Artikkeli
Kooste Sitran työstä ja tuloksista loka–joulukuulta 2025.
Artikkelin tyyppi
Katsaus
Julkaistu
18.11.2025
(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 24.9.–25.11.2025)
Sitrassa on toteutettu vuoden 2025 aikana huomattavia muutoksia, jotta voimme palvella Suomea entistä paremmin.
Tuemme vahvasti ennakoinnin ja tulevaisuustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Tähän kehitimme uuden konseptin, ennakointikatsaukset. Niistä saa nopeasti kattavan kuvan tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista.
Uusin ennakointikatsaus Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? tarkastelee nuorten tulevaisuususkoa useasta eri näkökulmasta. Katsaukseen koottu tieto ja ratkaisuehdotukset ovat muun muassa nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä käsittelevän asiantuntijaryhmän käytössä.
Sitran keskeisenä tehtävänä on vauhdittaa talouden kestävää kasvua. Sukupolvenvaihdosten ja kasvun haasteissa Suomea voisi auttaa uudenlainen henkilöstöomistajuuden malli, jossa työntekijöistä tulee asteittain yrityksen omistajia ja jatkajia. Ehdotamme konkreettisia keinoja mallin kokeilemiseksi.
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Luonnonarvomarkkinat ovat keino ohjata yksityisiä varoja luonnon suojeluun ja ennallistamiseen. Olemme selvittäneet luonnonarvomarkkinoiden pullonkauloja ja kehittämistarpeita. Näistä kertova muistio julkaistaan 25.11.
Yksi esimerkki Sitran kansainvälisestä ja pitkäjänteisestä työstä saatiin äskettäin, kun Euroopan komissio sisällytti demokratiateknologioiden keskuksesta tekemämme ehdotuksen Eurooppalainen demokratian kilpi -aloitteeseensa.
Parhaiksi todettuja ratkaisuja skaalaamme yhdessä kumppanien kanssa koko Suomen hyödyksi. Esimerkiksi Julkisen sektorin tuottavuus -ohjelma vauhdittaa merkittävää tuottavuusloikkaa datan ja teknologian avulla. Skaalautuvilla uudistuksilla tavoitellaan 500 miljoonan euron suoria tuottavuushyötyjä vuoteen 2030 mennessä.
Myös Sitra haluaa näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä tekoälyn hyödyntämisessä. Tekoäly ensin -projekti kehittää omia toimintamallejamme tämän tavoitteen tukena.
Tuotamme tietoa Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävistä kehityskuluista. Tunnistamme yhteiskunnallisia innovaatiotarpeita sekä uusia ratkaisuja kaipaavia kiperiä haasteita tai ilmiöitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Vahvistamme tulevaisuusajattelua yhteiskunnassa ja autamme hyödyntämään ennakointitietoa päätöksenteossa, jossa eri vaihtoehtojen punninta myös tulevaisuuden näkökulmasta on erityisen tärkeää.
Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:
Sitran lokakuun lopulla julkaisema Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? -ennakointikatsaus pureutuu nuorten tulevaisuususkoon vaikuttaviin kehityskulkuihin ja niiden mahdollisiin seurauksiin sekä listaa ehdotuksia, joilla uskoa tulevaan voisi vahvistaa.
Katsauksen tavoitteena on herättää toimiin tähtäävää yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. Sitran ennakointityö tukee myös nuorisoministeri Sandra Bergqvistin asettaman, nuorten tulevaisuususkon heikkenemistä käsittelevän asiantuntijaryhmän työtä. Lisäksi Sitra edistää ja etsii (kuten yhteisrahoituksella Itlan kanssa) ratkaisuja, jotka vahvistavat nuorten hyvinvointia.
Suomella on kansainvälisesti arvostettu ja ainutlaatuinen ennakointijärjestelmä, joka perustuu valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon eduskunnalle. Sitra on lausunut syyskuussa julkaistusta selonteon ensimmäisestä osasta tähän mennessä sivistysvaliokunnalle, tulevaisuusvaliokunnalle, suurelle valiokunnalle ja ympäristövaliokunnalle. Lausuntojen painopiste on ollut ennakoivan päätöksenteon ja hallinnon kehittämisessä.
