Sitra Agenda 2030 -lasien läpi + 10 vinkkiä kestävyysraportointiin

Miltä Sitran tavoitteet näyttävät, kun niitä peilataan kestävän kehityksen globaaleihin tavoitteisiin? Ensimmäistä kertaa toteutetun kestävyyskartoituksen tulokset kertovat vahvoista sidoksista tavoitteiden välillä, mutta osoittavat myös kehityskohteita. Työn tuloksista ja sen toteutuksesta kertyneet opit koostimme raportiksi.
Kuva: Topias Dean, Sitra

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Vastuullisuuden merkitys yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden menestykselle tunnustetaan tänä päivänä laajalti. YK:n jäsenmaiden yhteinen Agenda 2030 -toimintaohjelma asettaa 17 globaalia kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Agenda 2030 -ohjelmasta on muodostunut vuoden 2015 jälkeen merkittävä viitekehys, johon yritykset, järjestöt ja hallinto peilaavat omaa vastuullisuuttaan. Myös Sitra valitsi sen oman kestävyysraporttinsa lähtökohdaksi. Julkaisu on nimeltään Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin.

”Kestävyyskartoituksen avulla halusimme peilata Sitran tavoitteita ja toimintaa nimenomaan suhteessa globaaleihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotta voimme vahvistaa vaikuttavuuttamme näissä tulevaisuuden kannalta polttavan tärkeissä kysymyksissä”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström.

Suomen tulevaisuuden menestystä rakentavana julkisena toimijana Sitran odotetaan toki jo lähtökohtaisesti toimivan avoimesti ja vastuullisesti sekä edistävän kestävyyttä. 2010-luvun alusta alkaen Sitran toimintaa onkin ohjannut visio kestävästä hyvinvoinnista.

Yhteläisyyksiä Suomen Agenda 2030 -vahvuuksiin ja haasteisiin

Kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että Suomen kestävän kehityksen politiikka-arvioinneissa tunnistetut kipupisteet ja vahvuudet näyttäytyivät myös Sitran tavoitteissa. Yhtäältä Sitrassa on panostettu Suomen keskeisiin haasteisiin, joita ovat esim. ilmastoteot (SDG-tavoite #13), ihmisarvoinen työ ja talouskasvu (#8) sekä eriarvoisuuden vähentäminen (#10). Toisaalta Sitrassa on panostettu Suomen vahvuuksien uudistamiseen, kuten hyvään koulutukseen (#4) ja hallintoon (#16).

Keskeisin kehityskohde sekä Sitran että Suomen kestävän kehityksen tavoitteissa ja työssä liittyy luonnon tilan parantamiseen (#14, #15). Kartoituksen jälkeen Sitra on jo vahvistanut työtään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Vastuullisuustyö onkin jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.

”Kartoitus lisäsi ymmärrystämme sekä kestävän kehityksen viitekehyksestä että Sitran omasta toiminnasta. Se toi näkyviin monia kestävää kehitystä tukevia sisäisiä käytäntöjä ja tarjosi mahdollisuuden ideoida uusia”, Hellström listaa kartoituksen hyötyjä.

”Kestävän kehityksen edistäminen on tavalla tai toisella osa jokaisen työtä. Usein se myös lisää kokemusta oman työn merkityksellisyydestä.”

SDG-tavoitteiden kytkeytymistä Sitran tavoitteisiin ja toimintaan tarkasteltiin kolmella tasolla, jotka olivat yhteiskunnallinen visio, projektitoiminta sekä sisäiset käytännöt. Kartoitus toteutettiin vuosina 2018–2019 ja työhön osallistui laaja joukko sitralaisia.

Kestävyysraportointi

10 oppia ja havaintoa

Keskeiset kymmenen näkökulmaa, jotka kestävyysraportoinnissa kannattaa huomioida ennen kartoitusta, sen aikana ja sen jälkeen:

1. Perehdy SDG-viitekehyksen ”henkeen” ja periaatteisiin.

2. Selkeytä motiivit viitekehyksen hyödyntämiselle (ja ole niistä rehellinen).

3. Tutustu erilaisiin kestävyysraportoinnin lähestymistapoihin ja niistä käytävään keskusteluun.

4. Valitse kartoituksen lähestymistapa ja menetelmät organisaation tavoitteisiin ja tilanteeseen sopiviksi.

5. Pyri johdonmukaisuuteen kautta linjan lähtien organisaation päämääristä aina sisäisiin käytäntöihin asti.

6. Sovi tulkinnan pelisäännöistä, mutta ole tarvittaessa valmis muuttamaan niitä.

7. Osallista työyhteisöä ja sidosryhmiä.

8. Viesti tuloksista avoimesti, rehellisesti ja vastuullisesti.

9. Harkitse monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää kartoituksen tuloksia.

10. Seuraa ja arvioi toimintaasi säännöllisesti, uusia tavoitteita asettaen.

Lue lisää!

Sitran selvityksiä 163
Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin
Sitran opit Agenda 2030 -tavoitteiston hyödyntämisestä
Eeva Hellström, Kalle Nieminen ja Pinja Parkkonen
Toukokuu 2020

Selvitys täydentää muuta Sitrasta tehtyä arviointia ja raportointia, joten tutustu myös näihin!

Kirjoittaja

Taru Keltanen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?