Artikkeli
Kooste Sitran työstä ja tuloksista heinä–syyskuulta 2025.
Artikkelin tyyppi
Katsaus
Julkaistu
24.9.2025
(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 18.6.–23.9.2025)
Sitran mittava muutosprosessi alkaa tuottaa tulosta ja näkyä myös ulospäin. Uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024 ja viimeisin sen toteutukseen liittyvä organisaatiouudistus 1.9.2025.
Työssämme painottuvat nyt vahvasti ennakointitiedon tuottaminen pitkäjänteisen päätöksenteon tueksi, yhteiskunnalliset innovaatiot sekä rahoitus Suomea uudistavien ratkaisujen hakemiseksi. Kaikissa näissä tavoittelemme laajaa yhteistyötä ja yhteisiä onnistumisia.
Talouden kasvusta ja sen tarpeesta puhuvat lähes kaikki. Suunta ja keinot kuitenkin puuttuvat. Sitran vastaus tähän on Kasvuatlas -projekti, joka luo yhteistä tilannekuvaa Suomen talouden kestävän kasvun edellytyksistä ja hahmottaa uusia kasvupolkuja. Työtä teemme kumppanien kanssa, ja päätavoitteemme on rakentavan ja eteenpäin vievän keskustelun mahdollistaminen.
Käytännön tasolla rahoitamme ja kehitämme alueellista TKI-yhteistyötä yhteensä 14 Innokaupungin kanssa: tuemme yritysten, hallinnon ja tutkimuslaitosten pohdintoja paikallisten vahvuuksien ja kasvu-aihioiden tunnistamiseksi.
Hypernopea muutos ja tiedon määrä paineistavat päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Sitran ennakointikatsaukset yhdistävät useita näkökulmia tiiviiseen analyysiin Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeistä aiheista. Julkaisimme äskettäin EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa -ennakointikatsauksen ja uuden, lähitulevaisuuteen tähyävän toimintaympäristöanalyysin.
Rahoitamme yhteiskunnan toimijoita uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämiseksi. Tänä vuonna olemme järjestäneet jo 14 rahoitushakua. Syksyllä käynnistyy jatkuvaluonteinen haku, joka tähtää julkisen sektorin merkittävään tuottavuuden parantamiseen datan ja tekoälyn avulla. Toinen, hyvinvointialueille suunnattu rahoitushaku painottuu puolestaan data- ja tekoälyratkaisuihin, jotka auttavat siirtämään sote-palveluiden painopistettä korjaavista ehkäiseviin toimiin.
Sitran säästöohjelma toiminnan tehostamiseksi etenee. Toimitilamme ovat remontissa ja loppuvuodesta luovumme isosta osasta nykyisiä tiloja. Tämän ja muiden säästötoimien vuotuinen säästötavoite on miljoona euroa vuodesta 2026 lähtien.
Tuotamme tietoa Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävistä kehityskuluista. Tunnistamme yhteiskunnallisia innovaatiotarpeita sekä uusia ratkaisuja kaipaavia kiperiä haasteita tai ilmiöitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Vahvistamme tulevaisuusajattelua yhteiskunnassa ja autamme hyödyntämään ennakointitietoa päätöksenteossa, jossa eri vaihtoehtojen punninta myös tulevaisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää.
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Sitran yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ennakointikykyä ja tulevaisuustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tuotamme esimerkiksi Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviin teemoihin kytkeytyviäennakointikatsauksia. Julkaisimme kolmannen katsauksen elokuussa Eurooppa-foorumissa Turussa. EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa -ennakointikatsaus nostaa esille viisi mahdollisuutta, joihin tarttumalla unioni voi pärjätä paremmin tässä ajassa, mutta ennen kaikkea myös tulevaisuudessa.
EU:n tulevaisuuteen liittyvät pohdinnat ovat muutenkin vahvasti Sitran agendalla. Kutsumme vuosittain noin 50 päättäjää EU-aiheiseen syventävään koulutukseen. EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutuksen viides kurssi alkaa lokakuun lopulla.
Seuraava ennakointikatsaus ilmestyy lokakuussa, ja se tarkastelee nuorten tulevaisuususkoa yhteiskunnallisena tulevaisuuskysymyksenä. Turvallisuusympäristön murroksesta kertovaa katsausta päivitettiin Helsinki Security Forumin yhteydessä syyskuussa.