Sitra tekee töitä sen eteen, että ennakointi olisi yhä vahvemmin työkalu pitkäjänteiseen, hallitus- ja vaalikaudet ylittävään päätöksentekoon. Esimerkiksi ennakointikatsaukset on tarkoitettu päättäjille syötteiksi valmistelutyöhön sekä päätöksenteon tueksi.
Sitra rahoittaa neljää hanketta, jotka vahvistavat moniäänistä ennakointia osana päätöksentekoa kylissä, kaupunkiseudulla, valtionhallinnossa ja eduskunnassa.1) Diakonissalaitoksen ja valtiovarainministeriön Avoimen hallinnon hanke kerää tulevaisuustietoa niiltä, joiden ääni ei perinteisesti kuulu päätöksenteossa. 2) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä kehittää uusia työkaluja tulevaisuusvaikutusten arviointiin ja laajentaa tulevaisuusvaltaa erityisesti vieraskielisille ja nuorille. 3) Suomen kylät ry:n hanke vahvistaa maaseudun ja kylien tulevaisuusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa sekä nuorten ja monipaikkaisten asukkaiden osallistumista. 4) Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Nuorten Akatemian yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa toteuttama hanke tuo lasten ja nuorten äänen osaksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijakuulemisia.Tulevaisuusvalta ja ennakointi päätöksenteossa -rahoituksen yhteismäärä on noin 500 000 euroa.
Suomen talouskasvu on ollut pitkään heikkoa ja työn tuottavuus laahaa. Väestön ikääntymisestä ja alhaisesta syntyvyydestä juontuva työvoimapula heikentää kasvun edellytyksiä. Yrityksemme eivät investoi eikä innovaatioista synny tuotteita ja palveluja, ja niiden kautta kilpailukykyä. Kykymme rahoittaa jopa tärkeimpiä julkisia palveluita on uhattuna.
Miten saisimme talouden suunnan käännettyä ja Suomen kukoistamaan, niin että kasvu tapahtuu kestävästi ja luonnon kantokyvyn rajoissa?
Julkaisimme työpaperin, joka osoittaa, että kriittiset teknologiat, kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja 5G/6G, ovat keskeisiä Euroopan taloudelle ja toimintavarmuudelle. Kytkemällä ne toisiinsa saadaan uudenlaisia kasvua ja turvallisuutta edistäviä sovelluksia.
Sitran työssä painottuvat etenkin talouden kestävää kasvua vauhdittavat uudet avaukset. Yksi tällainen avaus on henkilöstöomistajuus, joka voisi osaltaan helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia. Henkilöstöomistajuus viittaa omistusjärjestelyyn, jossa työntekijöistä tulee siltarahoituksen turvin asteittain yrityksen omistajia ja liiketoiminnan jatkajia.Parhaimmillaan yritysten henkilöstöomistajuus voi vauhdittaa talouskasvua, turvata yritystoiminnan jatkumisen ja vahvistaa paikallista elinvoimaa. Sitran aiheesta julkaisema muistio esittelee aihetta ja tarjoaa konkreettisia ehdotuksia mallin kokeilemiseksi Suomessa. Kansainvälisesti tällaisesta omistajanvaihdoksesta on jo pitkäaikaista kokemusta.
Suomalaisten elämä, hyvinvointi ja talous ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Luonto tuottaa meille ruuan, luonnonvarat ja energianlähteet. Se ylläpitää välttämättömiä palveluja, kuten elinkelpoista ilmastoa tai ravintokasvien pölytystä. Kuormitamme kuitenkin nyt luontoa tavalla, joka vaarantaa oman tulevaisuutemme. Miten muutamme toimintaamme niin, että rakennamme hyvää elämää, menestyvää liiketoimintaa ja kestävää julkista taloutta luonnon kantokyvyn rajoissa?
