Arvioitu lukuaika 3 min

Suomi - hyvinvoinnin kehitysmaa?

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Suomen yhteiskunnallinen keskustelu pyörii kahden navan ympärillä. Yhtäältä ollaan huolissaan talouden kilpailukyvyn ja elinkeinorakenteen rapautumisesta. Toisaalta pelätään hyvinvointivaltion palveluiden ja rahoituspohjan murenemista. Näillä kahdella teemalla on omat asiantuntijansa, päättäjänsä ja eturyhmänsä. Molempia ryhmiä yhdistää usko siihen, että kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ymmärretään niin hyvin, ettei niitä tarvitse erikseen miettiä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Riittää, kun keskitytään talouden kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion rakenteiden kehittämiseen.

Tämä oletus ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti viime vuosikymmenten aikana ja perinteiset materiaaliset tekijät eivät enää ole niin keskeisiä hyvinvoinnin selittäjiä kuin aiemmin. Yhteiskunnan nopea murros, vaurastuminen ja vapautuminen sekä markkinatalouden kasvava vaikutus ihmisten arjessa ovat luoneet uusia hyvinvointiongelmia. Elintapasairaudet, elämänhallinnan ongelmat, elinympäristöjen stressaavuus, perinteisten sosiaalisten suhteiden heikentyminen sekä mielenterveysongelmat ovat nousseet perinteisten puuteongelmien rinnalle. Vanhat materiaaliseen hyvinvointiin ja fysiologisiin perustarpeisiin perustuvat hyvinvointinäkemykset eivät enää anna hyvinvoinnin tekijöistä riittävän laaja-alaista kuvaa.

Hyvinvointitutkimus on nopeasti kasvava tutkimusalue maailmalla. Hyvinvoinnin uusista haasteista ja edistämismahdollisuuksista on paljon uutta tutkimustietoa. Nämä tutkimustulokset tulee Suomessa ottaa laajasti poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. Syvällisemmän hyvinvointiymmärryksen tarve korostuu erityisesti nykyisen talousahdingon aikana, kun julkisen sektorin säästöjä pitäisi kohdistaa sellaisiin menoeriin, jotka vahingoittavat vähiten kansalaisten hyvinvointia. Sitra julkaisee huhtikuussa kansainväliseen hyvinvointitutkimukseen perustuvan kirjan, joka avaa keskustelun hyvinvoinnin uusista haasteista nyky-yhteiskunnassa.

Hyvinvoinnin tekijöiden nykyistä laaja-alaisemmasta ja syvällisemmästä pohdinnasta on monenlaista hyötyä:

  • Se tukee ihmisiä arkielämän valinnoissa, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa pitkällä aikavälillä.
  • Sen avulla organisaatiot voivat parantaa työympäristöjään ja yhteiskunnalliset päättäjät kehittää parempia elinympäristöjä ja politiikkatoimenpiteitä.
  • Se auttaa julkishallintoa kohdistamaan niukat resurssinsa sellaisiin toimintoihin, joista saadaan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta eniten hyötyä.
  • Se auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluja, joissa aiempaa enemmän lisäarvoa. Kuluttajatuotteiden ja -palveluiden arvo perustuu viime kädessä siihen, miten hyvin ne edistävät käyttäjänsä hyvinvointia.
  • Se auttaa kehittämään sellaisia kannustimia, jotka motivoivat ihmisiä omaksumaan ekologisesti kestävämpiä käyttäytymismalleja.

Suomen kannattaakin ottaa nyky-yhteiskunnan uudet hyvinvointiongelmat ja -mahdollisuudet vakavan pohdinnan ja kehitystyön kohteeksi. Suomesta voisi hyvin tulla hyvinvoinnin edelläkävijä ja johtava kehitysmaa maailmassa. Tämä parantaisi suomalaisten hyvinvointia ja houkuttelisi maahan ulkomaisia osaajia ja innovatiivisia yrityksiä.

Timo Hämäläinen on Sitran johtava asiantuntija, joka johti Sitran kansainvälistä tutkimushanketta, jossa tutkittiin hyvinvoinnin uusia haasteita ja mahdollisuuksia pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa. Kirjoitus on kahdeksas osa Sitran Kohti kestävää hyvinvointia -blogisarjaa. Aiemmin sarjassa on julkaistu:

Mikko Kosonen: Vision voima

Timo Hämäläinen: Nalle ja rakennemuutos

Vesa-Matti Lahti: Ilmastonmuutos vetää mattoa nykyisten rakenteiden alta

Timo Hämäläinen: Makrotalouspolitiikka ei nosta Suomea jaloilleen

Matti Aistrich: Loppuuko työ?

Eeva Hellström: Kuinka mammutti syödään osissa?

Hannele Sirkkanen: Poikkiyhteiskunnallisella joukolla kokeilevaan oppimiseen

Sitra julkaisi huhtikuun lopussa raportin ”Towards Sustainable Well-being”,  jonka suomennos ilmestyi lokakuussa:
Kohti kestävää hyvinvointia – Uuden sosioekonomisen mallin rakennuspuita,  jossa hahmotetaan kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakennuspuita. Näitä ovat mm. nykyistä laajempi ja syvällisempi ymmärrys hyvinvoinnin tekijöistä, yksilöiden ja yhteisöjen voimaannuttaminen, ikäihmisten osaamisen ja voimavarojen hyödyntäminen, hyvinvointia edistävien ja ympäristöystävällisten elinympäristöjen luominen, uusien liiketoimintaekosysteemien kehittäminen, talouden resurssitehokkuuden ja aineettomuuden edistäminen, kaikkien sidosryhmien etujen tasapuolisempi huomioiminen yritystoiminnassa, sekä yhteiskunnan resilienssin tai ”iskunkestävyyden” parantaminen.

Nämä periaatteet vahvistavat samalla kertaa useampaa kestävyyden ulottuvuutta. Yhdessä ne antavat suuntaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä käytävälle keskustelulle. Tätä tulevaisuudenkuvaa tullaan jatkossa kehittämään ja tarkentamaan uuden tutkimustiedon, kokeiluhankkeiden sekä julkisen keskustelun perusteella. Blogisarja Kohti kestävää hyvinvointia käsittelee raportin aiheita eri näkökulmista.

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Kirjoittaja

Timo Hämäläinen

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?