Suomen talouden kasvun tulevaisuus sotataloudessa

Perinteisen markkinatalouden rinnalle on nousemassa sotatalouden elementtejä, joissa valtioiden ja liittoutumien varautumiseen ja varusteluun liittyvä suunnitelmallinen toiminta ohjaa yhä enemmän taloudellisia päätöksiä. Tämä kehityssuunta saattaa voimistua tulevaisuudessa, mikäli turvallisuustilanteen heikentyessä Euroopan ja Suomen on käytettävä merkittävästi nykyistä suurempi osa BKT:sta puolustukseen ja varautumiseen.

Selvityksessä analysoidaan sotatalouden aiheuttamia muutoksia talouden rakenteisiin, tunnistetaan näiden muutosten erilaisia kehitysvaihtoehtoja sekä laaditaan vaihtoehtoiset skenaariot sotatalouden etenemisestä ja sen vaikutuksista Suomelle ja Suomessa. Hankkeen tuloksena muodostetaan jäsennelty kokonaiskuva mahdollisista kehitysvaihtoehdoista sekä tunnistetaan erilaisten kehityskulkujen merkittävimmät vaikutukset Suomen talouteen.

Hankkeen toteuttaa strategiseen ennakointiin sekä skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut konsulttiyhtiö Capful Oy.

Mitä jos turvallisuus alkaisikin ohjata taloutta enemmän kuin kasvu?

Hankkeessa tehty selvitys vie lukijan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, joissa Suomi joutuu sopeutumaan pitkäkestoiseen sotatalouteen ja tekemään ratkaisuja, jotka muokkaavat taloutta, yhteiskuntaa ja arkea perustavanlaatuisesti.  

Geopoliittisen toimintaympäristön epävakaus on viime vuosina kasvanut nopeasti, eikä tilanteen rauhoittumisesta ole nähtävissä nopeita merkkejä. Samalla vapaakauppaan perustuva markkinatalous on joutunut yhä voimakkaammin protektionismin, valtiovetoisuuden ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden haastamaksi. Euroopassa tämä kehitys näkyy kasvavana tarpeena lisätä puolustus- ja varautumismenoja, mikä tuo perinteisen markkinatalouden rinnalle sotatalouden piirteitä, joissa turvallisuus ohjaa yhä enemmän taloudellisia päätöksiä.  

Tällaisella kehityksellä olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouden rakenteisiin ja kasvunäkymiin, erityisesti tilanteessa, jossa puolustusmenot nousisivat selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Tässä hankkeessa tarkastellaan Suomen talouden kasvun tulevaisuutta mahdollisessa sotataloussiirtymässä. Selvityksen ohjaavana kysymyksenä on ollut: ”Mitä jos Suomi joutuisi pitkäksi aikaa sotatalouteen?”  

Analyysi perustuu kirjallisuuskatsaukseen, kansainvälisiin vertailuihin sekä asiantuntijahaastatteluihin ja -työpajaan, joiden pohjalta on laadittu neljä vaihtoehtoista skenaariota tilanteista, joissa Suomen puolustusmenot nousisivat vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Skenaarioista on rajattu pois sellaiset tulevaisuudet, joissa Suomen puolustusmenot pysyisivät nykyisellä tasolla tai kasvaisivat vain maltillisesti. Skenaariot eivät siten esitä todennäköisempiä tulevaisuusnäkymiä, vaan mahdollisen sotatalouden erilaisia ilmentymiä. 

1. Uusi kylmä sota. Vakaa mutta jännitteinen turvallisuusympäristö. Venäjä ei lähde avoimesti haastamaan yhtenäistä Natoa ja EU:ta. Puolustusmenot muodostavat 5 prosenttia BKT:sta.   

