Artikkeli
Miten talouden tulevaisuutta voi hahmottaa epävarmuuden keskellä, kun tutut vastaukset eivät riitä ohjaamaan kestävään suuntaan? Millaisia eväitä ennakointi tarjoaa talouteen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon? Tämän artikkelin esimerkit osoittavat, että talouden tulevaisuuksia kannattaa pohtia niin ennusteiden, trendien kuin rohkeiden ”mitä jos” -kysymysten avulla.
Johtava asiantuntija
Julkaistu
15.12.2025
Miksi talouden tulevaisuuksia kannattaa pohtia? Moni voisi ajatella, että talous elää omaa elämäänsä – että suhdanteet seuraavat toisiaan, ja lopulta asiat palaavat aina “normaaliin”. Eikö nyt ole tärkeintä vain painaa velkajarrua tai etsiä yksisarvisia, eli nopeasti skaalautuvia teknologiavetoisia kasvuyrityksiä?
Entä jos vanhat oletukset eivät enää toimi? Entä jos talous ei olekaan itsestään ohjautuva ja omalakinen kone, vaan jatkuvasti muotoutuva järjestelmä, joka reagoi ihmisten tekemiin valintoihin, päättäjien asettamiin tavoitteisiin tai yhteiskunnan arvostuksiin? Entä jos aiempaa nopeammin muuttuvat olosuhteet ja odottamattomat kehityskulut haastavat talouden perusoletuksia? Ilmaston kuumetessa, tekoälykehityksen kiihtyessä ja maailmanpolitiikan myllertäessä ei riitä, että teemme “kuten ennenkin”.
Entä jos tulevaisuuteen liitetyt tavoitteet ovat lisäksi jännitteisiä? Esimerkiksi ilmastotoimet voivat vaatia investointeja samaan aikaan, kun ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Luontokadon torjunta taas voi rajoittaa rakentamista, vaikka talous kaipaa kasvua. Työn ja teknologian välinen suhdekin on monimutkainen ja jännitteinen.
Kun tulevaisuus on epävarma ja jännitteinen, ihmiset ja organisaatiot turvautuvat usein ennakointiin. Sillä on kuitenkin väliä, millaista ennakointia tehdään.
Ennusteet, skenaariot ja narratiivit ovat eri tavalla hyödyllisiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä erilaiset ennakoinnin lähestymistavat voivat tarjota talouden tulevaisuuteen liittyvään ajatteluun, keskusteluun, valintoihin ja päätöksentekoon. Tarkastelussa erotetaan kolme lähestymistapaa, jotka on tiivistetty alla olevaan kuvaan.
Artikkelin aluksi talouteen liittyvää ennakointityötä esitellään ennusteiden ja suunnitelmien näkökulmasta (luku 2). Ne soveltuvat parhaiten vakaissa toimintaympäristöissä tapahtuvaan tulevaisuustyöhön. Ennusteissa oletetaan, että tarkasteltavaan ilmiöön liittyy jokin kehityskulku tai tulevaisuus, joka voidaan tietää. Keskustelun tarvetta erilaisista tulevaisuuksista on tällöin vähän, jolloin ennusteista voidaan siirtyä aika suoraviivaisesti päätöksentekoon ja toimintaan.
Seuraavaksi talouden ennakointia tarkastellaan tuttujen käsitteiden, kuten trendien, skenaarioiden ja visioiden näkökulmasta (luku 3). Nämä avaavat tarvetta keskustelulle erilaisista tulevaisuuksista. Trendit kietoutuvat usein toisiinsa monimuotoisin, erilaisia tulevaisuuksia mahdollistavin tavoin.
Skenaarioissa ei nimensä mukaisesti ole kyse vain yhdestä tulevaisuudesta, vaan monista. Myös visioiden rakentaminen edellyttää näkemysten yhteen tuomista erilaisista toivotuista tulevaisuuksista. Näissä menetelmissä erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen välinen vuoropuhelu tuo esiin uusia näkökulmia ja mahdollistaa oppimista, jonka päälle päätöksenteko tai toiminta voi rakentua.
Koemme ympäröivän maailman yhä yllätyksellisempänä. Ennakointityössä korostuu siksi sen tarkastelu, millaisiin oletuksiin ja narratiiveihin tulevaisuuspuhe nojaa (luku 4). Vallitsevan tulevaisuuspuheen taustaoletusten tekeminen näkyväksi voi avata tilaa aivan uudenlaiselle ajattelulle. Tämä voi heijastua keskustelun moniäänisyyteen ja toisenlaisiin toimintatapoihin, pitkällä aikavälillä jopa talouden rakenteisiin.
Kukin lähestymistapa voi rikastaa talouden tulevaisuuksista käytävää keskustelua. Sekä ennakointitiedon tuottamisessa että hyödyntämisessä on kuitenkin tärkeä hahmottaa, millaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia erilaisiin lähestymistapoihin liittyy. Niitä on hyvä käyttää mahdollisimman monipuolisesti, sillä myös tulevaisuus on monimuotoinen.
Monipuolinen ennakointi rakentaa ennakointikyvykkyyttä. Talouden monipuolinen ennakointi laajentaa näkemystä siitä, millaiset ilmiöt talouteen vaikuttavat ja miten ne kietoutuvat toisiinsa. Sen avulla voidaan tunnistaa riskejä, lisätä valmiutta kohdata yllätyksiä sekä löytää uusia mahdollisuuksia ja innovaatioiden lähteitä. Se mahdollistaa myös parempia päätöksiä: erilaisten tulevaisuuden vaihtoehtojen avaaminen auttaa sellaisten strategisten valintojen tekemistä ja toimenpiteiden määrittelyä, joiden avulla voimme ohjata taloutta kohti toivottua tulevaisuutta sen sijaan, että ajelehtisimme muuttuvassa maailmassa. Lisäksi monipuolinen ennakointi voi tehdä tulevaisuudesta käytävästä keskustelusta moniäänisempää ja avoimempaa, tukea jatkuvaa oppimista ja sopeutumista sekä vahvistaa ennakointikyvykkyyttä.
