautta, mutta peruskouluikäisten määrä ei kasvaisi kuin hitaasti, eikä ikääntymisen tuomia haasteita onnistuttaisi poistamaan. Alueellisesti kasvu keskittyisi nykyisiä kehityskulkuja seuraten suurille kaupunkiseuduille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.   

Raportissa esitetään sidosryhmiä osallistavin menetelmin laadittu myönteisempi visio tulevaisuudesta: ”Vuonna 2050 Suomi on välttänyt polarisoitumisen ja yhteiskunnallisen kaaoksen. Politiikka on inhimillistä ja pitkäjänteistä, talous kestävällä pohjalla ja työelämä joustavaa. Maahanmuuttopolitiikka tukee moninaisuutta, ja elämäntapamme on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä.”  

Vision on raportin mukaan mahdollista toteutua, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:   

1. Suomi on tunnettu ja houkutteleva vaihtoehto, jonne on mahdollista juurtua. Jos Suomi haluaa aktiivisesti kasvattaa väkilukuaan, sen on oltava aiempaa houkuttelevampi erityisesti osaavan työvoiman ja opiskelijoiden silmissä, sillä kilpailu kansainvälisistä osaajista kovenee jatkuvasti. Suomi ei valitse osaajiaan, vaan osaajat valitsevat Suomen. Suomen tulisi suhtautua maahanmuuttoon myönteisesti ja ymmärtää tarve ponnistella toivotun kaltaisen maahanmuuton edistämiseksi. Vaarana on myös, että menetämme jo täällä asuvat osaajat, jos emme pysty tarjoamaan houkuttelevia uramahdollisuuksia tai edistämään yhteiskunnallista vastaanottavuutta riittävän nopeasti  

2. Työllistymisen ja yrittäjyyden rakenteet tukevat menestyksekästä ja vastaanottavaa yhteiskuntaa. Selvityksen taloudelliset mallinnukset osoittavat, että merkittäväkään maahanmuutto ei yksin riitä tasapainottamaan julkista taloutta, jos tuottavuus sekä maahanmuuttajien työllisyys eivät parane nykyisestä. Edes nuoren ja työikäisen muuttoväestön lisääntyminen ei olisi riittävä ratkaisu. Jos työn tuottavuus ja maahanmuuttajien parempi työllisyys eivät toteudu, väestönkasvu voi jopa heikentää talouden tasapainoa.   

3. Suomi on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä ja huomioi alueelliset erot. Mikäli pienempien kaupunkien ja maaseudun vetovoimaa ei pystytä vahvistamaan, alueellinen epätasapaino syvenisi. Ellei segregaatiota ehkäiseviin toimiin panosteta aikaisessa vaiheessa, yhteiskuntarauha voi järkkyä. Myös kaupunkien sisäinen eriytyminen voisi kasvaa: joillakin paikkakunnilla ulkomaalaistaustaisia olisi enemmän kuin suomalaistaustaisia. Selvitys osoittaa, että alueellisesti tasapainoisempi väestönkehitys vaatisi pienempien kuntien houkuttelevuuden ja pitovoiman merkittävää kasvua. Lisäksi kasvavan kulutuksen sekä ennätyksellisen suuren asunto- ja infrarakentamisen vuoksi tarvittaisiin uudenlaisia ratkaisuja kestävyysmurroksen edistämiseksi.   

4. Monimuotoista suomalaisuutta arvostetaan ja yhteiskuntarauhaa ylläpidetään. Väestön monimuotoistuminen edellyttäisi avointa ja aktiivista työtä yhteiskuntarauhan, yhdenvertaisuuden ja luottamuksen ylläpitämiseksi sekä kielteisten kehityskulkujen, kuten syrjinnän ja polarisaation, ennaltaehkäisemiseksi. Käsitysten suomalaisuudesta olisi kehityttävä siten, että kuka tahansa Suomeen muuttanut voi tuntea olevansa suomalainen ja tulla hyväksytyksi yhteiskunnan ja kansakunnan jäsenenä sellaisena kuin on.   

Laaja parlamentaarinen sitoutuminen, pitkäjänteisyys ja läpinäkyvä toimeenpano ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että Suomi pystyy hallitsemaan väestönkasvun ja monimuotoistumisen mahdollisuudet ja haasteet niin, että hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan tulevaisuudessakin ylläpitää.  
 
Raportin ydinviestit voidaankin tiivistää seuraavasti:  
 
Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnan, joka yhdistää väestö-, työllisyys-, maahanmuutto-, ilmasto- ja talouspolitiikan yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tämä ei onnistu ilman rakentavaa keskustelua suomalaisuudesta ja sen moninaisista identiteeteistä. Lisäksi tarvitaan uusi kansainvälinen, maita vertaileva mittari elinvoiman, veto- ja pitovoiman sekä yhteiskuntarauhan seuraamiseksi.   

Rahoituksensaaja: MDI Public 

Loppuraportti: Samuli Manu, Vera Järvenreuna, Maria McPartlin, Laura Koivisto-Khazaal ja Janne Antikainen  

Hankkeen aihealueista vastasivat: Vera Järvenreuna, Pasi Saukkonen, Eero Laesterä ja Rasmus Aro