Julkaistu 15.06.2017

Hallintoneuvoston katsaus 2/2017

Kirjoittaja
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Tarkastelujakso 16.3.-15.6.2017

1 Yleiskuva Sitrasta

Kuntavaalit ja Suomen hallituksen puolivälitarkastelu huhtikuussa heijastuivat myös Sitran vaikuttavuustyöhön. Alkukeväästä Sitra nosti pontevasti esille julkisissa ulostuloissaan, kuinka Suomella olisi nyt aito mahdollisuus luoda kiertotalouden avulla uutta kasvua ja työtä, mikä ei perustu raaka-aineiden kulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin – vaan palveluliiketoiminnan kasvuun. Toisin kuin monella muulla teollisuuden saralla kierotaloudessa työpaikkoja syntyy nopeasti ja myös pk- ja startup -yrityksiin. Työllisyysvaikutukset Suomessa voisivat olla jopa 10–15 000 uutta työpaikkaa nykyisen hallituskauden aikana, mikäli käytännön toimiin kyetään ripeästi.

Puoliväliriihessä hallitus kiinnitti huomiota siihen, etteivät kiertotalouden kärkihankkeet ole tulouttaneet vielä kasvua. Hallituksen kärkihankkeet on kuitenkin käynnistetty vasta hiljattain ja on epärealistista odottaa talouskasvua tai vientituloja muutamassa kuukaudessa. Lisäksi toimet ovat kohdistuneet pitkälti yhteen kapeaan kiertotalouden osaan – kierrätykseen. Kaikesta huolimatta kiertotalous edistyy Suomessa ja uusia ratkaisuja sekä strategiatyötä on tehty muun muassa yrityksissä, kunnissa ja oppilaitoksissa. Hallitus aikoo nyt tukea esimerkiksi liiketoimintaekosysteemien kehittämistä ja kiertotalouden innovaatiotoimintaa osana innovaatiotukipakettia. Kiertotalouden mukaisia innovatiivisia hankintoja hallitus haluaa puolestaan vauhdittaa perustettavalla verkostomaisella osaamiskeskuksella. Edistettävien toimien ohjelma pohjautuu osittain Sitran syksyllä 2016 julkaisemaan kansalliseen kiertotalouden tiekarttaan sekä keskusteluihin Sitran kanssa ennen hallituksen puoliväliarviointia.

World Circular Economy Forum 2017 suurtapahtuma toteutui 5.-6. kesäkuuta Helsingin Finlandia-talossa. WCEF on Sitran ja sen kansainvälisten yhteistyökumppanien järjestämä uudenlainen talouden huipputapahtuma, jossa esitellään maailman parhaita kiertotalouden ratkaisuja. Tapahtuman suosio ja julkisuus ylitti sille asetut tavoitteet. Kokousosallistujia Finlandia-talolla oli 1600 ja sen lisäksi suorat verkkolähetykset tavoittivat yli 1200 katsojaa. Toimittajia tapahtumaan oli akkreditoitunut yli 60, joista 43 raportoi paikan päällä Finlandia-talolta. Kansainvälisen median lisäksi kotimaan päätiedotusvälineet uutisoivat näyttävästi huipputapahtumasta.

Sitran vaikuttavuustyön kannalta tärkeä oli myös hallituksen puoliväliriihessä tehty päätös hyödyntää SIB-mallia eli tulosperusteista rahoitussopimusta muun muassa nuorten syrjäytymisen vähentämiseen ja työllisyyskokeiluihin. Työ‐ ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä Sitran ja kiinnostuneiden kuntien kanssa SIB‐hankkeen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi. Lisäksi hallitus aikoo myös hankkia SIB-mallia hyödyntäen heikossa työmarkkina‐asemassa oleville ja nuorille työnhakijoille uudenlaisia monialaisia palvelukonsepteja.

Ennen kuntavaaleja ja puolivälitarkastelua julkaistiin Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen analyysi Kanava-lehdessä (2/2017) Kohti yhden valtioneuvoston mallia. Artikkelissa pohditaan, mikä on muuttunut strategisen hallitusohjelman seurauksena ja mitä tulisi tehdä, jotta asioiden toimeenpano paranisi entisestään. Keskustelua jatkoi kesäkuun Kanava-lehdessä julkaistu artikkeli, jossa Sitran Veera Heinonen ja Jyväskylän yliopiston viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho pohtivat, kuinka strategisempi viestintä auttaisi Suomen hallitusta uudistusten edistämisessä.