Talouden monipuolisessa ennakoinnissa ennakointikyvykkyys ymmärretään laajasti. Siinä on kyse yhteiskunnan muutoksia koskevan yhteisen ymmärryksen rakentamisesta (tiedon, analyysin ja vuorovaikutuksen näkökulma), ajattelun avartamisesta esimerkiksi haastamalla oletuksia ja kuvittelemalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia (mielenmallit ja narratiivien näkökulma) sekä näiden kytkemisestä nykyhetken toimintaan eli päätöksiin, valintoihin ja tekoihin, jotka muokkaavat tulevaa (toimeenpanokyvyn näkökulma).
Näin ymmärrettynä ennakointikyvykkyys on sekä yksilön että yhteisön taito. Se ei ole tärkeää vain niille, jotka tekevät ennakointiraportteja. Se on olennaista myös kaikille, jotka osallistuvat ennakointityöhön tai hyödyntävät sen tuloksia: poliitikoille, virkamiehille, tutkijoille, yrityksille ja kansalaisille. Harjoittamalla ennakointia monipuolisesti ennakointikyvykkyys kasvaa, kun oppiminen tapahtuu tekemisen kautta.
Sitran 2020-luvulla tekemän talouden ennakointityön lähtökohtana on ollut ennakointikyvykkyyden vahvistaminen monipuolisen ennakoinnin kautta (ks. Tietolaatikko 1). Lähestymistapojen monipuolisuutta havainnollistetaankin seuraavissa luvuissa Sitran työn kautta.
ESIMERKKI 1Sitran ennakoinnin tehtävänä on tunnistaa Suomen tulevaisuutta haastavia yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Ennakointityömme on monialaista, hyödyntää eri näkökulmia ja tarkastelee kehityskulkuja eri aikajänteillä.
Koska tulevaisuus on vielä avoin, ennakoimme sekä mahdollisia että mahdottomilta vaikuttavia, ja sekä toivottavia että ei-toivottuja kehityskulkuja. Tarjoamme vaihtoehtoisia näkymiä tulevaisuuksista ja herätämme rohkeasti yhteiskunnallista keskustelua. Keinovalikoimaamme kuuluu esimerkiksi trendien, heikkojen signaalien ja narratiivien analysointia.
Monipuolisten ennakoinnin lähestymistapojen hyödyntämien on työssämme tärkeää, jotta voimme tarjota eri tilanteisiin soveltuvia ennakoinnin menetelmiä myös suomalaisten käyttöön. Tavoittelemmekin strategiassamme sekä tulevaisuusajattelun vahvistamista yhteiskunnassa että kykyä ennakointiin päätöksenteossa.
Lähde: Sitran strategia 2024.
Talousennusteet ovat olennainen osa tulevaisuuden hahmottamista. Ne saavat myös paljon huomiota niin päätöksenteossa kuin mediassakin. Niiden avulla pyritään kuvaamaan, miten erilaiset talouden ilmiöt kehittyvät: kuinka paljon talous kasvaa, miten työllisyys muuttuu, mihin suuntaan korot liikkuvat tai millaisia muutoksia pörssikursseissa voi olla odotettavissa.
Kasvuennusteet ovat keskeinen osa sekä talouspoliittista päätöksentekoa että laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Niiden pohjalta arvioidaan esimerkiksi, paljonko valtio voi käyttää rahaa julkisiin palveluihin tai millaisia toimenpiteitä tarvitaan työllisyyden tai tuottavuuden vahvistamiseksi. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että ennusteet ovat aina arvioita tulevasta – eivät varmoja totuuksia. Niihin sisältyy monia rajoitteita ja tulkinnanvaraa.
Useimmat kasvuennusteet keskittyvät joko kuluvan tai seuraavan vuoden talouskehitykseen. Ne tarjoavat siis melko lyhytjänteisen näkymän tulevaisuuteen. Suomessa tällaisia ennusteita julkaisevat säännöllisesti esimerkiksi valtiovarainministeriö, Suomen Pankki sekä useat liikepankit sekä tutkimuslaitokset, kuten Etla ja PTT. Lyhyen aikavälin kasvuennusteet ovat hyödyllisiä etenkin silloin, kun toimintaympäristö on suhteellisen vakaa ja muutokset etenevät ennustettavasti.
Kasvun taustalla vaikuttavat tekijät ovat moninaisia ja niihin liittyy usein huomattavaa epävarmuutta. Siksi pitkän aikavälin kasvuennusteita laaditaan varovasti ja melko harvoin. Pitkä ennustejänne voi helposti luoda vaikutelman, että talouden kehityksellä on selkeä ja väistämätön suunta, vaikka todellisuudessa pienetkin muutokset ja yllättävät tapahtumat voivat muuttaa tilannetta nopeasti. Esimerkiksi poliittiset päätökset, teknologiset innovaatiot tai odottamattomat kriisit voivat ratkaisevalla tavalla vaikuttaa kehityksen kulkuun. Tästä huolimatta kansainväliset organisaatiot, kuten OECD, Kansainvälisen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki julkaisevat myös pitkän aikavälin kasvuennusteita.
Sitra ei laadi kasvuennusteita, vaan tarkastelee talouden tulevaisuutta toisesta näkökulmasta. Tavoitteena on ymmärtää kasvuun pitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Kasvuatlas-projekti kokoaa kokonaiskuvaa Suomen talouden tilanteesta ja niistä keinoista, joilla voidaan edistää tuottavuuden ja talouden kestävää kasvua. Projektissa tarkastellaan erityisesti pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä ja kannustimia: miten esimerkiksi koulutus, innovaatiot tai investoinnit vihreään siirtymään voivat tukea talouden uudistumista.
