Ohjelmoitavan talouden kasvu

Selvitys tarkastelee, miten ohjelmoitavan talouden aikakausi muuttaa käsitystämme taloudellisesta kasvusta, arvosta ja koordinaatiosta. Siinä kysytään: mitä jos talouden siirtyminen ohjelmoitavien tietoverkostojen varaan tarkoittaa muutosta itse talouden ja sen kasvun ajatuksessa?

Hankkeessa analysoidaan talouden uutta mediaa – sitä, miten taloudesta itsestään on tulossa aktiivinen, ohjelmoitava toimintaympäristö, jossa arvoja ja yhteiskunnallisia suhteita voidaan muotoilla uudelleen. Tämän pohjalta laaditaan viisi skenaariota siitä, mitä kasvu voi tarkoittaa tällaisessa ympäristössä ja esitetään, miten Suomi voi ottaa strategisen etulyöntiaseman nousevissa taloudellisissa verkostoissa. Tuloksena syntyy selvitys, joka avaa näkymiä uuden talouskasvun aikakaudelle: se rakentaa syvempää ymmärrystä siitä, miten talouden itsensä perustat ovat muuttumassa − ja mitä kasvun mahdollisuuksia nämä muutokset Suomelle avaavat.

Hankkeen toteuttaa ECSA Labs Oy, joka on uuden taloudellisen tilan ja toimijuuden käsitteitä ja järjestelmiä kehittävän Economic Space Agencyn (ECSA) erityinen design-yksikkö.

Mitä jos talous ei ole enää pelkkä järjestelmä, jota mitataan ja säännellään? 

Hankkeessa tehty selvitys kuvaa, miten digitaalisiin verkkoihin siirtyvä talous on muuttumassa ohjelmoitavaksi mediaksi – välineeksi, jonka avulla voimme ilmaista arvoja, rakentaa suhteita ja järjestää yhteiskuntaa. 

Raportin pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan talous on muuttumassa perinteisestä markkina- ja instituutioperustaisesta järjestelmästä kohti ohjelmoitavaa mediaa: dynaamista, sääntöjen ohjaamaa ympäristöä, jossa arvo syntyy siitä, mitä voidaan ilmaista, laskea, ohjelmoida ja koordinoida verkon reunoilla. Tämä muuttaa myös käsitystämme talouskasvusta: Sen hidastuminen ja sitkeät yhteiskunnalliset ongelmat eivät raportin mukaan johdu ensisijaisesti resurssipulasta, vaan siitä, että pyöritämme tekoäly- ja datavetoista yhteiskuntaa 1800luvun talousprotokollilla.  

Kun talous digitalisoituu, sen perusrakenteet – osallistuminen, näkyvyys ja arvonmuodostus – uudistuvat. Tätä konkretisoidaan raportissa kuudella vakiintuneita oletuksia haastavalla skenaariolla, jotka voivat yhtä aikaa toteutuessaan tukea toisiaan: 

1. Mitä jos likviditeetti olisi julkista infrastruktuuria? Olisiko Suomessa esimerkiksi mahdollista kehittää pienyritysten likviditeettiä parantava Kansallinen PK-yritysten Selvitysverkko?   

2. Mitä jos laskisimme talouskasvua ympäristövaikutuksilla? Olisiko esimerkiksi mahdollista kehittää EKO-yksiköissä määritettäviä ympäristöavustuksia? 

3. Mitä jos talous olisi luovaa ja luovuus taloudellista? Voisiko oikeuksia, resursseja ja aikaa yhdistellä uusiksi taloudellisiksi malleiksi yhtä joustavasti kuin Legon rakennuspalikoita?  

4. Mitä jos talous olisi peli?  Voisimmeko rakentaa kokeilukentän, jossa uusia pelillistenä mikrotalouksien kehittämiseksi ja skaalaamiseksi?  

5. Mitä jos organisaatiot olisivat ohjelmoitavia? Voisiko ”Yhteisöjen Linux” auttaa verkostomaisia ja automatisoituja organisaatioita toimimaan ketterästi osana tulevaisuuden taloutta? 

