Pää on kasvun moottori

Koulun penkillä vietettyjen vuosien summa on hyvä alku. Mutta ihmisen inhimillinen pääoma on paljon enemmän kuin vain koulutus.

Kyse on myös hyvästä ihmisyydestä ja yhteisön jäsenyydestä sekä mahdollisuudesta omien kykyjen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Jos hyvin käy, hyvä inhimillinen pääoma tuottaa hyvän elämän. Aineellistakin hyvää saattaa kertyä.

Koulun penkillä vietettyjen vuosien summa on hyvä alku. Mutta ihmisen inhimillinen pääoma on paljon enemmän kuin vain koulutus. 

Kyse on myös hyvästä ihmisyydestä ja yhteisön jäsenyydestä sekä mahdollisuudesta omien kykyjen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Jos hyvin käy, hyvä inhimillinen pääoma tuottaa hyvän elämän. Aineellistakin hyvää saattaa kertyä. 

Kansakunnan tasolla inhimillinen pääoma kiteytyy kykyyn kuvitella ja luoda parempi tulevaisuus. 

Vaikka Suomi ei voi muuttaa esimerkiksi maantiedettään, inhimillisen pääoman määrän ja laadun voimme määrätä täysin itsenäisesti. Pulmana on, että tämä edellyttää jatkuvia ja määrätietoisia investointeja, mutta pääomakanta muuttuu hitaasti. Se mitä tehdään nyt, saattaa näkyä vasta vuosikymmenien kuluessa. 

Lisäksi inhimillinen pääomakanta on vain mahdollistava tekijä. Nostaakseen hyvinvointia sen on sitouduttava palveluiden ja tavaroiden tarjontaan sekä laajemminkin yhteiskuntaan. 

Suomella on komea inhimillisen pääoman historia. Saavutettu taso on korkea. Edessä ei näy samanlaista määrällistä kasvua kuin menneisyydessä, mutta laadullinen syveneminen ei ole lainkaan tiensä päässä. Hyvinvoinnin lisääminen vaatii nimenomaan laadun parantamista. Tämän päivän tutkimustiedon valossa inhimillinen pääoma on talouskasvun tärkein moottori. 

Aivot, lihakset, tiedot ja viisaus 

Kasvuatlaksen viitekehys määrittää yhteiskunnallisen toiminnan keskeiseksi ulottuvuudeksi lisäarvon, joka syntyy itselle ja yhteisölle. Se sitoutuu pääsääntöisesti yksityisesti ja julkisesti tarjottaviin palveluihin ja tavaroihin. 

Inhimillisessä pääomassa kyse on aivoista ja lihaksista, kognitiivisista ja fyysisistä kyvyistä. Se tarkoittaa ihmisiin sitoutuneita tietoja, taitoja, osaamista, terveyttä ja muita ominaisuuksia, jotka mahdollistavat sekä sosiaalisen toiminnan että lisäarvon syntymisen. 

Pohjoismaisen yhteiskuntamallin ytimessä on vahva julkinen opetus ja koulutus. Sen keskeisenä periaatteena on niin sanottu mahdollisuuksien tasa-arvo eli kaikille tarjottavat perustiedot ja -taidot sekä opintojen (lähes) maksuttomuus ja muu taloudellinen tuki. 

Opetus ja koulutus on myös kansallisen kulttuurin ja identiteetin väline. Sivistys on luottamuksen ja sujuvan sosiaalisen kanssakäymisen keskeinen edellytys. Kun päässä on tarpeeksi viisautta, osaamme olla hyviä yhteisön jäseniä – osallistua yhteisen sosiaalisen pääoman rakentamiseen. 

Inhimillinen pääoma on vienyt Suomen ryysyistä rikkauksiin. Suomalaisessa työelämässä toimivien ihmisten tiedot ja kyvyt yltävät tutkitusti maailman huipulle. Siihen liittyvät myös monet tämän päivän vaikeat kysymykset. 

Inhimillisen pääoman määrällinen kasvu on päättynyt, kun mittarina on tutkintoon johtanut koulutus. Yksi mahdollinen ratkaisu on nykyisen pääoman hyödyntämisasteen nostaminen. 

Työurien alkupäässä tavoitellaan nopeampaa työelämään siirtymistä ja loppupäässä myöhäisempää eläköitymistä. Jatkuva oppiminen tukee työelämässä olevien inhimillisen pääoman syventämistä. Opetuksen ja koulutuksen laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. 

Maahanmuutto rikastaa pääomaa 

Ratkaisua haetaan myös maahanmuutosta. Halukkaiden maahanmuuttajien inhimillistä pääomaa saatetaan tulevaisuudessa mitata, jos jonkinlainen pisteytysjärjestelmä otetaan käyttöön. Maahanmuutto tarjoaa Suomellekin mahdollisuuden pääoman täydentämiseen: 

Tänne voi tulla ihmisiä, joihin on sitoutunut runsaasti inhimillistä pääomaa tai tänne voi tulla väkeä, jolla on suuri kasvun potentiaali. Afganistanista tai Myanmarista muuttava tyttö voi saavuttaa Suomen oloissa paljon enemmän kuin synnyinmaassaan saavuttaisi. 

Molemmissa ulottuvuuksissa korostuu jälleen inhimillisen pääoman sitoutuminen: Pääsevätkö nämä ihmiset heille sopivimpiin tehtäviin? Riittävätkö yhteisöjen vastaanottokyvyt? Sopeutuvatko ne? 

Inhimillinen pääoma on aivoja, vartaloita ja kansakunnan elävä organismi, joka uudistuu ja kehittyy darwinistisessa hengessä. On vaikea nähdä tärkeämpää tekijää, kun hyvinvointia rakennetaan. Yhteiskunta menestyy, kun mahdollisimman moni pääsee käyttämään päätään ja vartaloaan niissä paikoissa, joihin tiedot ja taidot parhaiten sopivat.

PETRI ROUVINEN on Sitran Ratkaisut-toiminnon vanhempi neuvonantaja, joka työskentelee tutkimuksen neuvonantajana myös Etlassa. Rouvinen keskittyy tutkimuksessaan erityisesti elinkeino- ja kilpailupolitiikkaan liittyviin kasvun ja kilpailukyvyn teemoihin.