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016 julkaistiin 26.4.2017. Kertomukseen oli kuitenkin jäänyt virhe, jonka vuoksi painos uusittiin. Virhe koski tilintarkastuskertomusta: mukana oli tilintarkastuskertomuksesta alustava luonnosversio, jossa oli vanhan kirjanpitolain mukainen teksti.

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman johtaja Timo Lindholm on ilmoittanut jäävänsä pois Sitran palveluksesta elokuun lopussa.

Sitran vaikuttavuustyötä tarkastelujaksolla esitellään toimintokohtaisissa katsauksissa alla tarkemmin.

2 Toimintokohtaiset katsaukset

2.1 Hiilineutraali kiertotalous -teema

Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teeman nimi muutettiin huhtikuun lopussa muotoon Hiilineutraali kiertotalous. Teeman uusi nimi tukee Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä. Kiertotalouden mukainen toiminta niin kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa kuin liike-elämässäkin luovat edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.

Teeman avainalueet edistävät hankkeiden ja projektien kautta edellä mainittua päämäärää. Avainalueita teemalla on kaksi: Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Sitran aloitteesta on perustettu Suomen kiertotalouden ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat ministeri Kimmo Tiilikainen ja hallitusammattilainen Kirsi Sormunen. Ohjausryhmässä on mukana 20 jäsentä muun muassa kansanedustajia, ministeriöiden johtoa sekä ammattiyhdistysliikkeen ja teollisuusjärjestöjen, MTK:n, Luonto-Liiton ja VTT:n korkeinta johtoa ja yritysedustajia. Ohjausryhmä päätti toisessa kokouksessaan 8.toukokuuta muun muassa järjestää tieteellisen KiertoBiotalous-seminaarin Brysselissä syyskuussa 2017 sekä panostaa kiertotalouden mittareiden luomiseen ja viestintään. Sitran edustajana ohjausryhmässä on Mari Pantsar ja esittelijänä Kari Herlevi. Viiden ministeriön edustajien muodostama kiertotalouden sihteeristö valmistelee ja osallistuu ohjausryhmän kokouksiin.

Avainalueella on jatkettu syksyllä 2016 julkaistun kiertotalouden kansallisen tiekartan toimeenpanoa. Yksi kuudesta avainhankkeesta, kokeilu kestävästä alueellisesta ruokajärjestelmästä, käynnistyi toden teolla, kun hankkeesta vastaava maa- ja metsätalousministeriö käynnisti haun kokeilun toteuttajaksi. Avainalueella on aloitettu työ opiskelijoiden tietotaidon kasvattamiseksi. Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa toteutettavana on lukiolaisille suunnattu verkkokurssi. Kurssin pääviesti on, että nuoret tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä kansainvälisen liiketoiminnan ja kiertotalouden ymmärtämistä. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnattujen kiertotalouden sivuainekokonaisuuksien sekä kiertotalouden opintokokonaisuuden toteuttajahaku avattiin 12. toukokuuta.

Toukokuussa julkistettiin päivitetty ja laajennettu versio Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksesta. Lokakuussa 2016 listauksessa esiteltiin 19 suomalaisyrityksen uudenlaiset liiketoimintamallit, mutta kevään päivityksessä esillä on jo yli 50 yritystä. Koko lista julkaistiin myös englanninkielisenä, tukemaan suomalaisen kiertotaloustyön näkyvyyttä maailmanlaajuisesti. Suomalaisten yritysten siirtymistä kiertotalouteen tuetaan myös osallistumalla Kiertotalouden kasvupolku -osion vetämiseen Kasvu Open ohjelmassa. Metsätalouden siirtymää kiertotalouteen autettiin järjestämällä metsänomistamiseen liittyvien uudenlaisten digitaalisten palvelujen hackathon Ultrahack-tapahtuman yhteydessä.

Tarkastelujakson loppua avainalueella ovat myös sävyttäneet vahvasti ensimmäisen World Circular Economy Forumin järjestelyt. Tapahtuma kokosi Helsinkiin laajan joukon maailmantalouden uudistajia. Maailma kaipaa kipeästi ratkaisuja, joilla luoda kasvua ja työpaikkoja maapallon kestävyyden rajoissa. Tapahtuman järjesti Sitran kanssa laaja joukko globaaleja instituutioita, muun muassa YK:n ympäristöohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Ellen MacArthur Foundation. Yli 100 puhujan joukossa oli muun muassa Achim Steiner, jonka esiintyminen Helsingissä on yksi ensimmäisiä hänen uudessa roolissaan YK:n kehitysohjelman pääjohtajana.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue edistää muutosta kohti kestävämpää elämää innostamalla suomalaisia tekemään kestäviä valintoja arjessa ja auttamalla yrityksiä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Arjen liikkumiseen liittyvät kestävät valinnat saapuvat suomalaisten olohuoneisiin kesällä 2017, kun Sitrankin tukema Kansan liike -tv-ohjelma alkaa Ylen tv-kanava 1:llä. Ohjelma innostaa suomalaisia tutustumaan ympäristön kannalta kestävämpiin tapoihin liikkua arjessa. TV-ohjelman verkkosivusto kaikkine oheissisältöineen on Sitran verkkosivulla.

