Julkaistu 28.02.2014

Sitran trendit: Suuri vallan uusjako

Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi , Sitra
Elina Kiiski Kataja on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hänen työtään on napata kiinni yhteiskunnassa jo nyt tapahtuvista tärkeistä kehityskuluista, joilla voi olla suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi syksyllä julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan kahdestoista. Kaikki julkaistut artikkelit löytyvät sivun lopusta.

Toisen maailmansodan jälkeen vallinneet valtasuhteet ovat murroksessa. Pähkinänkuoressa voidaan puhua vallan siirtymästä lännestä itään, instituutioilta yksilöille ja hierarkioilta vertaisille.

Yhdysvaltalaisen professori Amitav Acharyan mukaan globaali maailmamme muistuttaa yhä enemmän multiplex-elokuvateatteria, jonka useissa teattereissa näytetään hyvin erilaisia elokuvia – mutta samaan aikaan. Menossa on eri ohjaajien, toisistaan eroavien lajityyppien erilaiset draamakuljetukset ja käsikirjoitukset. Mutta keskeistä on että elokuvat pyörivät kankailla kaikille yhteisessä digitaalisessa globaaliajassa.

Acharyan kuvaa maailman järjestyksen nykytilaa käsitteellä ”messy multilateralism”, monenkeskeinen hässäkkä. Syy hässäkän syntyyn on Yhdysvaltojen mahtiaseman hiipuminen, Euroopan suhteellisen painoarvon heikkeneminen sekä suhteellinen köyhtyminen ja Kiinan sekä Aasian nousu. Vuonna 2025, siis yhdentoista vuoden kuluttua, puolet maailmantaloudesta pyörii Aasiassa.

– Aasiasta on tullut talouskasvun, energiariittävyyden ja kestävän kehityksen tulevaisuuden päänäyttämö. Kiinasta on tulossa maailman suurin talous vuonna 2016. Uuden valtavan keskiluokan nousu tulee olemaan merkittävämpiä maailmantalouden moottoreita ja siksi tulevaisuudessa Aasiassa määritellään globaaleja pelisääntöjä luonnonvarojen ja resurssien riittävyydelle, ilmastonmuutokselle sekä uusille turvallisuuspoliittisille kysymyksille, sanoo Teppo Turkki, Sitran Itä-Aasian tutkimuksesta vastaava johtava asiantuntija.

Samalla kun Kiinassa valmistetaan kaksi kolmasosaa maailman valokopiokoneista, mikroaaltouuneista, DVD-soittimista ja kengistä, on siitä tullut maailman suurin langattoman viestinnän ja sähköisen kaupan markkina.

– Sähköisen markkinan nousu on jo ehtinyt luoda erittäin dynaamisen internetin online-käytön ja sosiaalisen mediatodellisuuden kulttuurin. Kiina ei ole enää maailman hikipaja vaan esimerkiksi maailman suurin teollisten robottien tilaaja. Kiina onkin ilmoittanut tähtäävänsä vuoteen 2020 mennessä innovaatiomaaksi ja johtavaksi tiedemaaksi vuoteen 2050 mennessä, Teppo Turkki purkaa perinteisiä länsimaisia mielikuvia Kiinasta.

Aasiassa nousee parhaillaan valtava uusi keskiluokka. Siksi siellä syntyy nopeasti kysyntää uusille yhteiskunnallisille palveluille kuten finanssi- ja pankkipalveluille, vakuutuspalveluille, terveys-, eläke- ja vanhuudenturvapalveluille, koulutukseen sekä viihteeseen. Paine laadukkaampien ja energiatehokkaampien rakennuksien, kaupunkiympäristöjen, huolto- vesi- ja jätepalvelujen kehittämiselle on suuri.

– Suomen on nyt kirjoitettava itsensä mukaan Aasian nousuun ja käärittävä hihat. Mitä voimme tarjota näille aloille? Samalla on ymmärrettävä, että Aasiaa ei voi nähdä vain tuotantoalustana vaan se on mitä kiehtovin ja monimutkaisin erilaisten uskontojen, kulttuurien, kielten, arvojen ja filosofioiden kokonaisuus. Markkinoille lähteminen edellyttää syvällistä yhteistyötä, kulttuurintuntemusta ja halua toimia sikäläisessä yhteiskunnassa, Teppo Turkki muistuttaa.

Samalla syntyy uusia taloudellisia liittoumia. Kymmenen ASEAN-maan sekä Australian, Kiinan, Uuden Seelannin, Intian, Etelä-Korean ja Japanin vapaakauppa-alueesta neuvotellaan parhaillaan. Syntyessään jo mahdollisesti vuonna 2015 muodostaisi se maailman suurimman talousalueen ja muuttaa maailman taloudellisia valtasuhteita. Tahollaan Venäjä edistää integraatiopyrkimyksiään Euraasian unionin kautta, jossa mukana ovat esimerkiksi Valko-Venäjä, Kazakstan ja mahdollisesti myös Tadzikistan ja Kirgisia. Tavoitteena on tulliunionin lisäksi pääomien ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Jo nyt on perustettu Euroopan komissiota vastaava elin.

Länsimaissa nopea muutos haastaa tapamme toimia

Samalla kun Aasia voimistuu hyvin erilaisen järjestelmän pohjalta, kohtaavat länsimaiset demokratiat aivan uudenlaisia haasteita. Suomalaisessa yhteiskunnassa meneillään olevat muutokset ovat suuria. Tällä hetkellä hallinnossa, taloudessa ja osallistumisessa kuohuu lähes päivittäin. Uudistukset ovat jumissa, Euroopan pitkittynyt talouskriisi nostaa helposti voimattomuuden tunnetta ja samaan aikaan kahdet edelliset vaalimme ovat kääntäneet perinteiset asetelmamme nurin.