Väestöennusteet. Talousennusteiden hyödyntäminen on mielekkäintä silloin, kun toimintaympäristön arvioidaan säilyvän suhteellisen vakaana. Ennusteita voidaan tällöin luotettavammin hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteet auttavat kuntia ja valtiota suunnittelemaan palvelutarpeita vuosiksi eteenpäin. Jos väestö vanhenee nopeasti, tarvitaan lisää hoiva- ja terveyspalveluja; jos nuorten määrä vähenee, se vaikuttaa koulutusjärjestelmän mitoitukseen.
Väestön kehitystä voidaan arvioida melko luotettavasti, koska syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kaltaiset tekijät muuttuvat yleensä hitaasti. Silti myös väestöennusteisiin liittyy kasvavia epävarmuuksia, kuten maahanmuuttopolitiikan muutokset, muuttoliikkeen kasvu tai työperäisen maahanmuuton kehitys (ks. Tietolaatikko 2).
ESIMERKKI 2Tulevan väestön määrään ja ikärakenteeseen liittyy erityisesti maahanmuuton osalta epävarmuutta. Tämä näkyy useina kilpailevina väestöennusteina. Väestökehityksessä mahdollisia tulevaisuuksia on aidosti monia, eivätkä nämä tule esiin yksittäisissä ennusteissa. Sen vuoksi eri tilanteisiin tarvitaan päätöksenteon pohjaksi ymmärrystä vaihtoehtoisista skenaarioista.
Sitra on julkaissut vuosille 2025–2070 niin kutsutun stokastisen väestöennusteen, joka sisältää suuren määrän vaihtoehtoisia väestöpolkuja ja arvioi niiden todennäköisyyksiä. Simuloimalla talouden tulevaa kehitystä suurella joukolla erilaisia syntyvyyttä, kuolevuutta ja nettomaahanmuuttoa kuvaavia väestöennusteita saadaan todennäköisyyspohjaisia arvioita esimerkiksi tulevan työvoiman ja tuotannon määrästä ja julkisen talouden kestävyydestä.
Esimerkiksi jos nykyiset trendit jatkuvat, ihmiskunta ikääntyy nopeasti tällä vuosisadalla. Suomessa ikääntyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 80 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu viidessä vuosikymmenessä. Samalla eläkeikäisten määrä kasvaa todennäköisesti yli puolella miljoonalla henkilöllä. Maahanmuutto ja maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edistäminen puolestaan lisää työvoiman määrää ja vahvistaa hoivan rahoitusta. Maahanmuuttajat eivät nimittäin nuoren ikäjakaumansa vuoksi ehdi juurikaan vaikuttaa vanhusten määrään ja hoivan tarpeeseen vielä 2070-luvulle tultaessa.
Laadittujen ennusteiden data on vapaasti hyödynnettävissä Sitran verkkosivuilla.
Lähde: Alho ym. 2025
Sekä lyhyen että pitkän aikavälin talousennusteilla on kaksijakoinen rooli talouden tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Yhtäältä ne voivat toimia yhteisenä analyysipohjana, auttaa tunnistamaan tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia sekä tukea päätöksentekoa. Ennusteiden avulla voidaan esimerkiksi valmistautua talouden taantumaan tai suunnata panostuksia kasvua mahdollistaviin aloihin.
Toisaalta ennusteet voivat myös kaventaa keskustelua, jos niiden taustalla olevia oletuksia ei tunnisteta, tai jos niitä käytetään tukemaan valmiiksi päätettyjä poliittisia linjauksia. Siksi rakentavin tulevaisuuskeskustelu syntyy silloin, kun ennusteiden taustaoletukset ja rajoitukset esitetään avoimesti ja kun niitä tarkastellaan työkaluina, ei totuuksina.
Trendikatsaukset ja trendianalyysit muodostavat keskeisen perustan talouden tulevaisuudesta käytävälle keskustelulle. Trendien tarkastelu auttaa hahmottamaan, mitä maailmassa on juuri nyt tapahtumassa ja mihin suuntaan muutokset voivat viedä. Trendien seuraaminen ei ole vain tulevaisuuden arvaamista, vaan tiedon ja havaintojen kokoamista. Kun ymmärrämme monipuolisesti, mitä ympärillämme tapahtuu, voimme tehdä tietoisempia, ennakoivampia ja kestävämpiä päätöksiä.
Trendien avulla voidaan tunnistaa erityisesti pitkän aikavälin muutoksia, mahdollisuuksia ja uhkia, joita lyhyen aikavälin ennusteet eivät tavoita. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja luontokato, tekoälyn kehitys, väestön ikääntyminen tai maailmanpolitiikan kasvavat jännitteet ovat trendejä, jotka muokkaavat taloutta jo nyt ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Trendien avulla voidaan myös tarkastella, miten nämä muutokset kietoutuvat toisiinsa ja millaisia uusia mahdollisuuksia tai riskejä ne voivat synnyttää.
Monet nykyajan keskeiset trendiraportit tarkastelevat talouden tulevaisuutta kuitenkin tuttujen ajattelutapojen ja käsitteiden kautta. Sitran tekemän tarkastelun mukaan näissä julkaisuissa kuvataan vain harvoin talousajatteluun liittyviä muutoksia. Tämä kertoo siitä, että trendien tulkintaan sisältyy aina valintoja. Nämä valinnat voivat heijastaa vallitsevia ideologioita tai totuttuja ajattelumalleja. Tällöin vaarana on, että tulevaisuutta kuvataan liian yksinkertaisesti – ikään kuin sen suunta olisi ennalta määrätty.