Avainalueella on tarkastelujakson aikana selvitetty kuluttajien käyttäytymisen muutosta ja sen merkitystä yrityksille. Ihmisten suhde fyysisiin tavaroihin on ennennäkemättömässä muutoksessa, paljastaa Sitran teettämä laaja kansainvälinen, kuluttamisen trendejä luotaava The changing relationship between people and goodsselvitys. Uutta on etenkin se, että kuluttajat edellyttävät tuotteelta monta asiaa samaan aikaan. Kestävän kehityksenkin tulisi olla olennainen osa tuotteen arvolupausta, ei vain viherpesua tai lainsäädännön edellyttämä ominaisuus.

Jo päättyneen Hiilineutraali teollisuus -avainalueen aikana Sitran kumppaneineen perustama Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö julkisti ensimmäisen ison yhteistyöhankkeensa toukokuun alussa. Ilmanlaadun mittaamisesta on tulossa suomalaisen viennin uusi kärkituote. Smart & Clean -säätiön tavoitteena on ilmastotavoitteiden saavuttamisen ohella luoda uusia ympäristöalan vientituotteita.

2.2 Uudistumiskyky

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä kolmella avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palvelu­operaattori sekä Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa -avainalue. Avainalueiden lisäksi teeman alla on tehty muun muassa Yhteiskunnan toimintatapa 2.0 –selvitystyötä, johon liittyneet asiantuntijahaastattelut saatiin tehtyä toukokuun aikana. Projektin tavoitteena on hahmottaa, miten hallinnonrajat ylittävä yhteistyö nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä voisi onnistua. Projektista vastaavat kokeneet yhteiskunnalliset vaikuttajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman. Selvitystyön tarkoituksena on Suomi 100 -juhlavuoden hengessä luoda pohjaa kansanvaltauudistukselle. Analyysi haastattelujen tuloksista valmistuu syyskuussa ja myös tällöin raportoidaan haastateltaville.

Teeman tekemisistä toteutettiin huhtikuussa yhteistyössä ulkoministeriön maakuvayksikön kanssa myös kansainvälinen some-kampanja teemalla Get Well World. Sitra.fi-artikkeleina ja niitä mainostaneina some-kuvina toteutetussa kampanjassa olivat esillä virtuaaliklinikka, palveluväylä, Tajua mut! -toimintamalli, Kardiokompassi ja Hyvinvoinnin palveluoperaattori.

Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa -avainalueen (IHME) tehtävänä on vahvistaa asiakaslähtöistä toimintakulttuuria terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Toimintakulttuurin muutoksen työkaluksi tammikuussa perustetun Soteuttamon toiminta oli tarkastelujakson aikana erittäin vireää. Tilaisuuksissa terveysasemat ideoivat uusia toimintamuotoja järjestöjen kanssa muun muassa valinnanvapauskokeilualueilla. Lisäksi Soteuttamossa sukellettiin startup-maailmaan ja sen virtuaalitori toi eri toimijoita yhteen uusien palvelukonseptien ja toimijoiden innostamiseksi.

IHME-avainalue tuottaa tietoa STM:n palvelusetelikokeilujen (valinnanvapauskokeilujen) tueksi. Valinnanvapauspaikkakunnilla järjestettiin useita asiakasinfoja kokeilujen alkaessa. Avainalueella jaettiin tietoa valinnanvapauskokeilujen periaatteista ja sparrattiin nykyisiä julkisia tuottajia sekä uusia potentiaalisia tuottajia, jotta asiakkailla olisi mistä valita. Uusia palveluntuottajia listautuikin mukaan kokeiluihin tarkastelujakson aikana.