Epävarmuuksien aika haastaa suomalaista yhteiskuntaa varautumaan nykyistä paremmin erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä koskee myös talouden kasvun tulevaisuuksia. Rahoitushaun pohjalta valitsimme kuusi talouden tulevaisuuksia ennakoinnin menetelmin tutkivaa hanketta, joista odotetaan tuloksia vuoden lopussa. Hankkeet ovat Uuden ajan sotatalous (Capful Oy), Ohjelmoitava kasvu (ECSA Labs Oy), Kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050 (MDI Public, FCG Oy), 800 vuotta kaupungin kasvua (Turun kaupunki), Nuorten narratiivit talouskasvusta (Turun yliopisto) ja Regeneratiivinen työelämä (VTT Oy).
Ennakoinnin suurtapahtuma Finnsight 2025: Mitä seuraavaksi, Suomi? kokoaa 25.9. yhteen maakunnat, kunnat, kaupungit ja muut Suomen tulevaisuutta rakentavat organisaatiot pohtimaan, millaisia tulevaisuuskuvia ja tekoja tarvitsemme. Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 1 600 ihmistä, ja noin sata kisakatsomoa ympäri Suomen nostattaa kokonaisosallistujamäärää lähemmäs kahtatuhatta. Tapahtuman järjestävät Sitra ja kuusi maakuntaliittoa. Finnsight on osa kansallisen ennakointiverkoston toimintaa, jota valtioneuvoston kanslia ja Sitra koordinoivat.
Syyskuun alussa järjestimme yhdessä Kuntaliiton ja MDI:n kanssa Kuntapäättäjien tulevaisuusstartin, jossa pohdittiin, miten voimme yhdessä vahvistaa kuntien ja kaupunkien elinvoimaa ja muuntautumiskykyä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tapahtumassa kuntapäättäjiä evästettiin viimeaikaisista selvityksistä ja kyselyistä.
Julkaisimme syykuussa toimintaympäristökatsauksen, joka luotaa lyhyttä aikaväliä eli noin seuraavia neljän kuukautta.
Vastaamme näin yhteiskunnan tarpeeseen saada napakkaa analyysia nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä. Julkaisemme toimintaympäristökatsauksen jatkossa kolme kertaa vuodessa. Toivomme, että se auttaa ennakoimaan muutoksia sekä antaa välineitä arvioida niiden vaikutuksia. Katsaus on tarkoitettu esimerkiksi päättäjille, kehittäjille, strategian tekijöille ja yritysjohdolle. Katsauksia on aiemmin laadittu Sitran sisäisiin tarpeisiin.
Suomen talouskasvu on ollut pitkään heikkoa ja työn tuottavuus laahaa. Väestön ikääntymisestä ja alhaisesta syntyvyydestä juontuva työvoimapula heikentää kasvun edellytyksiä. Yrityksemme eivät investoi eikä innovaatioista synny tuotteita ja palveluja, ja niiden kautta kilpailukykyä. Kykymme rahoittaa jopa tärkeimpiä julkisia palveluita on uhattuna.
Miten saisimme talouden suunnan käännettyä ja Suomen kukoistamaan, niin että kasvu tapahtuu kestävästi ja luonnon kantokyvyn rajoissa?
Sitran kesällä päättyneen rahoitushaun myötä Innokaupungeissa alkoi seitsemän uutta hanketta, joiden tavoitteena on parantaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä (TKI). Jo yhteensä neljätoista aluetta kehittää paikallista TKI-toimintaa Sitran tuella. Tavoitteena on vahvistaa alueellisen liiketoiminnan ja kasvun edellytyksiä sekä tukea uusien yritysten syntymistä. Sitra kokoaa hankkeiden opit kansallisen tason päätöksentekoon, joten Innokaupunkien paikallisista ratkaisuista saa vauhtia koko Suomen innovaatiokyky.