– Meneillään on samalla laajempi yhteiskunnan murros, jossa ihminen on yhä keskeisempi toimija. Instituutiot eivät meinaa pysyä tässä muutoksessa mukana. Tämä asettaa kovia haasteita politiikan ja demokratian uudistumiskyvylle, pohtii Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Nähtävissä onkin paikallisuuteen ja konkreettiseen tekemiseen perustuvien osallistumisen tapojen nousu. Esimerkkeinä tästä ovat esimerkiksi itsenäiset ruoka- tai energiatuotannon piirit, kaupunginosien elävöittämisliikkeet tai sosiaalisessa mediassa leviävä toiminta joka vaikuttaa jo suoraan poliittisiin päätöksiin. Globaalisti avoin tieto, avoin lähdekoodi, avoin tiede ja erilainen vertais- ja aktivistitoiminta muuttavat toimintatapojamme perinpohjaisesti. Miten instituutiot pystyisivät muuntautumaan uuden ajan vaatimuksiin?

–  Suomi ja monet länsimaat ovat itse luomansa menestysmallin vankeja. Tämä estää meitä näkemästä ja hyödyntämästä uusia mahdollisuuksiamme täysimääräisesti. Tilanne ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen tai tahon vika, vaan luonnollista seurausta teollisen aikakauden johtamismalleista ja toimintatavoista, jotka ovat palvelleet meitä erinomaisen hyvin näihin päiviin asti. Nyt nämä ajattelutavat ovat kuitenkin vanhentuneita. Sen sijaan, että yritämme epätoivoisesti hallita todellisuuttamme vanhoilla lääkkeillä ja johtamisopeilla, meidän pitäisi rakentaa rohkeasti uusi visio ja toimintatavat, joilla on onnistumisen edellytykset tulevaisuudessa.

Uudistumisen tiellä on kuitenkin paljon esteitä. Taloudelliset ja poliittiset intressit, vakiintuneet verkostot, ongelmien monimutkaisuus, sekä siiloutuneet resurssit ja ajattelumallit johtavat helposti lyhytnäköisiin, itsekkäisiin ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huonoihin päätöksiin.

– Haluaisin väittää, että mitä viheliäisempiä ongelmia ja muutostarpeita kohtaamme, sen tärkeämmäksi se, miten asioita tehdään nousee.  Systemaattisesti toteutetut kokeilut tuleekin ottaa mukaan julkishallinnon toimintaan. Pienimuotoisten politiikkakokeilujen avulla voidaan välttää suuriin kertauudistuksiin liittyviä riskejä sekä nopeuttaa päätöksentekoon liittyviä oppimisprosesseja. Meidän tulisikin kiireesti poistaa lainsäädännölliset esteet nopeiden kokeilujen tekemiseltä, Mikko Kosonen sanoo.

Rakenteelliset muutokset ovat luonteeltaan kokonaisvaltaisia ja oikeat ratkaisut niihin löytyvät usein ainoastaan laajapohjaisen yhteistyön ja käytännön kokeilujen kautta.

– Tarvitsemme uudenlaista johtamista ja julkishallintoa. Ratkaisuihin ei päästä siiloissa ylhäältä alas käskyttämällä vaan sektoreita läpileikkaavalla, alhaalta ylöspäin tapahtuvalla yhteiskehittelyllä. Johdon tehtävä tässä uudessa toimintakulttuurissa on luottamuksen rakentaminen sekä ihmisten aktiivinen ottaminen mukaan tarjoamalla heille siihen oikeat puitteet, kannusteet ja työkalut. Luottamuksen rakentaminen edellyttää aina vastavuoroisuutta. Ei voi vaatia toiselta, jos ei itse ole samaan aikaan valmis luopumaan jostain itselle tärkeästä, Mikko Kosonen kiteyttää reseptiä toimintatapojen muutokseen.

————————————————————————————————————————–

Lisää aiheesta:

Forbes: The Unstoppable Rise of Sharing Economy, 23.1.2013

Kohti kestävää hyvinvointia – Uuden sosioekonomisen mallin rakennuspuita, toim. Timo Hämäläinen, Sitra 2013

Markku Kivinen: Venäjä haastaa EU:n omalla unionilla, HS Vieraskynä 7.8.2013

Mikko Kosonen, Vision voima, Kohti kestävää hyvinvointia -blogisarja, sitra.fi

Rohit Sinha and Geethanjali Nataraj: RCEP Issues and Way Forward, Pacific Money Business and Economics, 30.7.2013

Sitran Governments for the Future -hanke

Sitran Elinvoima-foorumi: Uusi demokratia -verkkosivu

Suomen elinvoiman lähteet, toim. Teppo Turkki ja Aarne Nurmio, Sitra 2010

Teppo Turkki: Katse itään – Suomi kirjoitettava sisään Aasian nousuun, Sitra 2013

Vesa-Matti Lahti: Kaikki jakoon, Sitra 2013

+ Follow on Twitter @AmitavAcharya
——————————————————————————————————————

Aiemmin sarjassa ilmestyneet:

Länsimaisen työn radikaali murros

Älyteknologia arjessa

Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa

Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy

Data vallan ja vaurauden lähteenä

Talousjärjestelmä oirehtii

Euroopan uudistumiskyvyttömyys

Superseniorit

Megakaupungit

Jopa 4-6 astetta lämpimämpi ilmasto

 

Mistä on kyse?