Kokeiluun mukaan lähteneitä yksityisiä palveluntuottajia oli toukokuussa kaikkiaan 15. Kaiken kaikkiaan valinnanvapauskokeilut ovat käynnistyneet ilman suurempia ongelmia, ja ainakin Ylä-Savossa ja Hämeenlinnassa asukkaat ovat ilmoittaneet saaneensa riittävästi tietoa valintansa tueksi. Toukokuun puolessa välissä palveluntuottajaa vaihtaneita asukkaita oli kaikkiaan noin 6 500 neljällä kokeilualueella yhteensä, mutta moni harkitsee vielä vaihtoa, sillä kokeilut ovat vasta käynnistyneet. Keski-Uusimaan kokeilu alkoi toukokuun lopussa. Avainalue toteutti syksyllä 2016 ja kevättalvella 2017 valinnanvapauspaikkakunnilla kansalaiskyselyt, joiden tulokset julkaistiin toukokuun puolessa välissä yhdessä kokeilupaikkakuntien kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus -avainalueella tehty työ on jatkunut määrätietoisesti kohti päätöstään kuluneella tarkastelujaksolla. Nyt tehtävän työn taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuussa tekemä päätös, jonka mukaan Sitran kehittämät palvelupaketit tulevat olemaan koko sosiaali-ja terveydenhuollon ohjaus- ja raportointiväline vuodesta 2019 alkaen. Kuluvan vuoden alusta työn puheenjohtajuus on siirtynyt STM:lle. Kehittämis- ja sisältötyön vastuu puolestaan on Sitralla vielä tämän vuoden loppuun asti.

Työn etenemistä käsiteltiin 10. toukokuuta pidetyssä tilaisuudessa, jossa osallistujia oli 14 maakunnasta. Tilaisuudessa julkistettiin palvelupakettien uusi nimi, sote-tietopaketit sekä linjattiin konkreettisesti, mihin sote-tietopakettien jatkokehittäminen siirtyy, kun Sitran työ päättyy vuoden vaihteessa. Soten projektijohtaja Tuomas Pöystin mukaan valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelma muutetaan maakunta-tieto ohjelmaksi ja palvelupakettityö jatkuu siellä. Yhteistyö Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tulee olemaan erityisen tiivistä.

Syksyyn 2017 mennessä sote-tietopakettien pilotointien ja käyttöönoton testauksen tuloksena syntyy tiekartta sote-tietopakettien käyttöönottoon. Tiekartta sisältää maakunnallisille järjestäjille tietopakettien käsikirjan, raportoinnin vaatimusmäärittelyt, ICT-tiekartan, ehdotukset ja arviot tietopakettien laatu- ja vaikuttavuusmittareista (testataan käytännössä Pohjois-Karjalassa) sekä nykyisten jo olemassa olevien raportointimallien validoinnin sote-tietopakettien näkökulmasta.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella kehitetään tapaa koota ja jakaa hyvinvointidataa yhdeltä luukulta. Hyvinvointidatan sujuva käyttö tuottaa laadukasta tutkimusta, hoitoa ja hoivaa nykyistä nopeammin. Sitran käynnistämät esituotantohankkeet toimivat yhteistyössä keskenään ja niissä ratkotaan sellaisia haasteita, kuten kansallisen kuvaustiedon tuottamista eri järjestelmistä ja tiedoista. Tämä on keskeistä tiedon hyödynnettävyyden kannalta.

Hankkeessa kehitetään myös palveluoperaattorin kokonaisarkkitehtuuria ja informaation hallintamallia. Tekninen arkkitehtuuri hyödyntää olemassa olevia ratkaisuja ja niiden yhteen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Esituotantohankkeet ja eri osa-alueiden komponentit etenevät suunnitellusti. Esimerkiksi HUSin tietoallas on siirtynyt tuotantokäyttöön ja sitä hyödynne­tään jo nyt tutkimuskäytössä. Palveluoperaattori-avainalueella tehtävä työ alueellisten tietoaltaiden kehittämisessä on tärkeässä asemassa myös edellä mainittujen sote-tietopakettien tulevassa raportoinnissa. Tulevaisuuden tavoitetilana on, että tiedot siirtyvät alueellisiin tietoaltaisiin, joista tietojen poiminta voidaan tehdä automaattisesti (ei manuaalisesti kuten nyt osittain on tehty).

Huolellisesti tehty työ voidaan tässä vaiheessa yhdistää tuottamaan selkeästi suurta kansallista lisäarvoa tiedolla johtamiseen ja täysin uudenlaiseen tiedon tuotantoon sekä sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tietoaltaita hyödynnetään vastedes laajasti palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille.

Palveluoperaattorin toimintasuunnitelmasta on valmistunut uusi versio, jossa on syvennetty toimintaympäristön ja suomalaisen dataympäristön kuvausta ja tehty asiakaspriorisointia asiakashaastattelujen perusteella. Ansaintamallin ja hinnoittelun tiimoilta tehdään tiivistä yhteistyötä STM:n kanssa.

Palveluoperaattori-työssä Sitran osuus on lähes valmis ja avainalueen työ päättyy syksyllä. Tällä hetkellä odotetaan hallituksen esitystä laiksi tietojen toissijaisesta käytöstä. Tämän hetkisten tietojen mukaan laki annetaan eduskunnalle syyskuussa.