Sitran uusi Kasvuatlas-projekti muodostaa kokonaiskuvaa Suomen talouden tilanteesta ja keinoista, jotka tukevat talouden ja tuottavuuden kestävää kasvua. Työtä teemme yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Tavoitteena on laajasti jaettu yhteinen tilannekuva, joka luo perustaa kestävään kasvuun tähtäävälle politiikalle yli hallituskausien. Tähän liittyen rakennamme jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien, asiantuntijoiden ja elinkeinoelämän kesken.Työn alla on julkaisuja, tapahtumia, keskusteluja ja myöhemmin myös konkreettisia yhteistyöhankkeita. Parhaillaan valmistelemme laajaa, vuosittain julkaistavaa Kasvuatlas-katsausta, joka valmistuu kevättalvella 2026. Lisäksi kokoamme neuvonantaja- ja yhteistyöverkostoa.
Sitran pääekonomisti Matti Paavonen koosti kymmenen tilastoihin ja ennusteisiin pohjaavaa kuvaa Suomen väestökehityksestä. Kuvat kertovat väestönkehitykseen liittyvästä epävarmuudesta ja siitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia eri kehityspoluilla toteutuessaan olisi. Kooste tiivistää ja taustoittaa keväällä julkaistun stokastisen väestöennusteen 2025–2070 sekä Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä -muistion havaintoja.
Väestöaiheissa rahoitamme Suomen Mentoreiden Future in Finland -hanketta, joka tukee kansainvälisten opiskelijoiden pysymistä Suomessa opintojen päätyttyä.Lisäksi julkaisimme The Institutional Architecture Labin (TIAL) kanssa raportin, jonka pääviesti on: myös hallinnon tulee muuttua, jotta Suomi pystyy varautumaan suuriin rakenteellisiin muutoksiin, kuten väestörakenteen muutokseen. Raportti tarjoaa konkreettisia ehdotuksia Suomen tilanteeseen sekä kansainvälisiä esimerkkejä instituutioiden uudistumisesta.
Suomalaisten elämä, hyvinvointi ja talous ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Luonto tuottaa meille ruuan, luonnonvarat ja energianlähteet. Se ylläpitää välttämättömiä palveluja, kuten elinkelpoista ilmastoa tai ravintokasvien pölytystä. Kuormitamme kuitenkin nyt luontoa tavalla, joka vaarantaa oman tulevaisuutemme. Miten muutamme toimintaamme niin, että rakennamme hyvää elämää, menestyvää liiketoimintaa ja kestävää julkista taloutta luonnon kantokyvyn rajoissa?
Luonto voi parantaa merkittävästi kaupunkien kykyä vastata ilmaston kuumenemiseen, luontokatoon ja kansanterveyden haasteisiin.
Tuoreen selvityksen mukaan luontoon pohjautuvien ratkaisujen käyttöä jarruttavat Suomessa kaupunkisuunnittelun käytännöt, luonnon taloudellisen arvon näkymättömyys sekä puutteet osaamisessa. Sitran tilaaman ja rahoittaman selvityksen toteutti kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen erikoistunut järjestö Green Building Council Finland.
Jos luonnon myönteiset vaikutukset ihmisten terveyteen otettaisiin laajasti hyötykäyttöön, Suomi voisi hillitä kansantaudeista aiheutuvia kustannuksia ja samalla vähentää inhimillistä kärsimystä.
Kevään rahoitushaussa etsimme ratkaisuja, jotka tuovat luonnon terveyshyödyt konkreettisesti osaksi arkea. Hakemuksia tuli lähes 190 eri puolilta Suomea.
Rahoitushaku on osa kansallista luontoterveysohjelmaa, joka käynnistyy vuoden 2026 alussa. Yhdessä kumppaneiden kanssa toteutettavan ohjelman tavoitteena on hillitä kansantaudeista aiheutuvia kustannuksia ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia luonnon avulla.
Miten luonto voi vahvistaa liiketoiminnan kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä? Tähän pureudutaan European Business and Nature Summit 2025 -tapahtumassa Finlandia-talolla 23.–24.10. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa pidettävä tilaisuus kokoaa yhteen yritysjohtajat, rahoitusalan vaikuttajat ja poliittiset päättäjät.Puhujina nähdään mm. EU:n ympäristökomissaari Jessika Roswall, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sekä Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen ja Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau. Ohjelma keskittyy kolmeen teemaan: yritysten luontotoimet, kierto- ja biotalouden mahdollisuudet sekä rahoitusratkaisut. Tapahtuman järjestävät Euroopan komission alainen EU Business & Biodiversity Platform ja Sitra.
