sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Kemissä eletään teollisuuden rakennemuutosta. Kaupunkia vaivaa monille suomalaisille paikkakunnille tuttu ilmiö: työpaikkoja olisi, mutta nuoret muuttavat muualle.
”Muutama vuosi sitten 150 vuotta täyttänyt kaupunki havaitsi, että elinvoiman edistämisestä puuttuu osallistamisen työkaluja”, kertoo kaupungin elinkeinopäällikkö Hanna Alila.
Kemiläiset päättivät hakea vauhtia kaupunkilaisten osallistumisen kehittämiseen Sitra Lab -ohjelmasta. Kokeilun kohteeksi valikoitui ydinkeskustan kävelykadun kehittäminen.
”Kävelykatu muodostui meille koetapaukseksi siitä, miten saadaan kasvatettua vuoropuhelua yritysten ja kaupunkilaisten kanssa”, Alila tarkentaa.
Kuntaliitto määrittää kaupunkien elinvoiman alueellisen yhteentoimivuuden kautta: maankäytön, liikenteen, asuntopolitiikan, koulutuksen, innovaatioiden, yrityskasvun ja kulttuurisekrtorin välinen yhteistyö ja yhteinen suunta rakentavat kaikki elinvoiman ”peruskiveä”.
Sitran mukaan elinvoimaan liittyvät yhtä hyvin energia, vuorovaikutus, dynaamisuus ja uuden etsiminen.
”Elinvoima kumpuaa ihmisten aktiivisuudesta, luovuudesta, toimeen tarttumisesta ja innostumisesta. Osallisuudella ja asioihin vaikuttamisella saadaan elinvoimaa. Se, että asukkaan oma mielipide otetaan huomioon tai että pääsee mukaan keskusteluun, on merkityksellistä”, sanoo Alila.
Miten käy kävelykadun?
Kemin ajatus oli, että toimivampi vuorovaikutus niin yrittäjien kuin kaupunkilaisten kanssa lisäisi kaupungin elinvoimaa.
Kemin kaupungin elinvoimajohtaja Kimmo Heikka sanoo, että kaupungin keskustassa olevan kävelykadun kehittäminen oli vuoropuhelun käynnistäjänä erinomainen, sillä näkemyksiä on laidasta laitaan.
”Tästä ei vuorenvarmasti muodostu konsensusta.”
Kemin kaupungin työntekijät haastattelivat alueen yrittäjiä, ja noin 150 kuntalaista vastasi sähköiseen kyselyyn.
Kuntalaisten ja yrittäjien näkemykset vaihtelivat suuresti. Osa halusi kadulle autoja, toiset kadusta viihtyisämmän: lisää istutuksia, istumapaikkoja, pyörätelineitä ja tapahtumia.
Osana kokeilua oli sekin, miten kuntalaisilta ja yrittäjiltä saadut viestit saadaan liikkumaan viranhaltijalta toiselle – ja päättäjien pöydille.
”Lopulta isoin kysymys oli, saadaanko me elinvoimaa tällaisen osallisuuden kautta näkyviin Kemissä”, Alila sanoo.
Yrittäjien kanssa käydyt vuoropuhelut avarsivat näkökantoja, ja kaupungin kehittämisideoista oltiin mielissään. Samalla kemiläiset saivat kokemusta siitä, miten kuntalaisia ja yrittäjiä voidaan jatkossakin ottaa vuoropuheluun muuallakin kuin sosiaalisen median kommenttikentissä.
Yrittäjä: Nyt meitä kuullaan aidosti
Yksi kokeilussa mukana ollut on Heidi Alakorpi. Hän on ollut autokoulualan yrittäjänä Kemissä vuodesta 1988, ja toimii myös Meri-Lapin Yrittäjänaisten puheenjohtajana.
”Ensimmäistä kertaa ihan parin, kolmen vuoden aikana kaupunki on alkanut ihan kunnolla kuunnella meitä”, hän sanoo.
Ennenkin sai osallistua erilaisiin lautakuntiin ja työryhmiin, mutta nykyään kaupungin aktiivisuus elinkeinoelämän suuntaan on Alakorven mukaan aivan eri luokkaa. On sparrauksia, työpajoja ja aamukahveja.
”Tämä on oikeasti ollut iso harppaus, mikä on ollut hirveän positiivista.”
Hän uskoo, että osallistaminen voi lisätä elinvoimaisuutta.
”Ulkoalueiden viihtyisyys, tapahtumat ja erilaiset kivijalkakaupat voisivat houkutella myös nuoria jäämään Kemiin”, hän toivoo.
Tukea muualta Suomesta
Työskentely Sitra Labissä antoi elinkeinopäällikkö Alilan mukaan kaikupohjaa omaan työhön. Oli hyvä nähdä muissa suomalaisissa kunnissa toimivien Sitra Lab -tiimien työtä ja kuulla näkemyksiä.
Elinvoimaisessa kunnassa vaikutetaan innokkaammin
Tila: Käynnissä
”Kunnan asukkaiden lisäksi tärkeitä kunnan jäseniä ovat yritykset, joiden menestyksen seurausta kunnan elinvoima on. Kunta, yritykset ja asukkaat muodostavat ekosysteemin, jossa koettu omistajuus, yhteisen toiminnan koordinointi sekä jatkuva oppiminen muodostavat herkän tasapainon.
Myös tilastollisesti tarkasteltuna esimerkiksi kunnan äänestysaktiivisuuden ja elinvoiman välillä on yhteys. Tätä kannattaa tutkia lisää.”
– Jonna Heliskoski ja Jaakko Porokuokka
”Samojen haasteiden kanssa painitaan, ollaan sitten Kemissä, Tampereella, Siilinjärvellä tai pääkaupunkiseudulla.”
Kaikkialla pohditaan, miten saataisiin ihmiset vaikuttamaan ja olemaan aktiivisia kuntalaisia.
Yrityskehittämisasiantuntija Sanna Kotajärvi lisää, että Sitra Labin tiimien yhteisellä työskentelyalustalla oli hyvä nähdä, millaisia ratkaisuja aina yrittäjäfoorumeista kyläneuvostoihin ja yritysluotseihin eri kunnissa tai kylissä oli haettu.
”Mitään pyörää ei ole ehkä keksitty uudestaan, mutta oli hauska huomata, kuinka täällä Kemissä oltiin samoilla linjoilla esimerkiksi helsinkiläisten kanssa.”
Nyt Kemin kävelykatua kehitetään kyselyjen eteenpäin kävelykatuna yhdessä kaupungin, yrittäjien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tarkempi kehittämis- ja rakentamissuunnitelma valmistuu tänä vuonna. Päätavoitteena on luoda kävelykadulle pysyvä ratkaisu, joka on turvallinen, korkeatasoinen, vihreä ja viihtyisä – ja tukee kaupunkikeskustan vetovoimaa.
Mikä Sitra Lab?
Paikallisen osallistumisen ja paikallisdemokratian kehittäminen on ajankohtaista joka puolella Suomea. Sitran selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän, jos se olisi helpompaa.
Sitra Lab on muutosohjelma kokeiluista innostuville tiimeille, jotka haluavat muuttaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Neljännessä Sitra Lab -muutosohjelmassa seitsemän tiimiä kokeili uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista ympäri Suomea.