2.3 Uusi työelämä ja kestävä talous

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman johtaja Timo Lindholm on ilmoittanut jäävänsä pois Sitran palveluksesta elokuun lopussa.

Tästä syystä johtoryhmä päätti keskeyttää uuden avainalueen valmistelun, joka oli meneillään alkuvuonna. Johtoryhmä totesi myös, että nyt on luonteva hetki arvioida uudelleen Sitran työtä ja tavoitteita kestävän talouden ja työelämän kysymyksissä sekä tämän työn organisointia. Teeman jatkosuunnitelmien tarkempi käsittely aloitettiin hallituksen toukokuun strategiakokouksessa.

Työelämän uudistumista ja kestävää taloutta edistävän teeman työ on organisoitu kahteen avainalueeseen, jotka ovat Työelämän taitekohdat ja Vaikuttavuusinvestoiminen. Teeman molemmat avainalueet päättyvät tämän vuoden aikana, Työelämän taitekohdat suunnitellusti elokuun lopussa ja Vaikuttavuusinvestoiminen viimeistään vuoden loppuun mennessä, kun uuden investointimallin kehittäjä ja jalkauttaja on varmistunut.

Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön Suomen työelämäpalkinto jaettiin viimeisen kerran toukokuussa. Palkinnon tavoitteena oli herätellä työyhteisöjä tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa vertaisesimerkkien kautta. Avoimeen hakuun tuli 99 hakemusta, ja yhdeksän palkitun paremman työelämän reseptit julkaistiin Sitran verkkosivuilla.

  • 15 000 euron tunnustuspalkinnon saivat Maustaja Oy Pyhännältä, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalta, Skanska Oy:n Tampereen-yksikkö, Turun yliopisto ja Joensuun kaupunki.
  • 10 000 euron tunnustuspalkinnon saivat Anninpirtti Sastamalasta, Tupahoiva Oy Sastamalasta, Mäntsälän ja Pornaisten lastensuojelu.
  • Yleisöäänestyksessä innostavimmaksi valittiin Joensuun kaupunki, joka sai 10 000 euron lisäpalkinnon.

Työpaikkojen kehittämiseen niin ikään tähtäävään Tulevaisuuden työpaikka -projektiin valittiin alkukeväästä 60 erilaista työpaikkaa kehittämään työkaluja työpaikkojen uudistumiseksi. Kevään aikana ympäri Suomen järjestetyissä työpajoissa 3-5 henkiset tiimit ovat kehittäneet käytännöllisiä työkaluja organisaationsa kehittämiseen. Sitra toteuttaa projektia yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n kanssa.

Työelämän taitekohdat -avainalue teetti alkuvuodesta työelämätutkimuksen, johon vastasi noin 5 000 työikäistä. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten työelämävalmiuksia ja näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä. Se on jatkoa vuosi sitten tehdylle vastaavanlaiselle kyselytutkimukselle. Selvityksen mukaan noin kuusi kymmenestä suomalaisesta on vaihtanut ammattia tai alaa työuransa aikana. Uuteen ammattiin tai alalle siirtyneistä vähän yli puolet on opiskellut uuden ammatin tai tutkinnon. Heistä 85 prosenttia katsoo, että opiskelu kannatti: se antoi uuden pätevyyden, mahdollisti uuden oppimisen tai siirtymisen mielekkäämpään työhön. Selvitys myös osoittaa, että työelämän taitekohdat ovat tavallisia: työttömyysjaksoja on uransa aikana kohdannut noin kaksi kolmesta vastaajasta. Vajaalla puolella työttömyys on kestänyt korkeintaan puoli vuotta, mutta lähes neljäsosalla yli kaksi vuotta.

Teeman toinen avainalue eli Vaikuttavuusinvestoiminen rakentaa kyseiselle uudelle sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallille käytänteitä Suomeen. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa yksityisen pääoman kanavoimista hankkeisiin ja/tai organisaatioihin, joiden myötä syntyy taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.

Vajaat kolme vuotta sitten lähes puhtaalta pöydältä aloitettu ekosysteemin rakennustyö on edennyt hyvään vaiheeseen, ja useita hankkeita on käynnistynyt tai käynnistymässä. Ehkä merkittävimpiä näistä ovat Social Impact Bond (SIB) -mallilla eli tulosperusteisella rahoitussopimuksella toteutettavat kokonaisuudet. SIB-malli on vaikuttavuusinvestoimisen yksi muoto. Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja julkisen sektorin organisaatio maksaa vain tuloksista.