6. Mitä jos tekoäly saisi rinnalleen älykkäämmän taloudellisen kielen? Voisiko demokraattisemman talouden ”supervoima” auttaa ratkaisemaan tämän hetken taloudellisia haasteita ja ristiriitoja?  

Näiden pohjalta raportti esittää viisi ydinväitettä: 1) Talous on media. Talous ei ole neutraali taustajärjestelmä, vaan laskennallinen ja kulttuurinen medium. Se muokkaa sitä mitä pidämme arvokkaana ja kuinka toimijuus yhteiskunnassa jakautuu. 2) Kasvu on laskennan tulos. Se, mitä talous laskee ja palkitsee, määrittää sen, mitä yhteiskunta tuottaa. Kasvu ei ole luonnonlaki, vaan seurausta talouden mittareista ja protokollista. 3) Toimijuus on uusi niukka resurssi. Tulevaisuuden kasvu syntyy arkkitehtuureista, jotka jakavat taloudellista toimijuutta mahdollisimman laajasti verkon reunoille. 4) Teknologinen murros on epätäydellinen ilman talouden murrosta. Ilman uusia taloudellisia protokollia tekoäly, data ja automaatio vahvistavat vanhentunutta ajatusta taloudesta sen sijaan, että loisivat uutta. 5) Kasvun avain on infrastruktuuri, ei yksittäiset hankkeet Tarvitaan pysyvä kyvykkyys kehittää talouden rakenteita, ei vain yksittäisiä hankkeita. 

Raportin mukaan talous ei enää määrity vain markkinoiden tai pääoman liikkeiden kautta, eivätkä tulevaisuuden kasvun avaimet löydy vain siitä, kuka pelaa vanhaa talouden peliä tehokkaimmin. Kyse on siitä, kuka uskaltaa osallistua taloudellisen pelin sääntöjen, protokollien ja käyttöliittymien avaamiseen ja uudelleensuunnitteluun. Uuden talouden rakentaminen on jo käynnissä niin Yhdysvalloissa kuin Kiinassa, joissa talouspolitiikka on yhä enemmän uusien digitaalisten arkkitehtuurien rakentamista. Euroopalle – ja erityisesti Suomelle – tämä on vielä käyttämätön mahdollisuus.  

Raportti vertaa vallitsevaa tilannetta aikaan, jossa Xerox PARC perustettiin 1970-luvulla. Sen tehtävänä oli kehittää ratkaisuja siihen, mihin ja miten uutta tietojenkäsittelyä mahdollistama uutta teknologiaa voisi käyttää tulevaisuuden toimistoissa. Kutsumalla kokoon insinöörit, koodarit, tiedemiehet, suunnittelijat ja taiteilijat PARC:ssa kehitettiin perusta monille yhä käytössä oleville tietotekniikan keskeisille ratkaisuille, kuten PC:n konseptille, hiirelle, graafiselle käyttöliittymälle ja Ethernetille. PARC:ssa laitteistoa, ohjelmistoa, käyttöliittymiä ja kulttuuria kehitettiin samanaikaisesti ja rinnakkain. 

Emme vielä tiedä, mitä uuden, ohjelmoitavan ja verkottuneen talouden käyttöliittymät, mittarit, protokollat ja toimijuuden muodot näyttävät. Raportti ehdottaakin, että Suomi ottaa aktiivisen roolin uuden talouden kehittämisessä perustamalla pysyvän kehitysympäristön – talouden Xerox PARC:n – jossa talouden uusia protokollia, laskentatapoja ja käyttöliittymiä kehitetään systemaattisesti. Kyse ei ole yksittäisestä politiikkatoimesta, vaan uudesta kasvustrategiasta: Suomesta voi tulla maa, joka ymmärtää ensimmäisenä, että tulevaisuuden talous ei ole vain tehokkaampi – se on paremmin suunniteltu. 

Rahoituksensaaja: ECSA Labs Oy 

Hanketiimi: Akseli Virtanen, Dick Bryan, Martin Born, Mikael Brygger, Pablo Somonte Ruano ja Pekko Koskinen