Poliittinen keskustelu on kärjistynyt ja suomalaisten arvot eriytyneet. Yksilölliseksi muuttunut mediankäyttö luo ihmisille hyvin erilaisia todellisuuksia. Niinpä meidän on vaikeampaa keskustella yhdessä rakentavasti ja tehdä Suomen tulevaisuuden kannalta vastuullisia päätöksiä. Kokemus siitä, että voi olla vaikuttamassa itselleen tärkeisiin asioihin, on heikentynyt ja osallistuminen vähentynyt. Suurimpien ongelmien ratkaisuun vaaditaan kuitenkin luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja yhteisiä, perusteltuja päätöksiä. Miten demokratiat voivat uudistua? Voimmeko hyödyntää digitalisoituvasta todellisuudesta mahdollisuuksia, jotka vahvistavat osallisuutta ja luottamusta?
Sitra tukee uusien osallistumismenetelmien juurruttamista päätöksenteon eri tasoille eri puolilla Suomea. Keväällä järjestetyissä rahoitushauissa päätettiin rahoittaa yhteensä 11 hanketta, joissa parannetaan päätöksentekoa ja lisätään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Keinoja tähän tarjoavat muun muassa puntaroivat kansalaispaneelit ja rakentavan keskustelun Voxit-alusta (ent. Polis). Käynnissä on myös muita Sitran rahoittamia ja tukemia projekteja, esimerkiksi ympäristöministeriön järjestämä kansalaispaneeli luonnon tilan parantamisesta.
Suomalaiset pääsevät ensimmäisinä maailmassa laatimaan pelisääntöjä tekoälyn käytölle julkisissa palveluissa. Sitran ja Reaktorin järjestämän verkkokeskustelun pohjalta laaditaan säännöstö, jota voidaan hyödyntää kielimallien koulutusaineistona esimerkiksi julkisissa digitaalisissa palveluissa. Keskustelu käydään rakentavan keskustelun Voxit-verkkoalustalla. Tavoitteena on saada mukaan vähintään 10 000 suomalaista.
Sitra, sisäministeriö ja Helsingin yliopisto keskustelivat kesällä sidosryhmien kanssa Suomen yhteiskunnallisesta luottamuksesta ja turvallisuudesta. Tunnustelemme, miten yhteiskunnallinen turvallisuus rakentuu ja miten sitä voitaisiin vahvistaa ajassa, jossa epävarmuus on jatkuvaa.
Jotta talous voi kasvaa kestävästi, meidän pitää tuottaa hyvinvointia vähemmillä luonnonvaroilla. Työvoiman vähentyessä tarvitsemme uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Data ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuden tuottavuusloikkaan ja työkalun aikamme muiden isojen haasteiden ratkomiseen.Millaista osaamista tarvitsemme? Onko muutos reilu? Kenellä on valta – meillä itsellämme vai teknologiajäteillä ja niiden algoritmeilla?
Sitra auttaa julkista sektoria ottamaan käyttöön dataa ja tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja, jotka parantavat merkittävästi tuottavuutta. Tuottavuus on avainasemassa, jotta julkisen sektorin toimintakyky ja palvelut voidaan turvata. Data ja tekoäly tarjoavat tuottavuusloikkaan uusia mahdollisuuksia.
Tarjoamme julkisen sektorin kumppaneille muun muassa rahoitusta, ratkaisujen jatkokehittämistä ja johdon valmennusta. Tänä vuonna Sitra on rahoittanut jo useita hankkeita ja toteuttanut kaksi rahoitushakua. Kolmas, pitkäkestoinen rahoitushaku tuottavuuden parantamiseksi aukeaa tänä syksynä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistumista vauhditamme tuomalla tekoälyn ja datan osaksi arjen hoitotyötä. Tavoitteena on, että Suomi nousee sote-palveluissa tekoälyn, datan ja ennakoivien menetelmien edelläkävijäksi. Näin sujuvoitetaan ammattilaisten työtä ja mahdollistetaan parempaa hoitoa ihmisille sekä kustannussäästöjä yhteiskunnalle.