Kesäkuun alussa työ- ja elinkeinoministeriö julkisti Kotouttamisen SIB -hankkeen, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kyseessä on sijoitetun pääoman määrässä (13,5 milj. euroa) Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin SIB-hanke. Yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat rahoittavat kotoutumista tukevat palvelut, kuten kieli- ja ammatillisen koulutuksen, ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista – eli siitä, kun maahanmuuttaja työllistyy. Hanketta varten perustettua SIB-rahastoa hallinnoi Epiqus Oy yhdessä FIMin kanssa. Rahaston sijoittajiin lukeutuvat Euroopan Investointirahasto (EIR), SOK, Tradeka-Yhtiöt, Sitra, Suomen ortodoksinen kirkko ja yksityissijoittaja Tom Tukiainen.

Kotouttamisen SIBissä Sitra on toiminut TEM:n ja muiden osapuolten neuvonantajana aina hankkeen alkumetreiltä, syksystä 2015 alkaen.

Myös Suomen hallitus näkee SIB-mallissa uusia mahdollisuuksia. Puoliväliriihessä hallitus päätti, että se aikoo hyödyntää SIB-mallia muun muassa nuorten syrjäytymisen vähentämiseen ja työllisyyskokeiluihin.

Rakenteilla on useita SIB-hankekokonaisuuksia, joiden tavoitteet liittyvät muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn ja työllistämiseen. Noin 30–40 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa SIB-rahastojen mahdollistamien hankkeiden toteuttamiseen. Sitra auttaa ja neuvoo kuntia niiden omien hankkeiden rakennustyössä, esimerkiksi taloudellisessa ja toiminnallisessa mallinnuksessa.

Pisimmällä on Lasten ja nuorten SIB -hanke, jonka toiminta käynnistynee syksyllä. Sen hankehallinnoijaksi eli ”pääurakoitsijaksi” on valittu FIM, jonka asiantuntijakumppanina toimii Lastensuojelun Keskusliitto ry.

Sitran neljäs ja viimeinen Vaikuttavuuskiihdyttämö päättyi toukokuussa. Siihen osallistui yhteensä yhdeksän yritystä ja järjestöä, joita sparrattiin niiden toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamisessa ja viestimisessä sekä rahoitusvalmiuksien kehittämisessä. Jo vajaat 40 yritystä ja järjestöä on tähän mennessä kirkastanut omia vaikuttavuuspolkujaan Sitran kiihdyttämössä.

Sitra, FVCA ja Deloitte julkistivat Vaikuttavuusinvestoimisen mahdollisuudet pääomasijoittamisessa -selvityksen, johon haastateltiin suomalaisia pääoma- ja institutionaalisia sijoittajia. Tulokset osoittavat, että vastuullisessa sijoittamisessa painopiste on siirtymässä voimakkaasti pelkästä riskienhallinnasta kohti mahdollisuuksien sekä arvonluonnin tunnistamista. Vaikuttavuussijoittamisen nähdään tarjoavan työkaluja tähän. Selvitys sisältää 14 suositusta markkinoiden vauhdittamiseksi.

Vaikuttavuusinvestoimisen markkinan kehittäminen siirtynee syksyn aikana suunnitteilla olevaan uuteen yksikköön. Sitra jatkaa projektin parissa vielä syksyn ajan, enintään vuoden 2017 loppuun saakka. Näin varmistetaan, ettei vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin kehitystyö katkea siirtymävaiheen aikana.

2.4 Strategia ja ennakointi

Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyössä hahmotetaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden menestystekijöitä. Sitra päivittää kestävän hyvinvoinnin visiota nyt kolmatta kertaa sitten vuoden 2010. Seuraavan erän kolme teemajulkaisua avaavat keskustelua yhteiskunnan muuttuvista rakenteista teemoittain: 1) Työ ja toimeentulo 2) Demokratia ja osallisuus sekä 3) Kasvu ja edistys, joka julkaistiin 7. kesäkuuta.

Demokratian ja osallisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä muistio julkaistiin Suomi100-demokratiaviikoilla 21.3. ja se herätti kuntavaalien alla laajaa kiinnostusta tiedotusvälineissä. Sitra jatkoi työtä demokratian haasteiden nostamiseksi keskusteluun järjestämällä Demokratiahacktapahtuman osana Tulevaisuuden valtiopäiviä. Tapahtuma myös tuotti uusia ideoita ja käytännön toteutuksia demokratian ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Osana Seuraavaa erää Sitra järjestää vuonna 2017 sarjan kansainvälisiä työpajoja ymmärryksen syventämiseksi yhteiskunnan muutoksesta ja kiinnostavimpien ratkaisumallien löytämiseksi – sekä pohjoismaisen mallin vahvuuksien peilaamiseksi.