Sadat liike-elämän, rahoitusalan ja politiikan johtajat kokoontuivat Helsinkiin keskustelemaan siitä, miten luonto ja kiertotalous turvaavat Euroopan kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. European Business and Nature Summit 2025 -tapahtuman järjestivät yhdessä Euroopan komissio ja Sitra.
Finlandia-talolla lokakuun lopussa pidetyssä tapahtumassa puhuivat muun muassa EU-komissaari Jessika Roswall ja Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä useita yritysjohtajia.
Sitra rahoittaa neljää uutta hanketta, joissa luonnon terveyshyödyt tuodaan osaksi suomalaisten arkea esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja hoivaympäristöissä. Kevään rahoitushaku herätti laajaa kiinnostusta: hakemuksia saapui peräti 187 eri puolilta Suomea.
Hankkeet tukevat kansallista luontoterveysohjelmaa ja auttavat vähentämään kansantaudeista aiheutuvia kustannuksia. Oppeja hyödynnetään ja levitetään ensi vuonna käynnistyvässä kansallisessa luontoterveysohjelmassa.
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää merkittävästi suurempia investointeja luonnon suojeluun ja ennallistamiseen kuin mitä julkinen rahoitus yksin mahdollistaa. Luonnonarvomarkkinat tarjoavat keinon kanavoida yksityisiä rahavirtoja luontoa elvyttäviin toimiin ja luoda taloudellisia kannustimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
Kävimme keskeisten sidosryhmien kanssa keskusteluja luonnonarvomarkkinoiden pullonkauloista ja kehittämistarpeista. Lisäksi kuulimme laajasti luontoarvojen tuottajia ja mahdollisia ostajia, kaupunkien edustajia sekä säätiöitä, tutkijoita ja asiantuntijoita. Julkaisimme muistion, johon on koottu katsaus nykytilasta sekä ratkaisuja, joilla voidaan ohjata rahavirtoja tehokkaammin luonnon suojeluun ja ennallistamiseen.
Poliittinen keskustelu on kärjistynyt ja suomalaisten arvot eriytyneet. Yksilölliseksi muuttunut mediankäyttö luo ihmisille hyvin erilaisia todellisuuksia. Niinpä meidän on vaikeampaa keskustella yhdessä rakentavasti ja tehdä Suomen tulevaisuuden kannalta vastuullisia päätöksiä. Kokemus siitä, että voi olla vaikuttamassa itselleen tärkeisiin asioihin, on heikentynyt ja osallistuminen vähentynyt. Suurimpien ongelmien ratkaisuun vaaditaan kuitenkin luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja yhteisiä, perusteltuja päätöksiä. Miten demokratiat voivat uudistua? Voimmeko hyödyntää digitalisoituvasta todellisuudesta mahdollisuuksia, jotka vahvistavat osallisuutta ja luottamusta?
Sitran tuore selvitys osoittaa, että digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn avulla voidaan lisätä julkisen hallinnon avoimuutta, tehokkuutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Esimerkit Etelä-Koreasta, Virosta ja Britanniasta korostavat yhteisiä toimintamalleja, järjestelmien yhteensopivuutta ja selkeää digitaalista arkkitehtuuria.Selvitys osoittaa, että myös Suomen julkishallinnolla on hyvät edellytykset uudistua ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. Eduskunnan pikkuparlamentissa pidetyssä julkistustilaisuudessa oli lokakuussa paikalla lähes 100 osallistujaa julkishallinnosta ja eduskunnasta.
Jotta osallistuvaa demokratiaa voitaisiin laajentaa Euroopassa kaikilla hallinnon tasoilla, on edistettävä eurooppalaista demokratiateknologiaa (engl. civic tech). Termillä viitataan digitaalisiin työkaluihin, jotka on suunniteltu tukemaan demokraattista vuorovaikutusta, osallistumista ja päätöksentekoa.