2. Uusglobalismi. Kiina-johtoinen maailmanjärjestys, jossa kauppa asetetaan etusijalle. USA:n ja Naton rooli vähentynyt. Venäjä on keskittänyt sotilaallista voimaa Naton itärajalle, mutta Kiina pitää Venäjää toistaiseksi kurissa. Puolustusmenot muodostavat 5 prosenttia BKT:sta.   

3. Suomi osana Baltian sotaa. Suomi on mukana Euroopan ja Venäjän sodassa Baltiassa yhdessä pohjoisten ja itäisten Nato-maiden kanssa. Suomi on vakavan hybridivaikuttamisen kohteena. Väestö vähenee sodan uhkan takia. Puolustusmenot muodostavat 10 prosenttia BKT:sta.   

4. Suomi avoimessa kulutussodassa. Suomen maaperällä soditaan osana laajempaa konfliktia, ja osa Itä-Suomesta on miehitetty. NATO on lamaantunut ja EU on hajonnut. Ruotsi, Norja ja Britannia tukevat Suomea. Väestö vähenee dramaattisesti. Puolustusmenot muodostavat 35 prosenttia BKT:sta.   

Skenaarioiden kautta selvitys avaa näkymiä siihen, miten tällaiset kehityskulut vaikuttaisivat Suomen talouteen, yhteiskunnan toimintaan ja kasvun edellytyksiin. Skenaariot osoittavat, että Suomi joutuu kaikissa tapauksissa tekemään vaikeita taloudellisia valintoja kasvavien puolustusmenojen rahoittamiseksi. Samalla korostuu tarve varautua ylikansallisten rakenteiden, kuten Naton ja EU:n, haavoittuvuuteen sekä siihen, että Venäjä säilyy pysyvänä turvallisuusuhkana sotilaallisen painostuksen ja hybridivaikuttamisen muodossa. Suomen turvallisuus nojaa entistä vahvemmin alueelliseen yhteistyöhön, erityisesti Pohjoismaiden sekä Baltian maiden ja Puolan kanssa. 

Kiristyvä turvallisuusympäristö nostaa logistiikan, huoltovarmuuden ja energiaturvallisuuden keskeiseen asemaan, sillä yhteiskunnan toiminta edellyttää turvattuja kuljetusreittejä, toimivaa infrastruktuuria ja luotettavaa sähköntuotantoa. Hybridivaikuttamisen ja kyberuhkien lisääntyessä myös demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu paineita. Globaalin kaupan rakennemuutos haastaa Suomen sopeutumaan uusiin toimitusketjuihin, samalla kun puolustusteollisuuden kehittäminen ja erikoistuminen omiin vahvuuksiin voi tarjota taloudellisia mahdollisuuksia epävarmassa maailmassa. 

Pitkäkestoinen sotatalous vaikuttaa syvällisesti talouteen. Se kaventaa talouspolitiikan liikkumavaraa ja pakottaa rahoittamaan puolustusmenojen kasvua joko velkaantumalla, veroja kiristämällä tai muita menoja leikkaamalla. Kasvun tukeminen muuttuu toissijaiseksi tavoitteeksi. Sotatalous korostaa valtiovetoisuutta, strategista ohjausta ja resurssien kohdentamista kriittisiin toimintoihin. Tämä muuttaa markkinoiden toimintaa, investointien suuntaa ja yritystoiminnan edellytyksiä. Talouden toimivuus nojaa yhä enemmän huoltovarmuuteen, logistiikkaan, energiaan ja tuotantoketjujen hallintaan. Samalla globaalin kaupan murros pakottaa Suomen sopeutumaan uudenlaisiin riippuvuuksiin ja kumppanuuksiin. Puolustusteollisuuden ja sotatalouteen kytkeytyvien tuotantoketjujen vahvistuminen voi tuoda rajattuja kasvumahdollisuuksia, mutta ne eivät korvaa laaja-alaisen talouskasvun menetyksiä. 

Rahoituksensaaja: Capful Oy 

Hanketiimi: Justus Joenaalto, Shiyu Miao, Sara Pirhonen ja Kimmo Kivinen