Kuva: Minna Hemmilä, Sitra

Julkaistu 07.12.2018

Opettaja: tästä opit kestävyyteen koulutyössä

Kokeile, hyödynnä verkostot ja ota aikaa yhteisen tulevaisuuden pohdintaan vinkkaavat Kestävän koulutuksen kehittäjät.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin keväällä 2018 julkaistava Sustainability, human well-being and the future of education -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.

Kestävän koulutuksen kehittäjät on kokeilu- ja koulutusohjelma, jossa käsitellään Sustainability, Human Well-being and the Future of Education -kirjan sisältöjä ja tehdään kokeilu kirjan oppeihin liittyen. Sitra järjesti ensimmäinen koulutuksen keväällä 2017, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjesti toisen vuotta myöhemmin ja tällä hetkellä meneillään on kolmas, Vaasan kaupungin järjestämä ohjelma. Mitä keskeisiä oppeja koulutuksessa on noussut? Seuraavassa niistä muutama.

1. Ilmastonmuutoksella ja muilla globaaleilla haasteilla on linkki kaikkeen koulutyöhön

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on koko koulutusjärjestelmän tärkein tehtävä, syksyllä julkaistussa kirjassa todetaan. Kouluilla on kuitenkin paljon tehtäviä ja niitä kohtaan on paljon odotuksia. Yksi taho haluaa lisätä yrittäjyyskasvatusta, toinen taas mindfulness-opetusta. Helposti käy niin, että kestävyysasiat hoidetaan raksi ruutuun -ajatuksella satunnaisilla kierrätyspäivillä. Open ilmasto-oppaan kirjoittanut Pinja Sipari kuvaa tilannetta imagen haastattelussa: ”Karrikoiden voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksesta puhutaan edelleen omana siilonaan, asiana, jonka voi melkein jättää käsittelemättä, jos tuli kiire muiden asioiden vuoksi.” Ilmastonmuutoksella ja muilla globaaleilla haasteilla on kuitenkin linkki kaikkeen koulutyöhön käsityöstä matematiikkaan ja ilmiöpohjaisen oppimisen jaksoihin.

2. Opettajat tarvitsevat tilaa ja aikaa isojen ongelmien käsittelylle

Tärkeä havainto Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmaan osallistuneilta koulutuksen kehittäjiltä (puolet osallistujista oli opettajia ja rehtoreita, puolet muita koulutuksen kehittäjiä,) oli, että ensin täytyy luoda tilaa ja aikaa opettajien mielistä ja kalentereista, mutta myös koulun organisaatiokulttuurista, jotta voidaan pohtia miten koulu käsittelee esim. ilmastonmuutosta ja miten se näkyy koulun arjessa ja käytännöissä.

Yksi kokeilutiimi raportoi, että tutkija piti esityksen ilmastonmuutoksesta, talousjärjestelmästä ja käyttäytymisestä yhden koulun opettajille. Opettajat pääsivät esityksen jälkeen vapautuneeseen keskusteluun, jossa uskallettiin esittää myös vaikeita kysymyksiä: miten keskustelen näistä asioista oppilaitteni kanssa, kun minuakin ahdistaa ja pelottaa? On todella tärkeää, että emme jää sivustaseuraajiksi aikamme tärkeimmän haasteen edessä, vaan lähdemme toimimaan ja rakentamaan ratkaisuja käsitellen ensin vaikeita tunteita. Tästä voi lukea lisää Anna Lehtosen blogikirjoituksesta Miten pysyä toiveikkaana ilmastokriisin aikakaudella? Vinkkejä opettajalta opettajalle.  Toivo kumpuaa ihmisen kohtaamisesta, ahdistavien kysymysten kohtaamisesta yhdessä, vaikenemisen muurin murtamisesta – ja toiminnasta!, Lehtonen kirjoittaa.

Tässä on lista erilaisista Sitran sekä muiden tuottamista materiaaleista opetuksen tueksi:

Sustainability, Human Well-being and the Future of Education -kirja
Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja
Tulevaisuuden tekijän työkalupakki
Elämäntapatesti & 100 fiksua arjen tekoa
7 vinkkiä: Näin opetat koulussa ilmastokriisin taklaamisessa tarvittavaa kiertotaloutta
Open ilmasto-opas
Mappa materiaalipankki
Ilmasto-nyt -kurssi
Most likely to succeed -dokumentti
Opettajan opas tulevaisuuksien tutkimiseen

3. Hankehumpasta yhteiseen suuntaan

”Suomi saa täyttää 100 vuotta ja meidän koulun ei tarvitse osallistua siihen mitenkään!” huudahti yksi Kestävän koulutuksen kehittäjät -osallistujista vapautuneesti. Moni osallistujista oli samoilla linjoilla: erilaiset hankkeet päättyvät ja loppuvat ja tilanne tuntuu sekavalta.  Mikä on meidän koulun suunta, minkälaisiin hankkeisiin lähdemme mukaan ja miksi? Tilannekuvaa ja tulevaisuudenkuvaa olisi syytä kirkastaa, tuumasi moni opettaja. Yksi Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelman kokeiluista olikin nimeltään Visio kouluille.

4. Monipuolinen verkosto siivittää tekemistä

Miten opettaja voi olla oppimisen fasilitaattori ja ilmiöpohjaisen oppimisen guru, jos hänen omat oppimiskokemukset ovat perinteisiä, tunnollisen oppilaan roolia korostavia? Tätä kysymystä käsittelevät juuri julkaistun kirjan artikkelissaan Adam Rubin ja Ali Brown.

Kestävän koulutuksen kehittäjissä korostuikin oma tekeminen, toimijuus ja vastuu tuloksista. Luentoja kuuntelemalla ei saavuteta samanlaisia oivalluksia ja tuloksia kuin kokeiluihin ja tekemiseen heittäytymällä.

Ohjelmaan valittiin mukaan osallistujia ympäri Suomea. Osallistuja olivat myös eri ikäisiä ja eri vaiheessa uraansa olevia koulutusalan ammattilaisia. Puolet ryhmästä olivat opettajia ja rehtoreita. Puolet taas virkamiehiä, järjestöasiantuntijoita ja muita koulutusalan ammattilaisia. Tämä ryhmän monipuolisuus oli monille osallistujille tärkeää. Usein kehittämistyö tapahtuu niin, että ylä-asteen opettajat työskentelevät keskenään ja lukion opettajat keskenään. Tälle ei yleensä ole mitään muuta syytä kuin tottumus.

5. Mitä kokeiluissa tehtiin?

Kuusi kokeilutiimiä käsittelivät eri tavoin Sustainability, Human Well-being and the Future of Education -kirjan teemoja. Yhdessä kokeilussa otettiin oppilaat mukaan koulun materiaalihankintoihin (kynät, kumit jne.), jotta ne olisivat kestävämpiä. Tämän kokeilun avulla haluttiin myös vahvistaa oppilaskunnan roolia koulun päätöksenteossa. Toisessa taas vahvistettiin neljän eri työyhteisön yhteisymmärrystä koulutukseen vaikuttavista isoista linjoista koulutuksen megatrendikorttien avulla. Yksi ryhmistä keskittyi mindfulness -hetkien järjestämiseen kouluissa ja työpaikoilla taltuttaakseen ainaisen kiireen tunteen.

Lisää Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmasta ja oivalluksista voit lukea Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjasta. Sustainability, Human Well-being and the Future of Education -kirja on myös saatavilla ilmaisena e-kirjana. Sitä on ladattu tähän mennessä jo liki 40 000 kertaa.

Mistä on kyse?