Arvioitu lukuaika 2 min

Mitä pandemia on opettanut osallisuudesta?

Koronan tuomat poikkeusolot pakottivat meidän miettimään osallisuutta aiempaa laajemmin.

SITRA. Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittaja

Elina Eerola

Asiantuntija, Kansanvallan peruskorjaus, Sitra

Julkaistu

SITRA. Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Kirjoittaja

Elina Eerola

Asiantuntija, Kansanvallan peruskorjaus, Sitra

Julkaistu

Mitä poikkeuksellisesta vuodesta 2020 kannattaisi poimia mukaan osallisuustyön näkökulmasta?

Ainakin usko siihen, että asioita voi tehdä monella tapaa ja on parempi lähteä rohkeasti kokeilemaan uutta kuin jättää asia tekemättä epäonnistumisen pelossa. Vuosi myös opetti, että ihmisten luo on mahdollista mennä paitsi fyysisesti myös virtuaalisesti.

Kannatta pohtia, missä ihmiset jo ennestään kohtaavat toisiaan ja uskaltaa tehdä itsensä helposti lähestyttäväksi myös näissä paikoissa. Esimerkiksi Tampereella löydettiin 130 kaupunkilaisten Facebook-ryhmää, joihin kaupunki liittyi mukaan. Kyseessä oli suurimmat yleiset ja alueelliset keskustelu- ja puskaradioryhmät sekä kaupunginosa-, omakoti- ja vanhempainyhdistysryhmät.

Eri kohderyhmiin tulisi tutustua avoimin mielin. Ei pidä olettaa jo tietävänsä kaikkea kohderyhmän puolesta. Jokaisen oma napa on aina se kiinnostavin, joten kannattaa miettiä asioita kuntalaisen kannalta. Mikä hänen arjessaan olisi sellainen asia, minkä vuoksi hän olisi valmis toimimaan tai aktivoitumaan? Omat viestit kannattaa tuoda tarpeeksi lähelle kuntalaisen arkea.

Yllätyskäännettä seurasi digiloikka

Vuosi 2020 sai ihmiset käpertymään sisäänpäin mutta myös auttamaan lähimmäisiään ja naapureitaan. Sivullisesta osalliseksi -työpajan osallistujat kertoivat, kuinka oma kunta oli keväällä perustanut soittorinkejä, juttupuhelimia, virtuaalikahvioita, rappubingoja, nuorten neuvonta-chatteja, järjestänyt pikkulasten ulkoiluapua ja tarjonnut hävikkiruokaa hätäapuna. Keinoja oli runsaasti.

Kannattaa katsoa työpajoista kootut koosteet kuntien osallisuustyön moninaisuudesta poikkeusaikana. Ne löytyvät täältä ja täältä. Samalla voi miettiä mikä toimintamalleista olisi toteuttamiskelpoinen myös jatkossa ja mikä sopisi omaan kuntaan joko sellaisenaan tai paikallisena versiona.

Keväällä myös Demokratiakokeilut 2020 -hankkeessa kehitettiin lennosta uusia toimintamalleja pandemian iskiessä päälle. Työpajat ja infotilaisuudet siirrettiin digitaalisille alustoille. Viestintää tehtiin monikanavaisesti ja monikielisenä. Kummivaltuutetun ja nuorisovaltuuston jäsenen kouluvierailut samoin kuin draamalliset työpajat siirtyivät verkkoon.

Verkkoyhteydet toimivat, mutta jännitystä oli ilmassa. Kummivaltuutetun ja nuorisovaltuuston jäsenille uskallettiin lopulta esittää kysymyksiä, ja draaman imussa hiljaisemmatkin rohkaistuivat osallistumaan.

Vaikuttamisen tunne syntyy myös lopputuloksen näkemisestä

Uskon että me kaikki olemme joutuneet tarkastelemaan osallisuutta ja sen merkitystä kuluneen vuoden aikana hieman uudenlaisista näkökulmista. Kuinka tärkeää on se, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja että kaikki kokevat osallisuutta. Tästä syystä onkin merkityksellistä ottaa kuntalaiset mukaan alusta pitäen uusien toimintamallien ja ideoiden suunnitteluun kyselyn, äänestyksen, työpajan tai keskustelun kautta.

Ei kannata aliarvioida palautteen merkitystä. Aito vaikuttaminen syntyy siitä, että kuntainen kuulee, miten asian kanssa lopulta kävi. Mitä päätettiin? Aina on hyvä muistaa, että epäonnistuminen on sallittua ja tekemällä oppii. Ilman kokeilemista ei voi onnistua.

Projekti

Kansanvallan peruskorjaus

Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana.  Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?