Sitran pitkäjänteinen työ aiheen parissa tuotti merkittävän onnistumisen, kun Euroopan komissio päätti sisällyttää Eurooppalainen demokratian kilpi -aloitteeseensa Sitran ideoiman demokratiateknologioiden keskuksen. Tapaamisissaan komission virkakunnan kanssa Sitra on aktiivisesti pitänyt esillä tarvetta keskuksen perustamiseen. Tuleva keskus, Civic Tech Hub, tarjoaisi aloitteen mukaan tietoa demokratiateknologioista, resursseja ja työkaluja.
Jotta talous voi kasvaa kestävästi, meidän pitää tuottaa hyvinvointia vähemmillä luonnonvaroilla. Työvoiman vähentyessä tarvitsemme uusia ja tehokkaampia toimintatapoja. Data ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuden tuottavuusloikkaan ja työkalun aikamme muiden isojen haasteiden ratkomiseen.Millaista osaamista tarvitsemme? Onko muutos reilu? Kenellä on valta – meillä itsellämme vai teknologiajäteillä ja niiden algoritmeilla?
Avasimme uuden rahoitushaun, jonka tavoitteena on edistää tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa julkisella sektorilla ja vauhdittaa tuottavuuden kasvua. Rahoitusta myönnetään erityisesti jo tuotteistetuille tekoälyratkaisuille, jotka ovat valmiita skaalattavaksi laajempaan käyttöön. Tavoitteena on löytää konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly voi parantaa julkisten palveluiden laatua ja tehokkuutta.
Rahoitushaku on osa Sitran laajaa panostusta, joka tähtää yhdessä kumppaneiden kanssa julkisen sektorin merkittävään tuottavuusloikkaan. Tuemme julkisen sektorin tuottavuuden parantumista rahoituksella, johdon valmennuksella, ennakointitiedolla sekä muulla asiantuntiatuella.
Digitalisaatio, data ja tekoäly tukevat sotepalveluiden uudistumista ja avaavat tietä kohti ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten piilevät, terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat riskit voidaan tunnistaa jo ennen oireiden ilmenemistä ja niihin voidaan puuttua ajoissa.Järjestimme lokakuussa vuoden toisen hyvinvointialueille suunnatun rahoitushaun, jonka tavoitteena on vauhdittaa ennakoivien menetelmien käyttöä sotepalveluissa. Hakuun tuli 22 hakemusta. Ennakoivien ja ihmistä arjessa tukevien menetelmien avulla voimme pitää 80 prosenttia väestöstä mahdollisimman terveenä siten, että resursseja voidaan suunnata palveluita eniten tarvitsevalle 20 prosentille väestöstä.
Sitra julkaisi ehdotuksen kansallisesta FinTrials-yhteistyömallista, joka kokoaa kliinisten lääketutkimusten palvelut ja toimijat yhteen selkeästi koordinoiduksi kokonaisuudeksi. Malli nopeuttaa tutkimusten käynnistämistä, parantaa potilaiden pääsyä uusiin hoitoihin ja tuo Suomeen lisää investointeja. Sitra teetti ehdotuksen yhteistyömallin rakenteesta sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. Uudistus toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027 yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, hyvinvointialueiden ja alan toimijoiden kanssa.
Sitran kansainväliseen toimintaan kuuluvat tällä hetkellä mm. maailman johtava kiertotalouden tapahtuma World Circular Economy Forum WCEF sekä terveysdatan hyödyntämiseen ja arjen kestävien valintojen edistämiseen liittyvät projektit EU:ssa ja Pohjoismaissa. Kansainvälistä työtä teemme jatkossa pääosin kansainvälisellä rahoituksella.
Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa Sitra järjesti COP30-sivutapahtuman, joka nosti esiin kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä. Katsauskaudella edistimme suomalaisyritysten kiertotalousratkaisujen tunnettuutta myös Kaakkois-Aasian kasvavilla markkinoilla.
Lisäksi tuimme Turkin uuden kiertotalousstrategian toteutusta ja käytännön yhteistyötä EU CERCin toteuttamassa työpajassa. EU CERC on Euroopan unionin kiertotalouden osaamiskeskus, joka tukee kiertotaloussiirtymää etenkin globaalissa etelässä. Sitra johtaa keskuksen työtä.
