Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 15.05.2018

Kiertotaloutta kokeillaan myös koulujen keittiöissä

Muuramessa lisätään härkäpapuja kouluruokaan. Vaasassa oppilaiden hoitaman viljelypalstan antimia hyödynnetään kotitaloustunneilla. Porissa vähennetään koulujen ruokahävikkiä. Miten koulukeittiöiden hyvät kiertotalousratkaisut saataisiin entistä paremmin jakoon?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Hanna Mattila työskentelee asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella. Hannan osaamista on luonnonvarojen kestävä käyttö.

Ultiman ja Nollan kaltaiset huippuravintolat eivät ole ainoita keittiöitä, joissa kiertotalousratkaisuja kokeillaan innolla. Sitran maaliskuussa järjestämässä Koulut ja kestävä ruoka -työpajassa todettiin, että myös kouluissa on paljon erinomaisia kestävään ruokaan liittyviä käytäntöjä ja kokeiluja ympäri maata. Ongelma vain on se, etteivät muut koulut tiedä hyvistä kokeiluista.

Esimerkiksi suurkeittiöille sopivia, maukkaita kasvisruokareseptejä kaivattaisiin jakoon. Entä onko lautasmalli aina se paras vaihtoehto kasvisten käytön lisäämiseen vai maistuisiko vihersmoothie paremmin oppilaille? Onko jossain koulussa jo kokeiltu tätä hyvin tuloksin?

Koulujen vihersmoothieista emme ole kuulleet (vielä) Sitrassa, mutta muista kiertotalousratkaisuista kyllä.

”Mistä maito tulee?”

Koulut ovat kiertotalouden edistämisen ytimessä. Opetuksessa kiertotalous voidaan tuoda läpileikkaavasti esiin niin kotitaloustunneilla kuin matematiikassa. Koulujen ruokapalvelut puolestaan tavoittavat päivittäin suuren määrän nuoria ja opetuksessa voidaan tuoda kiertotaloutta esiin läpileikkaavasti.

Ruokakasvatuksesta väitelleen Pia Smedsin mukaan isolla osalla lapsista on heikko käsitys ruuantuotannosta. Moni ei esimerkiksi tiedä, mistä maito tulee. Ruuantuotannon näkeminen maatilalla tai koulupuutarhassa voi parantaa ymmärrystä paitsi ruuan alkuperästä myös omien kulutusvalintojen vaikutuksesta ympäristölle.

Vaasan Variskan yläasteella oppilaat eivät vain näe ruuantuotantoa, vaan pääsevät myös itse viljelemään omalla palstalla. Paikallinen 4H-yhdistys antoi yläasteelle käyttöön viljelypalstan. Sato käytetään kotitaloustunneilla, mutta palstaa hyödynnetään myös muissa oppiaineissa, jopa äidinkielessä.

Vehmaan Vinkkilän yläkoulu Varsinais-Suomessa puolestaan on kasvattanut porkkanoita ja herneitä itse naapurista käyttöön saadulla peltotilkulla. Vihannekset valmistettiin yhdessä oppilaiden kanssa jouluaterialle. Molemmissa kouluissa oppilaat pääsevät kesätöihin palstalle kunnan palkkaamina.

Voimaa koulupäivään kasviksista ja ruokahävikistä

Suomalaiset syövät tällä hetkellä keskimäärin liian vähän kasviksia ravitsemussuosituksiin nähden. Kasvisten tuotanto kuluttaa myös lihantuotantoa vähemmän resursseja, kun esimerkiksi maata tarvitaan kasvisten tuotantoon lihantuotantoa vähemmän.

Sitran ja Jyväskylän yliopiston Proteiinipiilaakso -hankkeessa autetaan koulukeittiöitä kokeilemaan uusia, kestäviä proteiinilähteitä. Muuramen koulussa chili con carne ei ole enää entisellään, kun tuontipavut korvataan kotimaisilla härkäpavuilla. Muuramen ruokapalvelut kehittävät kesäkuun aikana myös kotimaisesta hamppuproteiinista reseptejä, joita oppilaat pääsevät maistamaan syksyllä. Oppilaat pääsevät tutustumaan hamppuproteiinituotteisiin myös oppitunneilla.

Kiertotaloutta kokeillaan myös yliopistojen opiskelijaruokaloissa. Pääkaupunkiseudun suurin opiskelijaravintoloitsija Unicafe on jo pitkään panostanut kasvisruokiin. Vuosina 2014-2015 kaikki kokit kävivät Haaga-Perhon kasvisruokakurssin.

Vuonna 2012 kaikista Unicafen myymistä lounaista 26 % oli kasvis- tai vegaaniruokaa. Vuonna 2017 luku oli jo 36 %.

Liharuoka-annosten lihan määrää on myös vähennetty pysyvästi 10 grammaa (80 grammasta 70 grammaan). Unicafessa on päivittäin 12 000 – 15 000 syöjää, joten lihaa kuluu päivittäin aiempaa huomattavasti vähemmän.

Ruuan matka ei pääty vain lautaselle, vaan jatkuu myös sen yli. Jos valmistettu ruoka ei tule syödyksi, ruuantuotannon päästöt ovat aiheutuneet turhaan ja ruokaan käytetty raha on mennyt hukkaan. Porissa onkin alettu mittaamaan systemaattisesti ruokahävikin määrää. Ylijäänyt ruoka toimitetaan asukastupiin ja työttömien yhdistysten päivätoimintakeskuksiin syötäväksi.

Porin hävikkiteko palkittiin huhtikuussa merkittävänä kiertotalouden edistäjänä Sitran ja Kuntaliiton Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailussa. Kilpailun tavoitteena oli esitellä kuntien inspiroivimmat kiertotalouden toimet ja tehdä kiertotalouden hyödyt näkyviksi.

Nämä koulukeittiöiden kiertotalousratkaisut ovat kuitenkin vain kestävän ruokapyramidin huippu.

Hyviä ratkaisuja löytyy paljon eri kouluista. Miten saisimme ne entistä paremmin jakoon? Kannustamme koulukeittiöiden kokkeja jakamaan parhaimmat kiertotalousratkaisunsa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #leikkaakokeittiössä (lue lisää täältä). Inspiroidutaan toistemme hyvistä ratkaisuista!

Jatkamme myös kuntien kiinnostavimpien kiertotaloustekojen listaamista, vaikka listauksen käynnistänyt kilpailu on jo päättynyt. Koulut ovat monella tapaa osa kunnan toimintaa ja päätöksentekoa, joten kunnat voisivat tukea kiertotalouden käytäntöjä nykyistä enemmän. Kunnan tehtävänä on myös terveyden edistäminen, ja hyvä ruoka tukee siten myös kuntalaisten hyvinvointia.

Mikä on sinun kunnassasi piilevä, kouluihin ja kestävään ruokaan liittyvä ratkaisu? Ilmianna kuntasi kiertotalousteot täällä.

Blogi on osa #leikkaakokeittiössä-viikkoa, jolloin nostamme esiin kiertotalousratkaisuja eri keittiöissä.  

Muita lukusuosituksia:

Mistä on kyse?