Trendikatsaukset ovat arvokkaita työkaluja talouden pitkän aikavälin suunnittelussa, mutta niitä tulee käyttää tietoisesti ja pohtien. On hyvä muistaa, että ne eivät ole ennusteita, vaan näkökulmia mahdolliseen kehitykseen – erilaisia tapoja hahmottaa, mihin suuntaan maailma voi olla menossa. Trendien muodostaman kokonaiskuvan ja siihen sisältyvien jännitteiden tarkastelu voi tuoda trendianalyysiin nykyisessä murrosten ajassa tarvittavaa kriittisyyttä ja moninaisuutta.
Trendien kokonaiskuva ja jännitteet. Yksittäisten trendien tunnistaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on hahmottaa niiden muodostama kokonaiskuva. Sitra on usein hyödyntänyt kokonaiskuvan muodostamisessa niin sanottua tulevaisuuskolmiota. Sen avulla tarkastellaan kolmea tulevaisuuteen vaikuttavaa näkökulmaa: 1) käynnissä olevia muutoksia, kuten teknologiakehitystä, väestön ikääntymistä, ympäristömuutoksia sekä globalisaation murrosta (nykyhetken työntö) 2) toivottuja tai pelättyjä tulevaisuuskuvia, kuten hiilineutraali yhteiskunta tai talouden kriisitilanteet (tulevaisuuden imu) sekä 3) muutosta jarruttavia tekijöitä, kuten vanhat rakenteet, totutut ajattelutavat tai hitaasti muuttuvat instituutiot (menneisyyden paino). Näiden kolmen ulottuvuuden tarkastelu yhtä aikaa auttaa ymmärtämään, miksi jotkin muutokset etenevät nopeasti ja toiset taas laahaavat perässä.
Trendien välillä voi olla myös ristiriitoja ja jännitteitä. Niitä voi ilmetä sekä eri suuntiin vieviin muutosvoimien välillä että politiikan ja havaittujen trendien välillä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja talouskasvun tavoittelu voivat vetää eri suuntiin, ellei kasvua saada aikaan ilman lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös politiikan päätökset voivat olla ristiriidassa havaittujen trendien kanssa: esimerkiksi veropolitiikka voi tukea fossiilisia polttoaineita samaan aikaan, kun ilmaston kuumeneminen vaatisi niiden käytön vähentämistä.
Trendeihin liittyvien jännitteiden tunnistaminen on arvokasta, sillä juuri niistä voi avautua uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Lisäksi se, mitä näissä jännitteisissä tilanteissa valitsemme tehdä, voi vaikuttaa tulevan kehityksen suuntaan.
Sitran Talous murrosten ajassa -ennakointikatsauksessa (ks. Tietolaatikko 3) on tarkasteltu, millaisia tulevaisuuksia talouteen liittyvistä erilaisista jännitteistä voi syntyä – ja millaisia valintoja ne Suomelle tarjoavat. Lisäksi Sitran ennakoinnissa on koottu yhteen mitä trendiraportit kertovat talouden suunnasta sekä tarkasteltu Suomen kilpailukykyyn vaikuttavia kehityskulkuja.
ESIMERKKI 3
Sitran keväällä 2025 julkaisema Talous murrosten ajassa -ennakointikatsaus tarkastelee talouden tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia niin kutsutun tulevaisuuskolmion avulla. Siinä taloutta tulevaisuus nähdään talouteen, ihmisiin, luontoon, valtaan ja teknologiaan liittyvien kehityskulkujen jännitteisenä kokonaisuutena. Esitetty muutosten kokonaiskuva havainnollistaa, että meidän tulisi samaan aikaan palata luonnon kantokyvyn rajoihin, turvata hyvinvointivaltion rahoitus ja varautua yhä epävarmempaan ja turvattomampaan maailmaan.
Muutosten ja niiden välisten jännitteiden pohjalta ennakointikatsauksessa on laadittu neljä erilaista kuvausta siitä, millaisena talouden tulevaisuus voidaan nähdä: uudistuvan kasvun maailma, uudistuva talousmallin maailma, nahkean kasvun maailma sekä katastrofien maailma.
Kaikista tulevaisuusnäkymistä on jo viitteitä ja niiden idut ovat olemassa. Suomi joutuu toimimaan globaalien voimien ristiaallokossa. Siksi ei riitä, että varaudumme vain yhteen tulevaisuuteen. Erilaisista tulevaisuuskuvista kumpuaviin monipuolisiin mahdollisuuksiin tarttumalla voimme kuitenkin myös vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme.
Lähde: Ennakointikatsaus: Talous murrosten ajassa. 2025. Hellström, Kiiski-Kataja & Dufva 2025
Skenaariot ovat uskottavia kuvauksia mahdollisista tulevaisuuden tilanteista ja niihin johtavista kehityskuluista. Ne eivät ole ennusteita, vaan erilaisia ”jos näin kävisi” -tarinoita, joiden avulla voidaan hahmottaa, miten nykyiset päätökset vaikuttavat pitkällä aikavälillä.
Skenaariot ovat erityisen tärkeitä strategisen ennakoinnin välineitä. Niiden avulla voidaan arvioida, mitä muutoksia toimintaympäristössä saattaa tapahtua, millaisia vaikutuksia niillä olisi, ja millaisia strategisia valintoja tarvitaan. Yksi skenaarioiden tärkeä tehtävä on myös rohkaista toimimaan. Ne voivat innostaa yksilöitä, yrityksiä ja päättäjiä tekemään päätöksiä kohti toivottua tulevaisuutta.