EU CERC aloitti uuden projektin, joka kartoittaa eurooppalaisten yksityisen sektorin toimijoiden liiketoiminta- ja investointimahdollisuuksia kriittisten raaka-aineiden kierrätyksen arvoketjuissa erityisesti kehittyvien maiden kanssa.
Vuodenvaihteessa päättyvän PSLifestyle-hankkeen tulokset ylittivät tavoitteet: yli 520 000 tehtyä elämäntapatestiä ja yli57 000 suunnitelmaa, joiden toimenpiteet vastaavat yli80 miljoonaa CO2e-kiloa. Näiden toteutuminen vastaisi 140 000 yhdensuuntaista lentoa Helsingin ja Brysselin välillä tai reilua 6,8 miljoonaa euroa hiilikrediitteinä. Kaikki hankkeen aikana kerätty data on käytettävissä päätöksenteon tueksi osoitteessa lifestyledata.eu.
EU-säädösaineistolla koulutettu avoimen lähdekoodin tekoälymalli voisi auttaa parantamaan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä unionin monimutkaisessa sääntely-ympäristössä navigoitaessa. Yli 60 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä kokee raskaan sääntelyn heikentävän investointihaluja. Tekoälymallin ja sitä hyödyntävien sovellusten avulla yritykset voisivat automatisoida sääntelyn noudattamista ja vähentää hallinnollista taakkaa.
Sitran rahoittaman selvityksen mukaan säädösaineiston tekoälymalli olisi teknisesti ja juridisesti toteutettavissa. Se voisi vahvistaa sääntelyteknologian ratkaisuja tarjoavan yrityssektorin kasvua. Nyt hahmoteltu niin sanottu EurLexGPT-malli perustuu Sitran rahoittamissa kokeiluissa julkisella sektorilla saatuihin kokemuksiin.
Edistämme terveystietojen käyttöä maiden rajojen yli kahdessa kansainvälisessä hankkeessa, joita Sitra koordinoi. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Arvoa pohjoismaisesta terveysdatasta -hanke (engl. Value from Nordic Health Data, VALO) osoitti ensimmäisessä vaiheessaan, että yhteiset toimintatavat voivat sujuvoittaa datan liikkumista ja TKI-toimintaa eri maiden välillä. Projekti pyrkii vahvistamaan Pohjoismaiden asemaa suunnannäyttäjinä Euroopan terveystietoalueen (EHDS) toteutuksessa.
EU-rahoitteinen TEHDAS2-hanke puolestaan tukee Euroopan terveystietoalueen toteutusta. Se tuottaa ohjeita ja teknisiä määrittelyjä, jotka helpottavat terveystietojen käyttöä tutkimuksessa, innovaatiotyössä ja päätöksenteossa. Avasimme lokakuussa laajan julkisen kuulemisen 11 asiakirjaluonnokselle, jotka käsittelevät muun muassa tietojen anonymisointia ja turvallisia tietojärjestelmiä. Kerättävät palautteet ohjaavat jatkokehitystä, jotta se vastaisi parhaiten kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten tarpeisiin.
Sitran kehittämä uusi pelikirja kokoaa yhteen ennakoivan innovoinnin parhaat käytännöt, työpohjat ja itsearviointityökalut. Tavoitteena on edistää julkisen sektorin uudistumista vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön.
Kuutio on Sitran kehittämä menetelmä, joka tarjoaa julkiselle sektorille nopean ja datapohjaisen tavan tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kehittää ratkaisuja tulevaisuusorientoituneesti tekoälyn avustuksella. Ideana on kutsua noin 20 avainhenkilöä kahden päivän työskentelyyn yhteisen tilannekuvan ja ratkaisujen luomiseksi. Ensimmäinen Kuutio järjestetään tammikuussa 2026 ja se käsittelee ilmastonmuutokseen varautumista ruokaturvan näkökulmasta. Keväällä toteutetaan useita pilotteja eri aiheista.
Johtaja, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet