uutiset
Arvioitu lukuaika 3 min

Tulevaisuustaajuus – uusi työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen

Kelpaisiko toisenlainen tulevaisuus? Sitran uusi työpajamenetelmä antaa työkaluja toivottujen tulevaisuuksien kuvitteluun ja rakentamiseen.

Kirjoittaja

Anna Solovjew-Wartiovaara

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

Vuosi 2020 toi yllätyksiä, epävarmuutta ja sumeita tulevaisuuden näkymiä. Vuodesta 2021 toivottiin ihan toisenlaista, mutta ainakin vuoden ensimmäiset päivät jo osoittivat, että yllätykset ja epävarmuudet varmasti jatkuvat myös tänä vuonna.

Tässä yllätysten ajassa tarvitaan yhä enemmän kykyä kuvitella ja rakentaa parempia tulevaisuuksia. Tulevaisuuteen vaikuttaminen ei ole vain harvojen oikeus ja siksi Sitra julkisti 12.1. Tulevaisuustaajuus Tulevaisuustaajuus Työpajamenetelmä toistenlaisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja rakentamiseen. Avaa termisivu Tulevaisuustaajuus -työpajamenetelmän avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi. Tulevaisuustaajuus yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen: se virittää osallistujat pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen.

“Jotta voimme onnistua siirtymässä kestävämpään yhteiskuntaan, tarvitsemme lisää ihmisiä ja organisaatioita mukaan keskustelemaan tulevaisuudesta, innostumaan siitä ja myös toimimaan sen puolesta,” Tulevaisuuden uudistajat -projektin vetäjä Jenna Lähdemäki-Pekkinen sanoo.

Mikä ihmeen Tulevaisuustaajuus?

Tulevaisuustaajuus on noin kolmen tunnin mittainen työpajamenetelmä, joka yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen. Menetelmä on kolmiosainen ja sen ytimessä ovat tulevaisuusoletusten haastaminen, toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu ja niiden todeksi tekeminen. Voit lukea lisää menetelmän tausta-ajattelusta Vaikuta tulevaisuuteen -selvityksestä.

“Tavoitteena on tehdä tulevaisuusajattelun taitoja helpommin lähestyttäväksi ja vahvistaa ihmisten tulevaisuususkoa ja toimijuutta. Työpaja soveltuu erilaisille kohderyhmille eikä edellytä aikaisempaa kokemusta ennakoinnista,” Lähdemäki-Pekkinen huomauttaa.

Tulevaisuustaajuus-menetelmä on kehitetty Sitrassa Tulevaisuuden uudistajat -projektissa vuoden 2020 aikana. Kehitystyössä on saatu arvokasta palautetta ulkopuoliselta kehittäjäryhmältä sekä syksyn 2020 aikana lukuisiin pilottityöpajoihin osallistuneilta.  Suunnittelussa on huomioitu menetelmän käyttö sekä verkossa että kasvotusten.

Tulevaisuustaajuus on tarkoitettu kenen tahansa käyttöön ja sovellettavaksi. Kaikki työpajan vetämiseen tarvittavat materiaalit ovat avoimesti saatavilla Tulevaisuustaajuus.fi-sivustolla. Sivustolta löytyy mm. avattuna koko työpajan kulku puheohjeineen ja harjoituksineen, luentovideoita, tulevaisuuskuunnelmia sekä esityskalvot. Lisäksi julkaisimme käsikirjan Tulevaisuustaajuuden vetämiseen.

Päivitimme myös Tulevaisuuden tekijän työkalupakkiin runsaasti uusia työkaluja tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen tueksi.

Haku Tulevaisuustaajuuden vetäjäkoulutukseen auki!

Jotta tulevaisuustaidot leviäisivät mahdollisimman laajalle, tarvitsemme mukaan suuren joukon sanansaattajia – ehkä juuri sinut! Avasimme Tulevaisuustaajuuden julkaisun yhteydessä 12.1. myös haun  Tulevaisuustaajuuden vetäjäkoulutuksiin, jotka järjestetään kevään 2021 aikana.

Koulutuksiin kuuluu neljä tapaamiskertaa ja niissä oppii hyödyntämään ja soveltamaan Tulevaisuustaajuus-menetelmää. Haemme mukaan erityisesti ihmisiä, jotka voivat sitoutua käyttämään Tulevaisuustaajuutta omien kohderyhmiensä kanssa.

Tulevaisuustaajuus on kenen tahansa käyttöön otettavissa oleva konkreettinen menetelmä, jota voi käyttää esimerkiksi kouluttamiseen tai ensimmäisenä askeleena, kun haluaa tutustuttaa ryhmänsä tulevaisuusajatteluun, ennakointiin ja muutoksen tekemiseen. Tavoitteena on, että Tulevaisuustaajuuden avulla yhä useampi ihminen ja organisaatio kokee, että voi olla kestävää ja reilua tulevaisuutta rakentava muutoksentekijä.

“Tulevaisuus kuuluu kaikille. Toivomme, että Tulevaisuustaajuus innostaa laajan joukon haastamaan, kuvittelemaan ja rakentamaan tulevaisuuksia ympäri Suomen,” Lähdemäki-Pekkinen sanoo.

Mistä on kyse?