Terve kestää ja tienaa

Terveys ei ole ainoastaan hyvinvointia – se on myös tuottavuutta ja talouskasvua. Kun yhteiskunta puhuu työvoiman osaamisesta ja työurien pidentämisestä, terveys jää usein taka-alalle. Silti juuri terveys on se pääoma, jolle kaikki muu taloudessa rakentuu.

Taloustiede tarkastelee terveyttä voimavarana, jota ihminen kerryttää ja kuluttaa. Terveyspääoma mahdollistaa työnteon ja aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan.

Terveyspääoma kertyy terveysinvestointien välityksellä. Niitä ovat kaikki teot ja valinnat, jotka vaikuttavat muun muassa ruokavalioon ja liikuntaan. Monet terveysinvestoinnit vaativat aikaa ja rahaa.

Terveyspääoma alkaa kertyä lapsuudessa. Lapsen ravitsemus, liikuntatottumukset ja kouluyhteisön ilmapiiri vaikuttavat keskeisesti terveydelle muodostuvaan pohjaan.

Myöhemmin työelämässä ratkaisevia ovat myös työolot sekä työn ja muun elämän tasapaino. Hyvä terveys on kuin korkoa kasvattava sijoitus.

EMPIIRISET HAVAINNOT ovat johdonmukaisia: terveemmät ihmiset kouluttautuvat enemmän, kiinnittyvät vahvemmin työmarkkinoille, ansaitsevat paremmin ja pysyvät työelämässä pidempään.

Esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka kärsivät vakavista mielenterveysoireista kuten skitsofreniasta ennen 25 ikävuottaan, osallistuvat harvoin työmarkkinoille koko elinkaarensa aikana. Vastaavasti ylipainon seurauksena ansiotaso alenee.

Huono terveydentila johtaa helposti kierteeseen, jossa yksilön työmarkkina-asema heikkenee ja yhteiskunnan eriarvoisuus vahvistuu. Sairastelun ja työkyvyttömyyden seuraukset näkyvät nopeasti yksilön arjessa. Julkiseen talouteen ne heijastuvat kasvavina terveydenhuoltomenoina.

Kun ihmiset joutuvat pois työelämästä, verotulot pienenevät ja hoitomenot kasvavat. Terveyspääoma on siis paitsi yksilön oma etu myös kansantalouden kysymys, joka koskettaa kaikkia yhteiskuntaelämän osa-alueita.

Jos terveyttä pidetään pääomana, politiikan painopiste muuttuu. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki eivät ole pelkkää hyvinvointipolitiikkaa, vaan investointeja tulevaan tuottavuuteen. Kouluterveydenhuollon kehittäminen ja terveyskasvatuksen vahvistaminen peruskoulussa tukisivat osaltaan aikuisiän terveysvalintoja.

RIITTÄVÄ LIIKUNTA, tupakoinnin välttäminen, alkoholin kohtuukäyttö, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä yöuni sekä mielenterveydestä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen voivat tuottaa merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Jokainen ennaltaehkäisty sairaus tarkoittaa enemmän työvuosia ja vähemmän kustannuksia terveydenhuollolle.

Yritysten näkökulmasta työntekijöiden terveys ja työtyytyväisyys ovat yhteydessä toiminnan tuloksellisuuteen. Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi, luovempi ja sitoutuneempi. Siksi terveyden edistäminen ei ole pelkkää vastuullisuuspuhetta. Se muodostaa kriittisen tärkeän osan yritysten ja kansantalouden kilpailukyvystä.

Terveys ja talous asetetaan usein vastakkain. Terveyspääoman näkökulmasta tämä on väärä valinta. Terve väestö on talouskasvun elinehto, ei sen este.

Suomessa väestö ikääntyy. Pelkkä eläkeiän nostaminen ei riitä, jos ihmiset eivät kykene työskentelemään lakisääteiseen eläkeikään saakka. Siksi katse tulisi kääntää siihen, miten terveyttä ylläpidetään koko elinkaaren ajan – varhaislapsuudesta työuran loppuun. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman suuri terveiden elinvuosien määrä.

Terveyspääoma ei näy suoraan pörssikursseissa. Se kuitenkin ratkaisee, miten pitkään ja hyvin me elämme, opimme ja teemme työtä. Terveys on kaikkien muiden pääomien perusta. Ilman sitä mikään muu ei toimi.

PETRI BÖCKERMAN työskentelee terveystaloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja tutkijana Laboressa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät terveyteen, työmarkkinoihin ja hyvinvointiin.