Skenaarioita ei yleensä ole tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan. Toivottu tulevaisuus löytyy usein niiden välimaastosta tai yhdistää niiden parhaita piirteitä. Tavoitteena ei siis ole valita ”oikeaa” skenaariota, vaan käyttää niitä ajattelun apuna ja suunnan etsimisessä.
Sitran Talous murrosten ajassa -ennakointikatsauksessa (ks. Tietolaatikko 3) on trendien lisäksi tarkasteltu useita skenaarioita ja niiden tarjoamia toimintamahdollisuuksia Suomelle. Myös Sitran Talouden kasvun tulevaisuudet -rahoitushaku on tukenut hankkeita, joissa on rakennettu useita erilaisia skenaarioita. Näissä on tarkasteltu muun muassa väestökehitykseen, sotatalouteen ja digitalisaatioon liittyviä talouden tulevaisuuksia (ks. Tietolaatikko 4).
Visiot. Vallitseva keskustelu talouskasvusta on usein kriisilähtöistä. Siinä korostetaan enemmän pakkoa kuin mahdollisuuksia. Jatkuvan talouskasvun tarvetta perustellaan usein sillä, että ilman sitä julkinen talous ei kestä tai hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaarantuu. Kasvukritiikki puolestaan korostaa nykyisen kaltaisen kasvun haittapuolia, kuten luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja eriarvoisuuden lisääntymistä.
Kumpikaan näkökulma ei rakenna myönteistä tulevaisuuskuvaa. Siksi tarvitaan visioita, jotka ovat perustellusti positiivisia ja innostavat muutokseen. Miltä esimerkiksi näyttäisi yhteiskunta, jossa talous kasvaisi maapallon kantokyvyn rajoissa? Tai yhteiskunta, joka kykenee tuottamaan kestävää hyvinvointia myös vähäkasvuisemmassa ajassa?
Sitran ennakointityössä ei ole pyritty luomaan yhtä ainoaa tulevaisuuskuvaa tai visiota siitä, millainen talouden tulisi olla. Lähtökohtana on tulevaisuuksien moninaisuus (ks. Tietolaatikko 1). Sitra onkin tunnistanut ja kuvannut nousevia talousajattelun suuntauksia, jotka voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ohjata kehitystä eri suuntiin.
Esimerkiksi tutkimuspohjaiset reilun ja kestävän talouden aloitteet, kuten donitsitalous, missiotalous tai ekologinen jälleenrakennus, ottavat entistä paremmin huomioon sekä ympäristön kestävyyden, hyvinvoinnin että oikeudenmukaisuuden. Uusintavassa eli regeneratiivisessa taloudessa taloudellinen toiminta puolestaan vahvistaa luonnon ja yhteiskunnan elinvoimaa. Lisäksi aineeton talous auttaa luomaan arvoa ja hyvinvointia yhä enemmän tiedosta, taidoista ja kulttuurista, ei luonnonvaroista. Nämä lähestymistavat auttavat hahmottamaan, miten taloutta voidaan uudistaa niin, että se palvelee paremmin sekä ihmistä että planeettaa.
Talouspuhe elää ajassa. Kaikki sosiaalinen toiminta – myös taloudellinen toiminta – tapahtuu jatkuvassa jännitteessä menneisyyden kokemusten ja nykyisten tulevaisuusoletusten välillä. Se, miten ymmärrämme menneisyyden, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä pidämme tulevaisuudessa mahdollisena. Menneisyyden tutkiminen voi auttaa näkemään, miksi ajattelemme tulevaisuudesta tietyllä tavalla. Siksi myös historiantutkimuksella on tärkeä rooli tulevaisuuden ymmärtämisessä.
Historiantutkimus voi jopa hyödyntää ennakoinnin lähestymistapoja. Näin on tehty Sitran tilaamassa selvityksessä, jossa on analysoitu, millaisiin käsitteisiin ja tulevaisuusnäkymiin yhteiskunnallinen keskustelu talouskasvusta on eri aikakausina perustunut (ks. Tietolaatikko 4).
Selvitys osoittaa, että talouspuhe ei ole koskaan vain teknistä tai neutraalia. Se heijastaa aina aikansa arvoja, ajattelutapoja ja kulttuurisia käsitteitä. Talous ei siis ole irrallinen tai muuttumaton ilmiö, vaan sen ymmärtäminen edellyttää sekä historian että tulevaisuuden näkökulmaa – ja ennen kaikkea kykyä nähdä, miten mennyt, nykyinen ja tuleva liittyvät toisiinsa.
Kullakin aikakaudella on myös omat keskeiset käsitteensä, joiden kautta menneisyyttä tulkitaan ja tulevaisuutta hahmotetaan. Esimerkiksi ”talouskasvu” käsitteenä yleistyi Suomessa vasta 1950-luvulla, kun talouden kehityksestä alettiin puhua mitattavina lukuina ja vertailukelpoisina tilastoina.
Vaikka vallitseva kasvukeskustelu painottuu BKT:n kasvun mahdollisuuksiin, tulevaisuuskeskustelussa kysytään yhä useammin, mitä kasvu oikeastaan tarkoittaa. Mitä muuta se voisi olla kuin BKT:n kasvua? Voisiko se tulevaisuudessa tarkoittaa nykyistä enemmän myös enemmän laadullista kasvua? Entä millaisin käsittein puhumme jatkossa kilpailukyvystä ? Onko tulevaisuuden kilpailukyvyssä ensisijaisesti kyse kansantalouden kyvystä kasvaa vaiko tuottaa kansalaisilleen kestävää hyvinvointia?
ESIMERKKI 4
Historiantutkimus perustuu havaintoihin ajallisuudesta – siitä, miten menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus liittyvät toisiinsa. Sitran Demos Helsingiltä tilaamassa selvityksessä tarkastellaan talouskasvun ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun historiaa aina 1800-luvulta nykypäivään asti. Selvityksessä pohditaan myös sitä, miten keskustelua kasvun tulevaisuudesta tulisi kehittää.