Kevään rahoitushakujen pohjalta Sitra rahoittaa yhteensä 500 000 eurolla neljää hanketta, joilla tuetaan ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien ja toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa hyvinvointialueilla. Tavoitteena on vauhdittaa painopisteen siirtymistä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Seuraava rahoitushaku alkaa syyskuun lopulla.
Miten Suomen ainutlaatuista terveysdatan infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa? Tästä keskusteltiin lähes 500 kotimaisen ja kansainvälisen asiantuntijan voimin The Finnish Health Data Ecosystem –tapahtumassa syyskuussa Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä FinnGen, FINBB, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Sitra.Tapahtuma tarjosi näkymiä siihen, miten Suomi voi nousta terveystiedon hyödyntämisen kansainväliseksi edelläkävijäksi. Esillä oli myös uusia, kasvua vauhdittavia avauksia. Sitran koordinoimaa ja rahoittamaa selvitystyötä tehdään yhdessä STM:n sekä alan asiantuntijoiden kanssa osana kansallista terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa.
Sitra, Teknologiateollisuus ja VTT julkaisivat suosituksia EU:lle ja Suomelle kriittisten teknologioiden vahvistamiseksi. Sitran tavoitteena on vahvistaa etenkin teknologiakentän ennakointi- ja innovaatiokykyä ja tukea Suomen yhteisen tilannekuvan rakentamista.
EU:n kriittisiksi määrittelemät teknologiat, kuten tekoäly, puolijohteet ja kvanttilaskenta, ovat avainasemassa Suomen talouskasvun, turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Muuttunut turvallisuustilanne ja kasvavat eurooppalaiset investoinnit luovat mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Suomella on vahvaa osaamista digiteknologioissa, joihin sekä Suomessa että Euroopassa on panostettava.
Sitran kansainväliseen toimintaan kuuluvat tällä hetkellä mm. maailman johtava kiertotalouden tapahtuma World Circular Economy Forum WCEF sekä terveysdatan hyödyntämiseen ja arjen kestävien valintojen edistämiseen liittyvät projektit EU:ssa ja Pohjoismaissa. Kansainvälistä työtä teemme jatkossa pääosin kansainvälisellä rahoituksella.
Euroopan komissio hyväksyi Sitran luotsaaman EU:n kiertotalouden osaamiskeskuksen (EU Circular Economy Resource Centre, EU CERC) valmisteluvaiheen. Keskuksen toiminta käynnistyi kolmella osaamisalueella: kiertotaloustieto, politiikkatoimet ja liiketoiminta. Osaamiskeskus on myös mukana rakentamassa vuotuista maailman kiertotalousfoorumi WCEF:ää.
Keskustelimme elokuussa Euroopan kiertotalouskomissaari Jessika Roswallin kanssa komission suunnitelmista eli kiertotalouden keinoista parantaa unionin taloudellista turvallisuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestävämpää tuotantoa ja hiilestä irtautumista. Valmistelimme syötteitä EU:n tulevaan kiertotalouslakiin, joka helpottaa kiertotaloustuotteiden, toissijaisten raaka-aineiden ja jätteiden vapaata liikkuvuutta. Samalla se lisää korkealaatuisten kierrätysmateriaalien tarjontaa ja stimuloi näiden materiaalien kysyntää EU:ssa.
Julkaisimme elokuussa dataa siitä, miten paljon elämäntapatestien pohjalta EU-maissa tehdyt kestävän elämän suunnitelmat edistävät kiertotaloutta. EU-rahoitteisen projektin tuottamaa data on vapaasti kaikkien tutkittavissa.
Terveystietoja on hyödynnetty Pohjoismaissa pitkään tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama ja Sitran koordinoima Arvoa pohjoismaisesta terveysdatasta -projekti (engl. Value from Nordic Health Data, VALO) kokosi Islantiin alan asiantuntijoita ja terveysministeriöiden edustajia eri Pohjoismaista.
Tapahtuma keskittyi datan liikkumisen sujuvoittamiseen Pohjoismaiden välillä sekä Euroopan terveystietoalueen EHDS:n toimeenpanoon. Yhteisten toimintatapojen myötä Pohjoismaat voivat toimia suunnannäyttäjänä muulle Euroopalle terveystietoalueen toimeenpanossa.
Johtaja