Regeneratiivinen työelämä kasvun lähtökohtana

Hankkeessa tarkastellaan regeneratiivisen työelämän vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun. Tarkasteltava Mitä jos -kysymys kääntää totutun ajattelun suunnan: sen sijaan että työelämää kehitetään palvelemaan talouskasvua, voisiko juuri hyvinvointia ja ekologista kestävyyttä tukeva uudistuva työelämä toimia tulevaisuuden talouskasvun lähtökohtana?

Regeneratiivinen työelämä pohjautuu ajatteluun, jossa pyritään parantamaan ihmisten ja ekologisten järjestelmien kykyä ylläpitää elämää edistäviä olosuhteita. Selvityksessä muodostetaan konkreettinen tulevaisuuskuva siitä, mitä regeneratiivinen työelämä voisi olla ja millainen rooli sillä olisi talouskasvun uudelleenmuotoilussa vuoteen 2035 mennessä. Tulevaisuuskuvaa arvioidaan talouden ja yhteiskunnan asiantuntijoiden kanssa hyödyntäen ennakointia ja tutkimustietoa. Tämän pohjalta tunnistetaan uudistumisen edellytyksiä, työelämän haasteiden ratkaisualueita sekä uudenlaisen kasvun mahdollisuuksia.

Hankkeen toteuttaa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, joka edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Mitä jos talouskasvu ei lähtisikään tehostamisesta, vaan työelämästä, joka lisää elinvoimaa ihmisissä, yhteisöissä ja luonnossa?

Hankkeessa tehdyssä selvityksessä piirtyy visio työelämästä, jossa hyvinvointi ja taloudellinen uudistumiskyky kulkevat käsi kädessä.  

Raportti tarkastelee tulevaisuutta, jossa talouden kasvu perustuu elinvoimaa vahvistavalle työelämälle. Lähtökohtana on kysymys: mitä jos talouskasvu alkaakin regeneratiivisesta työelämästä? Tässä tulevaisuudessa työ ei ole ensisijaisesti talouden väline, vaan elämää ylläpitävä ja sitä vahvistava järjestelmä, joka tukee ihmisten, yhteisöjen ja ympäröivän luonnon hyvinvointia.  

Muutosta hahmotetaan regeneratiivisen työelämän neljän kulmakiven kautta. Näitä ovat elämää vahvistava tarkoitus, systeeminen arvonluonti, monimuotoisuus ja hoiva innovoinnin lähteenä sekä kontekstuaalinen uudistumiskyky. Kulmakivien avulla raportti rakentaa vision vuodesta 2035, jolloin työelämää johdetaan elinvoiman, yhteyden ja pitkäjänteisen uusiutumisen logiikalla. 

Raportissa todetaan, että nykyinen työelämä ja talousajattelu nojaavat vahvasti tehokkuuden, suoritteiden ja lyhyen aikavälin tuottavuuden logiikkaan, mikä ei vastaa aikamme sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia reunaehtoja. Työelämän kuormitus, osaamisvajeet, työkyvyn heikkeneminen ja luonnon kantokyvyn ylittyminen heikentävät järjestelmien kykyä uudistua.  

Regeneratiivinen työelämä kääntää ajattelun suunnan: Työn ei täydy kuluttaa inhimillisiä ja planetaarisia resursseja, vaan se voi vahvistaa niitä. Raportin mukaan elinvoiman vahvistaminen on myös taloudellisesti järkevää, sillä työhyvinvointi, luottamus, monimuotoisuus ja oppiminen ovat todistetusti yhteydessä innovointiin, tuottavuuteen ja resilienssiin. Talouskasvu ymmärretään tässä yhteydessä laadullisena kasvuna — järjestelmien kykynä uusiutua ja lisätä hyvinvointia pitkällä aikavälillä — ei määrällisenä lisääntymisenä. 

Tulevaisuuskuva vuodelle 2035 kuvaa työelämää, jossa työn tarkoitus on selkeästi kytköksissä elämän edellytysten vahvistamiseen. Arvo syntyy vuorovaikutuksessa, suhteissa ja yhteydessä luonnon ja yhteisöjen rytmeihin. Teknologia tukee luovuutta ja keventää hallinnollista kuormaa. Työelämä on moninainen, ja psykologisesti turvalliset yhteisöt mahdollistavat ideoinnin ja kokeilun. Uudistuminen tapahtuu kontekstin ehdoilla: eri ympäristöissä työ saa erilaisia muotoja ja rytmejä, eikä muutosta nähdä jatkuvana tehostamisena, vaan merkityksellisenä, paikalliseen tilanteeseen vastaavana kehittymisenä. 

Raportti esittää, että regeneratiivinen työelämä voisi vahvistaa Suomen taloutta neljän mekanismin kautta: työkyvyn ja työurien pidentyminen, tuottavuuden laadullinen kasvu, ekologisen ja sosiaalisen resilienssin vahvistuminen sekä uusien toimialojen syntyminen kaikki tukevat talouden kasvua. Erityisen merkittävä havainto on, että suuri osa työn todellisesta arvosta — kuten luottamus, oppiminen, yhteisöllisyys ja luontopääoma — jää nykyisessä talousjärjestelmässä mittaamatta. Tämän vuoksi raportti korostaa talouden kielen ja mittareiden uudistamista: elinvoimaa, resilienssiä ja sosiaalista sekä ekologista arvoa pitää kyetä tekemään näkyväksi, jotta ne ohjaavat myös päätöksentekoa.

Muutos kohti regeneratiivista työelämää ei ole nopea hyppäys, vaan asteittainen siirtymä, jossa uudet ja vanhat toimintatavat elävät rinnakkain. Raportti hahmottaa muutospolkuja niin yhteiskunnan, organisaatioiden kuin työn arjen tasolla.  

Yhteiskunnan tasolla keskeistä on mm. taloudellisen kasvun mittariston uudistaminen, koulutuksen kehittäminen ja planetaaristen reunaehtojen sisällyttäminen päätöksentekoon. Organisaatiotasolla muutos näkyy esimerkiksi johtamistavoissa, teknologian käytössä ja luottamusta tukevissa rakenteissa. Arjen tasolla siirtymä konkretisoituu palautumisen rytmeissä, vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja yhteyden rakentamisessa.  

Raportti muistuttaa, että ajattelun muutos tapahtuu usein vasta toiminnan kautta: pienet kokeilut voivat avata tilaa laajemmalle uudistumiselle. 

Lopuksi raportti toteaa, että regeneratiivinen työelämä ei ole utopia, vaan merkkejä siitä on jo nyt näkyvissä monissa käytännöissä ja organisaatioissa. Sen potentiaali talouden uudistajana perustuu siihen, että elinvoimaa lisäävät toimintatavat vahvistavat samaan aikaan hyvinvointia, kilpailukykyä ja planetaarista kestävyyttä. Tulevaisuustyöskentely, moniääninen keskustelu ja oppimiseen perustuva muutos ovat keskeisiä välineitä tämän siirtymän mahdollistamiseksi. 

Rahoituksensaaja: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 

Hanketiimi: Maaria Nuutinen, Anu Nousiainen ja Sofi Kurki