Kesällä ja syksyllä Seuraavan erä -työ jatkuu kestävän hyvinvoinnin vision työstämisen parissa, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017.

Tulevaisuustyömme yhdeksi merkittävämmistä tuotteistamme muodostunut listaus tulevaisuuden suurista kehityskuluista, megatrendeistä, julkistettiin tämän vuoden osalta Tulevaisuuden valtiopäivien yhteydessä. Megatrendit 2017 -kokonaisuus keskittyy satavuotiaan Suomen kunniaksi etenkin pohjoismaisiin vaikuttaviin trendeihin osana Seuraava erä -visiotyötä.

Osana Seuraava erä visiotyötä Sitran haluaa löytää uuden tavan rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Erätauosta on tarkoitus tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä konsepti, jolla erilaiset toimijat voivat käynnistää ja ylläpitää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Konseptin rakennus tehdään kokeiluin ja ensimmäisen kierroksen kokeilut toteutettiin yhdessä paikallistoimijoiden kanssa Kemijärvellä 25.3. ja Joensuussa 1.4. teemasta työ ja toimeentulo.

Erätauon tavoitteena on vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan, luottamusta toisiinsa, ymmärrystä tulevaisuuden kehityssuunnista ja niiden kytkeytymisestä päätöksentekoon sekä laajentaa demokraattiseen päätöksentekoon osallistuvien suomalaisten joukkoa. Seuraavan kierroksen kokeilut toteutetaan kesäkuussa Kajaanissa ja Vantaalla teemalla demokratia ja osallisuus.

Sitran kansainvälinen Education for a Changing World -tutkimusprojekti tutkii kestävyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnin rajapintoja. Tutkimushanke kerää oivalluksia useilta eri sektoreilta ja vauhdittaa keskustelua koulutuksen ja kestävän hyvinvoinnin suhteesta muuttuneessa maailmassa. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2017 Sustainability, Human Well-Being, and the Future of Education -kirjan muodossa.

Keväällä käynnistimme myös Satavuotiaiksi-ennakointihankkeen, joka tarkastelee yhteiskuntaa, jossa meillä alkanut ikääntymiskehitys on jo tapahtunut. Aloitimme myös Tieto päätöksenteossa -projektin, jossa tunnistamme tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa myös Sitran juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon, tämän päivän kehittämiseen sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Kymmenes kurssi päättyi 8.6. ja 11. kurssi pidetään syksyllä 2017.

Juhlavuoden kunniaksi Sitra tarjoaa koulutuksen alumneille mahdollisuuden hyödyntää Sensemaker-kyselytyökalua, joka on uudenlainen tapa kerätä tietoa. Työkalun avulla kerätään tarinoita ja kokemuksia, joille kertojat antavat merkityksen. Dataa analysoimalla saadaan realistisempi käsitys ihmisten arjesta ja tietoa siitä, millainen todellisuus todella on. Samalla paikannetaan mahdollisia alkavia kriisejä ja etsitään ratkaisumahdollisuuksia niiden estämiseksi. Tietojohtamisen huippuasiantuntija Dave Snowden kävi esittelemässä työkalua alumneille maaliskuussa. Kokeilukuulutus avattiin toukokuun alussa ja varsinainen kokeilu toteutetaan syksyllä 2017. Sitran koulutuksen alumneja on yli 400.

Julkisen sektorin johtamisen avainalue käynnistettiin Sitrassa johtoryhmän päätöksellä 30.1.2017. Kuluneen kevään aikana ohjelmaa on valmistelu ja se käynnistyy alkusyksystä 2017. Ohjelma toteutetaan voimassa olevilla päätöksillä vuoden 2018 loppuun ja sitä jatketaan tarvittaessa vuoden 2021 loppuun. Ohjelma koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, koulutusta tukevasta kokeilutoiminnasta ja 2020-luvun valtionhallinnon rakenteita, toimintatapoja ja johtamista koskevasta keskustelualoitteesta. Virkamiesjohdon koulutuksen osalta ensimmäisessä vaiheessa (2017 – 2018) koulutetaan kaikkiaan noin 160 johdon edustajaa (kaikkien ministeriöiden johtoryhmät, viiden case-viraston johtoryhmät ja joukko potentiaaleja) kuudessa kurssissa. Kurssilaisten valinnat on tehty toukokuun lopussa ja varsinainen koulutus alkaa ensimmäisen kurssin osalta syyskuun toisella viikolla kesän jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra ja ministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä ovat valmistelleet yhdessä kulttuurialan toimijoiden kanssa ehdotusta uuden rahoitusjärjestelmän pääperiaatteiksi. Sitran roolina on ollut tukea OKM:n osallistavaa lainsäädäntöprosessia. Viime syksynä tehdyn teesityön tueksi Sitra käynnisti blogisarjan taiteen ja kulttuurin merkityksestä, jonka ensimmäisen tekstin kirjoitti asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Kuusisto. Asiantuntijatyöryhmä esittelee kevään työtä kulttuurikentälle 14. kesäkuuta järjestettävässä avoimessa sidosryhmätilaisuudessa.