Kun talouskasvun käsite yleistyi Suomessa 1950-luvulla, siirryttiin yleisluonteisesta edistyksen ja vaurauden pohdinnasta kohti standardoidusti mitattavaa ja vertailtavaa kasvun käsitettä. Tämä muutos tapahtui kansantalouden tilinpidon ja bruttokansantuotteen (BKT) käyttöönoton myötä. Talouskasvusta tuli tilastollisesti määritetty ilmiö, joka sai keskeisen roolin kansallisen kehityksen ja menestyksen mittarina.
1950-luvulta alkaen on vahvistunut retoriikka, jossa mitatun talouskasvun merkitys esitetään olennaisena osana Suomen selviytymistarinaa. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikana kasvupuheessa korostuivat etenkin ne mahdollisuudet, joita talouskasvu voisi Suomelle tarjota. Nykyisessä keskustelussa sen sijaan korostuu kasvun välttämättömyys: Talouskasvua tarvitaan ennen kaikkea olemassa olevien rakenteiden ylläpitämiseen ja pelastamiseen.
Selvityksen mukaan kasvukeskustelu on jäänyt jumiin: Nykyinen puhe kasvun välttämättömyydestä suuntaa yhä useammin tulevaisuuden sijasta menneeseen. Tulevaisuusnäkökulma valtavirtaisessa kasvukeskustelussa on kaventunut ja muuttunut lyhytjänteisemmäksi. Tämä heikentää selvityksen mukaan kykyä kuvitella vaihtoehtoisia kehityspolkuja ja vastata niihin muutoksiin, joita tulevaisuus voi tuoda tullessaan.
Lähde: Hakoniemi ym. 2025
Mitä jos -kysymykset. Epävarmassa ja nopeiden muutosten ajassa tarvitaan sellaista tulevaisuusajattelua, jossa uskalletaan kyseenalaistaa vallitsevat oletukset ja totutut ajatuskehykset. Taloutta ja yhteiskuntaa uusista näkökulmista tarkastellessa voidaan esimerkiksi kysyä, miksi pidämme jotakin kehityssuuntaa itsestään selvänä, ja voisimmeko perustaa tulevaisuusnäkemyksemme toisenlaisiin oletuksiin.
Tässä työssä voidaan hyödyntää esimerkiksi heikkojen signaalien tunnistamista. Heikot signaalit ovat pieniä, varhaisia merkkejä mahdollisista muutoksista eli orastavista ilmiöistä, jotka eivät vielä näy laajasti, mutta voivat ajan myötä kasvaa merkittäviksi. Kun näitä merkkejä opitaan huomaamaan, avautuu mahdollisuus kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia – myös sellaisia, jotka nykyhetkestä käsin vaikuttavat epätodennäköisiltä tai jopa mahdottomilta. Tällaiset tulevaisuuskuvat jäävät usein tavanomaisten trendien ja skenaarioiden ulkopuolelle, sillä ne eivät perustu vain jatkumoihin tai mahdolliseksi tunnistettuihin kehityskulkuihin, vaan uskallukseen ajatella toisin.
”Mitä jos” -kysymysten esittäminen auttaa avaamaan uusia näkökulmia ja paljastamaan taustalla olevia oletuksia, jotka ohjaavat ajatteluamme. Rohkeat ”mitä jos”-kysymykset voivat esimerkiksi nostaa esiin hiipiviä tai vaikeasti kuviteltavia, mutta perusteltavissa olevia muutoksia, joita ei vielä tunnisteta yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Mitä jos kansantaloutta ei saada merkittävään kasvuun, vaikka siihen edelleen pyritään? Mitä jos maahanmuutto kasvaisi paljon enemmän kuin yksikään nykyinen ennuste arvioi? Entä jos talouden aiheuttamat ympäristöhaitat alkaisivat heikentää talouden toimintaedellytyksiä ennennäkemättömällä tavalla?
Juuri tämänkaltaiset kysymykset voivat auttaa murtautumaan pois ajattelumalleista ja avaamaan ajattelun lukkoja, jotka rajoittavat toimintaa tai pitävät yhteiskunnan kiinni menneissä ratkaisuissa.
Sitran vuonna 2024 järjestämässä sidosryhmäprosessissa mitä jos -kysymysten avulla pohdittiin, miten talouden tulevaisuus voitaisiin kirjoittaa uusiksi. Tavoitteena oli vahvistaa osallistujien ennakointikyvykkyyttä ja oppia hahmottamaan tulevaisuutta narratiivisen ennakoinnin eli tarinallisen lähestymistavan avulla. Prosessin tuloksena syntyi viisi ”Olipa kerran” -tarinaa, joissa nykyhetkeä tarkasteltiin kuvitteellisen tulevaisuuden näkökulmasta. Tarinat liittyivät talouskasvuun, vaurauden keskittymiseen, ympäristösuhteeseen, taloudelliseen valtaan sekä teknologiauskoon.
Tämän ”Mitä jos” -ajattelun innoittamana Sitra avasi keväällä 2025 rahoitushaun, jossa hakijoita pyydettiin tunnistamaan jokin kiinnostava ja tulevaisuuteen liittyvä mitä jos -kysymys talouden näkökulmasta.Rahoitusta myönnettiin hankkeille, joissa analysoitiin näiden kysymysten mahdollisia vaikutuksia talouskasvun tulevaisuuteen (ks. Tietolaatikko 5).
ESIMERKKI 5
Sitra järjesti keväällä 2025 rahoitushaun selvityksille, joissa pohditaan Suomen talouden kasvun tulevaisuutta uusista näkökulmista. Kussakin hankkeessa rakennetaan tulevaisuuskuva tai skenaarioita, jotka pohjautuvat johonkin talouden kasvun tulevaisuuteen vaikuttavaan Mitä jos -kysymykseen.
Hankkeiden aikana niiden ydintiimit tapaavat toisensa useita kertoja vertaisoppimisen merkeissä. Tavoitteena yhteisissä tapaamisissa on paitsi tukea hankkeiden toteutusta, myös vahvistaa hanketoimijoiden ennakointikyvykkyyttä.
Vuoden 2025 lopussa valmistuvat rahoitushankkeet ja rahoituksensaajat ovat:
Lue lisää rahoitushausta ja hankkeista: Talouden kasvun tulevaisuudet -rahoitushaku
Tulevaisuusvalta. Talouskeskustelu ei ole koskaan vain numeroita ja faktoja. Se on myös vallankäyttöä tulevaisuudesta. Kun puhumme talouden suunnasta, puhumme samalla siitä, millaista tulevaisuutta pidämme mahdollisena ja tavoiteltavana. Tätä kutsutaan tulevaisuusvallaksi.
Tulevaisuusnäkökulman vahvistaminen kasvukeskustelussa hyötyykin ennakoinnista, joka ei ainoastaan rakenna vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, vaan myös tunnistaa tulevaisuuskeskustelun liittyviä valtasuhteita. Tulevaisuusvallalla tarkoitetaan valtaa vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään toivottavana tai mahdollisena. Tulevaisuusvalta on läsnä aina, kun tulevaisuudesta puhutaan. Se voi olla läsnä myös silloin, kun siitä ei puhuta, ja kuntulevaisuus otetaan itsestäänselvyytenä tai luonnollisena jatkumona nykyhetkelle.
Tulevaisuusvalta näkyy selvästi myös siinä, ketkä pääsevät esittämään näkemyksiään julkisessa keskustelussa. Sitran teettämän media-analyysin mukaan talouden tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa ääneen pääsevät useimmiten pankkiekonomistit, etujärjestöjen edustajat ja poliitikot. Heidän näkökulmansa painottavat ymmärrettävästi taloustiedettä ja talouspolitiikkaa.
Sen sijaan esimerkiksi nuorten, tutkijoiden, kulttuurialan toimijoiden tai kansalaisyhteiskunnan näkemykset jäävät usein taka-alalle. Silti juuri näistä suunnista voisi tulla tuoreita, luovia ja tulevaisuuteen katsovia ajatuksia siitä, millaisessa taloudessa haluamme elää tulevaisuudessa.
Sitra on pyrkinyt laajentamaan tulevaisuusvaltaa myös käytännössä. Yksi esimerkki tästä on Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus (Tietolaatikko 6), joka on suunnattu yhteiskunnallisille vaikuttajille yli sektorirajojen.
Tulevaisuusvalta siis ei kuitenkaan ole vain vallanpitäjien asia. Se kuuluu kaikille, jotka uskaltavat kysyä, kyseenalaistaa ja kuvitella toisin. Mitä useampi ihminen osallistuu taloudenkin osalta tulevaisuuden rakentamiseen, sitä demokraattisempi ja kestävämpi tulevaisuudesta voi tulla.
ESIMERKKI 6Sitra järjestää kaksi kestävän talouspolitiikan johtamiskurssia vuodessa yhteiskunnan eri alojen päättäjille. Kursseilla tutustutaan nykyisiin talouspolitiikan johtamisen käytäntöihin ja opitaan, miten niitä tulisi kehittää kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Lähtökohta on, että talous on kestävää silloin kun se tuottaa hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa tavalla, joka turvaa myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin.
Tavoitteena on vahvistaa päättäjien valmiuksia rakentaa kestävää taloutta ja tulevaisuutta yhdessä. Kursseilla osallistujien tulevaisuusajattelun kehittymistä tuetaan erilaisilla ennakointiharjoituksilla. Ne rohkaisevat laajentamaan ajattelua ja antavat eväitä hyödyntää tulevaisuusajattelua käytännössä. Samalla ne luovat pohjaa yhteiselle, rakentavalle ja moniääniselle tulevaisuusdialogille.
Yhteisen keskustelun kautta rakentuu jaettua ymmärrystä siitä, mitä on kestävä talouspolitiikka juuri tässä ajassa, ja millaista johtamista se edellyttää. Tavoitteena on vahvistaa sellaista johtajuutta, joka tunnistaa aikamme moninaiset haasteet ja mahdollisuudet, ja uskaltaa tehdä päätöksiä, jotka kantavat myös tulevaisuuteen.
Kursseilla talouspolitiikka nähdään laajana kokonaisuutena, jossa toimijoina ovat valtion ja poliittisten päättäjien lisäksi myös yritykset, kansalaisjärjestöt ja julkinen sektori. Kurssien vahvuus onkin monipuolinen ja moniääninen osallistujajoukko sekä heidän jaettu asiantuntemuksensa: Eri taustoista tulevat ihmiset oppivat yhdessä ja jakavat osaamistaan yli sektorirajojen.
Tulevaisuudessa on aina useita mahdollisia kehityskulkuja. Mikään yksittäinen ennakoinnin menetelmä ei voi kattaa kaikkia kehityskulkuja tai paljastaa kaikkia mahdollisia yllätyksiä. Tässä artikkelissa esitellyt ennakoinnin lähestymistavat tarjoavat kukin oman tarkastelukulmansa tulevaisuuteen.