50-vuotiaan Sitran ja satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettävä Ratkaisu 100 -haastekilpailu on siirtynyt haasteen määrittelystä ja tiimien hakuvaiheesta itse kilpailuvaiheeseen. Avoin ratkaisijahaku Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteen ratkaisemiseksi oli auki 27.10.2016–13.2.2017, ja tuotti 231 hakemusta mukaan kilpailuun. Monialaisten tiimien hakemukset olivat tulosta paljon mielenkiintoa herättäneestä Ratkaisu 100 -kiertueesta. Hakemusten ja haastattelujen perusteella kilpailuun valittiin mukaan 15 tiimiä, jotka kisaavat siitä, kuka kehittää parhaan ratkaisun valittuun haasteeseen.

Kevään aikana joukkueet ovat kehittäneet ratkaisujaan Sitran tuella työpajoissa sekä ulkomaan ekskursiolla Alankomaissa. Tuomaristo valitsee lopullisten kilpailutöiden pohjalta voittajan tai voittajat, jotka julkistetaan Sitran 50-vuotisjuhlassa 16.11.2017. Kilpailun voittajille on varattu miljoona euroa ratkaisun viemiseksi käytäntöön.

16.11.2017 avataan myös Sitran ja Heurekan yhteinen Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely, jonka valmistelut etenevät hyvää vauhtia. Näyttelyä edeltää seitsemällä paikkakunnalla kiertävä kiertue, jossa suomalaiset nuoret pääsevät rakentamaan näyttelyn päähenkilöitä, seitsemää sisarusta. Kiertue alkoi Oulusta maaliskuussa ja kävi Turun Pansiossa huhtikuussa. Tämän jälkeen ovat vuorossa Joensuu, Jyväskylä, Pori, Helsinki ja Inari. Nuoret ovat yksi Sitran juhlavuoden erityiskohderyhmistä, joten kokonaisuuteen liittyy myös yhteistyötä kymmenen suositun tubettajan kanssa sekä syksyllä järjestettävä tulevaisuusleiri, jonka aikana nuoret rakentavat oman tulevaisuusviestinsä, joka tulee esille myös Sitran 50-vuotistapahtumaan.

2.6 Pääomasijoitukset

Sitran uusin pääomarahastosijoitus tekee digitalisaatiosta kansainvälistä ohjelmistoliiketoimintaa. Vendep Capital Fund II -rahasto on ensimmäisellä varainhankintakierroksella saanut sijoitussitoumuksia yli 30 M€ noin 20 sijoittajalta. Mukana ovat esim. Suomen Teollisuussijoitus Oy, Kasvurahastojen Rahasto II, Elo, AI-Partners ja Gerako. Sitran sitoumus on 2 M€. Rahasto tekee sijoituksia yritysohjelmistoja tarjoaviin varhaisen kasvuvaiheen yrityksiin pääasiassa Suomessa. Heti kesän jälkeen Vendep Capital järjestää nykyisille ja tuleville sijoituskohteille suunnatun B2B Camp -tilaisuuden, jonka teema on SaaS-myyntitiimin perustaminen Lontooseen ja San Franciscoon.

Sitra on irtautunut huhtikuussa kokonaan Aloitusrahasto Vera Oy:stä, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2005 osana toimenpiteitä, joilla kauppa- ja teollisuusministeriö uudisti aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoitusta ja palvelujärjestelmää. Rahaston perustajaosakkaita olivat Finnvera Oyj, Sitra sekä Tekniikan Akateemiset ry. Myöhemmin mukaan osakkaaksi tulivat myös Ilmarinen, Fennia sekä Elo. Sitra myi rahaston osakkeet Innovestor Venture Oy:n hallinnoimalle rahastolle, joka osti joulukuussa 2016 Finnvera Oyj:ltä noin 80 %:n omistusosuuden Aloitusrahasto Vera Oy:stä.

 

 

Ota yhteyttä
Johtaja, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

+358 (294) 618 505

veera.heinonen@sitra.fi

Mistä on kyse?