Tulevaisuutta lähestytään eri tavoin myös siksi, että yhteiskunnan eri toimijat katsovat tulevaa erilaisista arvoista, kokemuksista ja tiedonmuodoista käsin. Poliittiset päättäjät tarkastelevat tulevaisuutta usein julkisen talouden kestävyyden, kasvun, hyvinvoinnin ja sääntelyn näkökulmista. Yritysten tulevaisuustyö voi painottaa kestävän kasvun ja kilpailukyvyn lisäksi markkinariskejä, teknologian murroksia ja vastuullisuutta. Kansalaisten näkökulmat puolestaan nousevat arjen turvallisuudesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista, mutta myös laajemmista teemoista, kuten ympäristöstä, oikeudenmukaisuudesta ja yhteisöjen tulevaisuudesta.
Koska eri toimijat katsovat tulevaisuutta eri suunnista, näkemykset paitsi täydentävät myös haastavat toisiaan. Juuri tämä moniäänisyys on välttämätöntä, jotta tulevaisuutta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ja rakentaa ratkaisuja, jotka huomioivat yhteiskunnan monimuotoisuuden. Siksi ennakoinnissa tarvitaan yhteistä keskustelua, sellaista, jossa erilaiset tiedot, kokemukset ja arvot pääsevät kohtaamaan.
Talouden ennakoinnissa tarvitaankin ennakointiraporttien ohella ohjattuja tavoitteellisia keskusteluja, joissa erilaiset toimijat – asiantuntijat, päättäjät, kansalaiset ja yhteisöt – tutkivat yhdessä mahdollisia tulevaisuuksia. Näin voidaan tunnistaa tulevaisuuden talouden keskeisiä haasteita ja uusia mahdollisuuksia, haastaa vallitsevia oletuksia sekä rakentaa moniäänistä ja yhteistä tulevaisuusnäkemystä.
Jotta keskustelu olisi aidosti monipuolista, siihen on tärkeää kutsua mukaan myös sellaisia uusia, yllättäviä ja aliedustettuja ryhmiä, joiden ääni ei tavallisesti kuulu talouspuheessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nuoria, paikallisyhteisöjä, luovan alan toimijoita tai pienyrittäjiä. Lisäksi kielellä on merkitystä. Talousasioista kannattaa puhua selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta keskustelu olisi avointa kaikille. Jos talouspuhe jää tekniseksi tai etäiseksi, moni ei koe sitä omakseen, ja silloin osa tärkeistä näkemyksistä jää kuulematta.
Yhtä yhteistä vastausta kaikkiin talouden tulevaisuuskysymyksiin ei ole, eikä ehkä pidäkään olla. Monipuolinen ennakointi auttaa kuitenkin laajentamaan ajattelua, lisäämään osallisuutta ja parantamaan päätöksentekoa epävarmassa maailmassa. Ehkä talouden ennakoinnin tärkein tehtävä onkin auttaa tunnistamaan ne kysymykset, joita tulevaisuuden kannalta todella kannattaa esittää.
Alho, J., Kauppi, E., Lassila, J. & Valkonen, T. (2025). Suomen väestö ja kansantalous uuden edessä. Stokastiset väestöennusteet ja talouden epävarma tulevaisuus. Sitra muistio 21.5.2025.
Demos Helsinki (2028). Seven reasons why your company should do scenarios as part of strategic foresight. 29.8.2018 julkaistu verkkoartikkeli.
Dufva, M., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L. & Rekola, S. (2024). Tulevaisuusvalta. Lisää ääniä tulevaisuuskeskusteluun. Sitra muistio 18.1.2024.
Gullichsen, I. & Hellström, E. (2023). Mitä trendiraportit kertovat talouden suunnasta? Sitran verkkojulkaisu 18.4.2023.
Hakoniemi, E., Jousilahti, J., Kilpi. J. & Neuvonen, A. (2025). Tuomittu kasvamaan? Talouskasvuun liitetyt odotukset menneestä tulevaan. Sitran selvityksiä 249.
Hellström, E. (2022). Talouskeskustelun tila ja tulevaisuus. Mistä puhutaan ja keiden ääni kuuluu? Sitra työpaperi 11.5.2022.
Hellström, E. (2023). Kohti uusintavaa taloutta. Tavoitteena luonnon ja ihmisten elinvoima. Sitran selvitys 235.
Hellström, E. (2024). Talouden tulevaisuus voidaan kirjoittaa uusiksi. 12.3.2024 julkaistu artikkeli sivustolla sitra.fi.
Hellström, E. & Bhatia, R. (2025). Aineeton talous. Mitä se on ja viekö se kohti kestävämpää tulevaisuutta? Sitra muistio, helmikuu 2025.
Hellström, E., Kiiski-Kataja, E. & Dufva, M. (2025). Talous murrosten ajassa. Suomen talouteen vaikuttavat muutokset ja tulevaisuusnäkymät. Sitran ennakointikatsaus #2, huhtikuu 2025.
Hämäläinen, T. (2022.) Kilpailukyvyn tulevaisuus. Sitra työpaperi 21.6.2022.
Järvensivu, P., Ahokas, J. & Toivanen, T. (2022). Tavoitteena reilu ja kestävä talous. Siirtymään tähtäävät aloitteet suomalaisessa keskustelussa ja politiikassa. Sitra muistio 17.6.2022.
Lahti, V-M. & Mero, P. (2024). Toisin sanoen taloudesta. 5.2.2024 julkaistu verkkojulkaisu Sitran sivuilla.
Minkkinen, M., Auffermann, B. & Ahokas, I. (2019). Six foresight frames: Classifying policy foresight processes in foresight systems according to perceived unpredictability and pursued change. Technological Forecasting and Social Change. Vol. 149, December 2019, 119753.
Poussa, L. & Ylikoski, T. Tulevaisuuskolmio. Artikkeli Sitran tulevaisuuden tekijän työkalupakissa.
Sitra (2024). Sitran strategia 2024.
Sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja Sitra (2025). Ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirja V1.0.